Student-as-customer discourse as a challenge to equality in Finnish higher education – the case of non-fee-paying and fee-paying master's degree students

In market-oriented higher education (HE) systems, fee-paying students are positioned as customers, and studying is juxtaposed with service use. In this study, we investigate how students position themselves in relation to the student-as-customer discourse in Finnish HE, in which only students coming from outside the EU and EEA areas are charged tuition fees. We investigate the construction of the student-as-customer discourse in the narrative environment of Finnish HE through interviews with both international fee-liable and Finnish non-fee-paying master's degree students (n = 34). In addition, we analyse social differences that are constructed between fee-liable and non-fee-paying students in relation to the student-as-customer discourse. We argue that fee liability creates unequal positions for some international students and thus challenges the equality principles embedded in Finnish HE. Paradoxically, it was also found that the fee-liable student-customers have less freedom and fewer options than the non-fee-paying students

Huoli puheeksi Hyvinkäällä : Huolen puheeksiotto -koulutusten vaikutus Hyvinkään varhaiskasvatushenkilöstön työtapoihin

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Huolen puheeksiotto –koulutusten (Hupu) vaikutusta Hyvinkään varhaiskasvatushenkilöstön työtapoihin. Työssä tarkasteltiin varhaisen puuttumisen menetelmiä, joita ovat huolen puheeksiotto, varhainen tukeminen, kasvatuskumppanuus ja verkostoyhteistyö. Opinnäytetyöhön liittyvä tutkimus käsitti määrällisen lomakekyselyn ja laadullisen haastattelututkimuksen. Määrällisen tutkimuksen kohderyhmä muodostui 120 kasvattajasta, jotka olivat osallistuneet Hyvinkään Hupu–koulutukseen 31.3.2009 mennessä. Kvantitatiivi aineisto kerättiin toukokuussa 2009 ja analysoitiin SPSS–järjestelmän avulla. Laadullinen tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina kuudelle kasvattajalle kesäkuussa 2009. Kvalitatiivin aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia. Tutkimustulokset osoittivat, että Hupu–koulutuksella oli ollut merkittävä vaikutus kasvattajien työtapoihin varhaiskasvatuksessa. Tutkimus osoitti, että työtapojen muutos koostuu monista elementeistä. Kasvattajien sensitiivisyys ja huolen herääminen olivat aktivoituneet Hupu–koulutuksen myötä. Tämän tuloksena huolen puheeksioton kynnys oli madaltunut. Koulutus antoi varmuutta, rohkeutta ja uusia työvälineitä. Kasvattajat olivat omaksuneet koulutuksessa esiteltyjen työvälineiden hyödyntämisen työssään. Vastaajista yli puolet käytti Huolen vyöhykkeistöä huolen arvioinnin tukena ja ennakointilomaketta käytti lähes puolet kasvattajista valmistautuessaan huolen puheeksiottoon. Tutkimuksen valossa suurin hyöty Hupu–koulutuksesta liittyi kasvattajan taitoon ottaa huolta puheeksi. Koulutuksen jälkeen yli 80 % kasvattajista arvioi huolen puheeksiotto taitonsa hyviksi. Tuloksista nousi selvästi esille kasvattajien lisäkoulutuksen tarve. Tämän pohjalta työssä esitellään suunnitelma täydennyskoulutuksen toteuttamisesta.The effect of “Taking up one’s worry” –education on the working methods of early childhood education in Hyvinkää The purpose of this thesis was to study the effect of ”Taking up one’s worry" -education (Hupu) on the working methods of the early childhood education professionals Hyvinkää. The focus was on early intervention methods which comprise taking up one’s own worry, early promotion, partnership with parents and educators and network co-operation. The research consisted of a quantitative inquiry and qualitative interviews. The target group of quantitative research consisted of 120 educators who had been involved in Hyvinkää’s Hupu-education by the end of March 2009. The material of quantitative part was collected in May 2009 and it was analyzed with SPSS–program. The qualitative research was implemented as theme interviews of six educators in June 2009. And it was analyzed by content analysis. The results indicated that the Hupu -education had had a notable effect on the working methods of the educators in early childhood education. The research showed that the change of the working methods consisted of many elements joined together. Professional sensitivity and recognition of worries had been activated during Hupu -education. As a result of this the threshold of taking up one’s worry had become lower. The education had given confidence, courage and new working instruments. The educators had realized how to take advantage of the working instruments in their work that were demonstrated in the education. Over half of respondents had used “The Zones of Subjective Worry” to support the observation of concern and almost half of them had used “taking up one’s worry anticipation form” to prepare the taking up one’s worry. According to the research the biggest gain in Hupu -education was related to the educator's ability to take up one’s worry. After the education over 80 percent of educators estimated that their ability of taking up one’s worry was good. It came clearly out that the educators needed more education. A plan for supplementary education is included in this thesis

Leikkis-startti : Hyvinkään avoimen varhaiskasvatuksen leikkitoiminnan aloitusprosessi

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää prosessikuvaus Hyvinkään avoimen varhaiskasvatuksen leikkitoiminnan aloitukseen. Työn keskeisiä käsitteitä olivat laadun kehittäminen, avoin varhaiskasvatus ja vanhemmuuden tukeminen. Työssä tarkasteltiin prosessikuvausta laadun kehittämisen välineenä, ja vanhemmuuden tukemista kasvatuskumppanuuden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden kautta. Kehittämistyön taustalle tehtiin tutkimus. Tutkimus käsitti määrällisen kyselytutkimuksen ja laadulliset haastattelututkimukset. Määrällisen tutkimuksen kohderyhmä muodostui Hyvinkään leikkitoiminnassa olevien lasten vanhemmista. Aineisto kerättiin huhtikuussa 2014 ja analysoitiin SPSS-järjestelmän avulla. Laadulliset tutkimukset toteutettiin huhti- ja toukokuussa 2014. Yksilöteemahaastattelut tehtiin neljälle hyvinkääläiselle leikkitoiminnan lastentarhanopettajalle ja ryhmäteemahaastattelut Kirkkonummen, Järvenpään, Nurmijärven ja Sipoon avoin varhaiskasvatuksen henkilökunnalle ja johtajille. Aineistojen analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia. Keskeisimmät tutkimustulokset osoittivat, että leikkitoiminnan aloitus on tärkeä perheiden ja työntekijöiden näkökulmasta. Tuloksissa toivottiin aloituskeskustelua ja näin ollen prosessikuvaukseen luotiin mahdollisuus aloituskeskusteluun ja lomake sen toteuttamiseen. Laadullisten yksilöhaastattelujen tulosten mukaan Hyvinkään eri leikkitoimintapisteillä on hyvin erilaisia tapoja toimia sekä suhteessa uuteen lapseen että toimintaan yleensä. Yhteneväinen käytäntö aloitusprosessissa on väylä kehittää laatua avoimessa varhaiskasvatuksessa. Prosessikuvauksessa oleva aloituskeskustelu luo pohjan kasvatuskumppanuudelle. Varhaiskasvatuksen aloituksessa on tarpeen tiedostaa vanhemman ja ammattilaisen vuoropuhelu.The purpose of this thesis was to develop a process description of starting a play group in Hyvinkää Open Daycare. The central concepts of the thesis were quality development, open daycare and parenting support. The focus is in the process description as a tool of quality development and in the parenting support through educational partnership, complicity and communality. A foundation of the developing process was this research. The research included a quantitative survey and a qualitative interview. The target group of quantitative research consisted of the parents of those children attending the Hyvinkää Open Daycare playgroups. The material has been collected on April 2014 and has been analyzed using the SPSS system. Qualitative research was carried out in April and May 2014. For the individual focus interview four kindergarten teachers were selected who were working in Hyvinkää Open Daycare and the focus interview in group was made for the personnel and directors of the early childhood education in Kirkkonummi, Järvenpää, Nurmijärvi and Sipoo. The data was analyzed by using content analysis. The most essential result of the research is, that according to the parents and the employees, the most important point is the child´s start in a play group. There seemed to be a demand for a starting conversation, so it was added to the process description as well as the form for the conversation. According to the individual focus interviews, Hyvinkää play groups operate in very different ways in respect of a new child or in general procedures. The starting conversation as part of the process description will create a base for the educational partnership. In the beginning of the early childhood education, it is important to be aware of the dialogue of parents and professionals

Aikuiskasvatus rakentaa monitieteistä näkökulmaa muuttuvaan maailmaan

Aikuiskasvatuksessa kohtaavat usean alan tutkijat ja asiantuntijat. Monitieteiselle tiedolle on tarvetta erityisesti nyt, kun kriisi toisensa perään on ravistellut yhteiskuntaamme.</p

Rethinking graduate employability in context: discourse, policy and practice

This open access book offers critical, multidisciplinary analyses on graduate employability. The book examines employability at the macro, meso and micro levels: higher education policy, the labour market, higher education institutions, organisations, individuals and social groups, in European, North American and Australian contexts. The contributors provide social and contextual analysis of graduate employability as a theoretical concept, a discourse and policy imperative and a social and discursive practice. The volume also introduces novel methodological perspectives to study the process of graduate employability. There is an urgent need for comprehensive and unified critical perspectives on graduate employability, as such analyses have so far been scarce and often isolated. Besides filling this gap in the literature, the book will also serve as essential reading on courses that focus on graduate careers and employability as well as higher education policy and practice