Voimavara vai uhka? : Yleisön ja asiantuntijan kohtaaminen yleisökaivauksella

Yleisökaivaukset ovat ilmiö, jossa arkeologiselle kaivaukselle otetaan tavallisia ihmisiä mukaan tieteelliseen tutkimukseen. Yleisökaivaukset ovat suosittuja, mutta ne jakavat arkeologian ammattilaisten mielipiteitä. Yleisökaivaus on osa julkisen arkeologian tutkimuskenttää, joka on vasta tulossa osaksi Suomessa tehtyä arkeologista tutkimusta. Yleisökaivaus on kasvatustieteen kannalta katsottuna oppimistapahtuma. Arkeologinen kaivaus voidaankin nähdä oppimisympäristönä, jos sinne on rakennettu oppimista tukevia didaktisia elementtejä. Oppimisympäristön ihanteen mukaan arkeologinen kaivaus on hyvä oppimisympäristö, koska siellä oppija voi nähdä asiantuntijan ratkaisevan ongelmia aidossa tilanteessa. Tässä tutkimuksessa yleisökaivauksia tarkastellaankin sekä yleisön eli oppijan että arkeologian asiantuntijan näkökulmasta. Yleisön näkökulmaa ja kokemusta kaivauksella tarkastellaan Espoon Mankbyn keskiaikaisen kylätontin yleisökaivauskursseilla vuosina 2008 ja 2009 kerättyjen aineistojen kautta. Arkeologian ammattilaisten näkökulmaa ei voinut tarkastella Mankbyn kaivauksilla töissä olleen henkilökunnan kautta vastaajien pienen määrän ja tunnistettavuuteen liittyvien ongelmien takia. Arkeologian ammattilaisilta kerättiinkin internet-lomakkeella kysely, johon saivat vastata kaikki arkeologit, jotka kysely tavoitti. Molemmat aineistot analysoitiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Yleisökaivajien kokemus näyttää aineiston valossa olevan hyvin positiivinen. Monelle arkeologiselle kaivaukselle osallistuminen on ollut elämys. Yleisökaivaus lisää vastaajien kokemuksen mukaan heidän tietoaan arkeologiasta ja paikallishistoriasta. Joissakin vastauksissa kuitenkin näkyy, että toimiminen arkeologian asiantuntijoiden kanssa saattaa olla vaikeaa. Arkeologit taas ovat kyselyn perusteella jakaantuneet kahteen ryhmään. Toisella puolella ovat yleisön kanssa läheisesti tekemisissä olevat tutkimusavustajat ja toisella puolella kaivaustenjohtajat. Tutkimusavustajille yleisön huolehtiminen oman työn ohella on aikaa vievä velvollisuus, johon ei välttämättä ole kokemusta eikä koulutustakaan. Kaivaustenjohtajat taas näkevät yleisökaivaukset laajemmin, esimerkiksi rahoitukseen liittyvänä tekijänä ja yhteiskunnallisesti merkittävänä toimintana. Kaikille arkeologeille yhteistä on kuitenkin se, että oman alan tilasta kannetaan huolta ja yleisesti ottaen arkeologian popularisointi nähdään tärkeänä. Arkeologia onkin osa yhteiskuntaa ja yleisöarkeologian ihanteiden mukaan yleisön kanssa on käytävä monensuuntaista kommunikaatiota yleisölähtöisesti. Kulttuuriperintökasvatuksen kautta voimme lisätä yleisön tietoisuutta arkeologiasta ja kulttuuriperinnöstä sekä nostaa arkeologian alan arvostusta. Tämä vaatii kuitenkin asenneilmapiirin muutosta ja aivan uudenlaisen ajattelutavan omaksumista

COMPRENDIENDO LA DETECCIÓN DE METALES Y LA ARQUEOLOGÍA EN FINLANDIA

The use of the metal detector in archaeology, and the relationships between metal detecting enthusiasts and archaeologists, has been long discussed and analysed in different contexts. The tool itself is acknowledged to be a useful prospecting device for use in archaeological fieldwork, and yet it has often attracted controversy in academic and professional archaeologi- cal circles due to its popularity with artefact-hunting hobbyists. In this paper, we discuss the emerging trends of metal detector use in Finland. This includes what is known about the hobbyist metal detector enthusiasts and their motivations, the extent of collaboration (or clashes) with archaeologists, and the current and potential use of metal detectors within archaeological fieldwork."El uso de detectores de metales en arqueología, y la relación entre los aficionados a la detección de metales y los arqueólogos, ha sido ampliamente discutida y analizada en diferentes contextos. Se reconoce la utilidad de la propia herramienta como útil instrumento para la prospección en el trabajo de campo arqueológico, sin  embargo,  a  menudo  ha  atraído  contro- versia en círculos académicos y de arqueólogos profesionales debido a su popularidad con entusiastas de la búsqueda de objetos [arqueológicos].En este artículo, tratamos las emergentes tendencias en el uso de aparatos detectores de metales en Finlandia. Esto incluye qué se conoce sobre los usuarios no profesionales de los aparatos detectores de metales y sus motivaciones, el grado de colaboración (o conflictos) con los arqueólogos, y el actual y potencial uso de los detectores de metales dentro del trabajo de"campo arqueológico.

Understanding metal detecting and archaeology in Finland

The use of the metal detector in archaeology, and the relationships between metal detecting enthusiasts and archaeologists, has been long discussed and analysed in different contexts. The tool itself is acknowledged to be a useful prospecting device for use in archaeological fieldwork, and yet it has often attracted controversy in academic and professional archaeological circles due to its popularity with artefact-hunting hobbyists. I n this paper, we discuss the emerging trends of metal detector use in Finland. This includes what is known about the hobbyist metal detector enthusiasts and their motivations, the extent of collaboration (or clashes) with archaeologists, and the current and potential use of metal detectors within archaeological fieldwork.Peer reviewe

Yleisökaivauksen suunnittelun ja toteutuksen hyvät käytännöt

Redan i kring tjugo års tid har det organiserats publika utgrävningar i Finland, men angående deras roll i den finska arkeologin har det inte diskuterats i någon större utsträckning. Gemensamma riktlinjer för de publika utgrävningsprojektens praktiska aspekter har hittills saknats, inte heller har det funderats vidare kring de etiska frågorna som berör särskilt publika utgrävningar. Dessa ärenden behandlades i seminarier som arrangerades i Tammerfors och Åbo åren 2018 och 2019, därtill utfördes en enkätförfrågan till organisatörer av publika utgrävningar. Utgående från seminariediskussionerna och enkätsvaren sammanställs i denna artikel hurudan praxis som visat sig fungerande vid planering och genomförande av publika utgrävningsprojekt.</p