Varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä päiväkodin hyvästä johtajuudesta

Tiivistelmä. Varhaiskasvatuslaissa ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa tapahtuneet muutokset vaikuttavat varhaiskasvatukseen. Muutosten seurauksena hyvien johtamistaitojen merkitys on korostunut. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on lisätä ymmärrystä johtajuudesta sekä tuottaa tietoa siitä, miten hyvää johtajuutta voidaan kehittää varhaiskasvatuksessa ja erityisesti päiväkodissa. Tutkielmassa tätä aihetta tarkastellaan varhaiskasvatuksen opettajien näkemysten kautta. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä päiväkodin johtajuutta avataan varhaiskasvatuksen kontekstissa, jossa johtajuus sulautuu vuorovaikutussuhteisiin, kokemuksiin ja palvelurakenteisiin. Johtajuutta tarkastellaan johtajuuden yleisten määritelmien ja keskeisten käsitteiden sekä päiväkodin johtajuuden ja johtamisen näkökulmasta. Myös pedagoginen johtajuus ja palveleva johtajuus ovat tutkielman kannalta olennaisia näkökulmia. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka avulla selvitetään opettajien näkemyksiä päiväkodin johtajuudesta. Laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa uusia havaintoja ja tapoja ymmärtää todellisuutta. Tutkimusaineisto koostuu neljän varhaiskasvatuksen opettajan haastatteluista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tulosten perusteella voidaan todeta, että päiväkodin hyvään johtajuuteen liitetään monenlaisia näkemyksiä, joissa painottuvat eri tavoin esimerkiksi pedagoginen johtajuus ja johtajan rooli hallinnollisena johtajana ja henkilöstöjohtajana. Yksi opettaja korostaa pedagogisen johtajuuden merkitystä, kun toinen taas johtajan kykyä organisoida päiväkodin toimintaa. Opettajien näkemykset koskevat päiväkodin johtajuuden taustalla vaikuttavia tekijöitä, johtajan johtamistaitoja, pedagogista ja palvelevaa johtajuutta sekä johtajan henkilökohtaisia ominaisuuksia ja asenteita. Tulosten perusteella hyvä päiväkodin johtaja on tietoinen johtajuusroolistaan, tietää varhaiskasvatuksen tavoitteet ja sisällön ja tekee pedagogiset toimintalinjaukset. Lisäksi johtajan on tuettava työntekijöiden ja varhaiskasvatuksen asemaa organisaation ulkopuolisilta vaatimuksilta. Tulokset vahvistavat sen, että johtajuus nähdään vuorovaikutteisena prosessina, jolloin pedagogisessa keskustelussa korostuvat hyvät kommunikointi- ja vuorovaikutustaidot. Tulosten perusteella voidaan nähdä, että päiväkodin johtajalla ja johtajan johtamistaidoilla on merkitystä työyhteisölle ja organisaatiossa toteutettavalle pedagogiikalle. Johtajuuden kehittämisen tulisi alkaa jo opettajankoulutuksesta ja jatkua myöhemmin johtajien täydennyskoulutuksena. Päiväkodin hyvän johtajuuden kehittämisessä on huomioitava johtajuuden vuorovaikutuksellisuus ja siten myös muiden organisaatiossa työskentelevien henkilöiden osallisuus johtajuuden kehittämisessä

Trauman kokeneen lapsen tukeminen päiväkodissa

Kandidaatintutkielmani on kirjallisuuskatsaus, jonka tavoitteena on selvittää mitä tarkoitetaan traumalla ja lapsen traumatisoitumisella. Tutkielman alussa kuvaan kirjallisuuden avulla traumaa käsitteenä sekä tarkastelen niitä tekijöitä, joita on lapsen traumatisoitumisen taustalla. Trauma määritellään kirjallisuudessa eri tavoin riippuen siitä, tarkastellaanko käsitettä lääketieteellisetä tai psykologisesta näkökulmasta. Lapsen traumatisoituminen johtuu monenlaisista tekijöistä, joista Suomessa ovat esimerkkinä kiintymyssuhteissa traumatisoituminen sekä fyysinen ja seksuaalinen väkivalta. Muualla maailmassa lapsen traumatisoituminen voi aiheutua edellä mainittujen tekijöiden lisäksi myös sodan ja konfliktin, luonnonkatastrofien ja pakolaisuuden seurauksena. Tutkielmani toisena tutkimustehtävänä on selvittää, miten varhaiskasvattaja voi tukea trauman kokenutta lasta päiväkodissa. Erityistä tukea tarvitsevien lasten integroituminen tavalliseen päiväkotiryhmään ja pakolaislasten saapuminen päiväkotiin osana sopeutumisprosessia on nostanut esille trauman kokeneiden lasten tukemisen myös päiväkodissa. Varhaiskasvattaja kykenee tarjoamaan lapsille turvallisen ympäristön ja vuorovaikutussuhteen niin aikuisten kuin muiden lasten kanssa. Päiväkodista ohjataan lapsi muiden asiantuntijoiden puoleen, joiden kanssa tehtävän moniammatillisen yhteistyön tavoitteena on lapsen kehityksen kokonaisvaltainen tukeminen. Varhaiskasvatuksen koulutus ei tarjoa tietoa lapsen traumasta tai traumatisoituneen lapsen tukemisesta. Materiaalit, joita on kehitetty, keskittyvät lapsen tunnetaitojen ja sosiaalisten taitojen tukemiseen. Nämä materiaalit eivät ole kuitenkaan varsinaisesti kohdistettu trauman kokeneen lapsen tukemiseen. Varsinaista lapsen traumatisoitumiseen liittyvää materiaalia ei ole vielä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen saatavilla. Varhaiskasvattajien kyky tukea trauman kokenutta lasta päiväkodissa rajoittuu tällä hetkellä arjen tavallisiin tilanteisiin