Consumers anticipating futures beyond the pandemic:A qualitative study

Consumers have needed to reorganise their daily lives due to the COVID-19 pandemic. It has become a focal question whether or not the changes will be permanent, short-lived or perhaps contribute to a transition towards new forms of consumption. Alongside changes caused directly by the pandemic, consumers have ideas, plans and hopes concerning their futures. In this article, we investigate consumers’ behaviour change and futures thinking during the pandemic. A three-month qualitative online data collection was carried out to allow consumers to reflect on their current situation and views on the future. Consumers’ future expectations and changes in consumer lifestyles during the pandemic are identified in the analysis. The results are interpreted through the theoretical perspectives of anticipation and imaginaries. In their thinking, consumers move fluently between the past, present and future, and they anticipate simplified, flexible and ecologically conscious lifestyles in the future. We conclude that primary qualitative data consisting of consumers’ futures thinking can be a valuable data source in foresight research supporting traditional expert-driven methods

Generation Z Food Waste, Diet and Consumption Habits:A Finnish Social Design Study with Future Consumers

This article presents a Finnish social design study that was targeted at future Generation Z consumers. The main objective was to gain understanding of the target group’s attitudes, routines and skills relating to food consumption, diets and food waste within their households. The sustainability framework studied the Generation Z experience, obstacles and opportunities relating to behavior patterns, in addition with current habits—with respect to planning, shopping, cooking, eating and storing—and future motivations. The aim of the social design investigations was to provide contributions to the design outcome: a behavior change application that steered young consumers’ behavior patterns towards a more sustainable direction. The design framework was applied in two case studies that focused on 17–26-year-old consumers in Finland. The main method was qualitative online focus group discussions. Based on the results, the most important behavior change opportunities related to social aspects, the role of company sponsoring, localization and context-awareness potential in young consumers’ close environment and the need to engage wider sustainability aspects—such as carbon footprint, comparison of diets and financial savings—to the behavior change framework. Based on the results, the participants took the climate change challenge associated with food waste and biased diets very seriously

Osaaminen ja työllisyys digimurroksessa

Tämä dokumentti esittää kirjallisuustutkimukseen perustuvia näkökulmia digitalisaation tuomista muutoksista tarvittaviin osaamisiin, työllisyyteen ja työtehtäviin tulevaisuudessa. Toistuvasti kirjallisuuslähteessä mainittuja digitalisaation tuomia muutoksia ovat epätasa-arvoisuuden ja palkkaerojen kasvu, työn pirstaloituminen sekä se, että ihmisillä voi tulevaisuudessa olla monta samanaikaista työsuhdetta. Myös useilla työpaikoilla, joiden olemassaololle digitalisaatio ei ole selkeä uhka, tapahtuu työtehtävissä suuria muutoksia, minkä vuoksi tarvitaan uudenlaisia taitoja ja sopeutumista. Nähtävillä olevat digitalisaatioon liittyvät trendit, kuten jakamistalous ja tietotyön automatisointi (esim. data-analyysien kautta tehtävä automaattinen päätöstenteko) muuttavat myös työn sisältöjä ja tehtäviä, ja siten työmarkkinoita ja tarvittavaa osaamista ja koulutusta. Vähemmän koulutetuilla, rutiinitöitä tekevillä henkilöillä ja suurten kaupunkien ulkopuolella asuvilla arvioidaan olevan heikommat mahdollisuudet työllistyä digitalisaation edetessä, joten koulutusta tulisi suunnata hoivatyötä, luovuutta ja vuorovaikutusta edellyttäviin töihin, ja toisaalta työvoiman liikkuvuutta tulisi helpottaa. Kirjallisuudessa esitetään, että kehittyneet taloudet saavuttavat digitalisaation kautta pääasiassa tuottavuuden nousua ja taloudellista kasvua, mutta vaikutukset työllisyyteen voivat olla negatiivisia. Kirjallisuudessa on tosin tuotu usein esiin, että koneiden kyky korvata ihmistyövoimaa yliarvioidaan helposti ja että tulevaisuuskuvissa ei huomioida riittävästi automaation ja työvoiman vuorovaikutuksen merkitystä tuottavuuden kasvussa, ja toisaalta aliarvioidaan intuition ja inhimillisen arvion osuutta työtehtävissä, jolloin niiden digitalisointi onkin oletettua vaikeampaa. Automaation kannalta on oleellista tarkastella myös sitä, missä tehtävissä ihmisellä on suhteellinen etu koneeseen nähden. Kirjallisuudessa todetaan toistuvasti, että on haastavaa ennustaa, millä aloilla työpaikkojen määrä merkittävästi kasvaa ja että tässä on suuria eroja maiden välillä. Kunkin maan tulisikin analysoida nykytilanteensa ja laatia suunnitelmat omiin vahvuuksiinsa nojautuen. Suomen edellytykset pärjätä digitaalisessa murroksessa ovat siis lähtökohtaisesti hyvät, kun jo nyt kilpaillaan jatkuvasti kehittyvällä osaamisella eikä halvalla tuntihinnalla

Digimuutoksessa onnistumisen eväät

Tämä dokumentti esittää Digimuutos-hankkeen tulokset, painottuen suosituksiin ja kokeilun esittelyyn. Hankkeen tavoitteena oli selvittää digitalisaation vaikutuksia työllisyyteen ja tarvittaviin osaamisiin. Dokumentin alussa esitetään lyhyesti aiemmin julkaistun kirjallisuuskatsauksen tulokset. Dokumentissa esitellään suosituksia neljään aihealueeseen: 1) Suomen vahvuudet ja tavoitetila, 2) Yritysten toiminnan edistäminen, 3) Tasa-arvosta huolehtiminen ja 4) Teknologian ja ihmisen yhteistyö. Laajasti esillä olleiden digitalisaation tuomien uhkakuvien toteutuminen voidaan torjua tehokkaimmin pyrkimällä edelläkävijäksi digitalisaation tehokkaassa ja innovatiivisessa hyödyntämisessä sekä tekemällä tarvittavia uudistuksia yhteiskunnan kaikilla tasoilla huomioiden käynnissä oleva suuri muutos. Suuri osa dokumenttia keskittyy Digimuutos-hankkeessa tehdyn kokeilun toteutuksen ja tulosten esittelyyn. Tehdyllä kokeilulla oli kolmen tasoisia tavoitteita: Ensinnäkin haluttiin saada selville se, auttaako työnhakuun liittyvien tiedollisten valmiuksien parantaminen työllistymistä. Toiseksi haluttiin selvittää kevyesti, onko digitalisaatioon liittyvillä valmiuksilla jokin yhteys työllistymiseen. Kolmanneksi tutkittiin sitä, millaisia haasteita ja ongelmia kevyestä valtionhallinnon parissa tehtävästä kokeiluasetelmasta syntyy ja kuinka ongelmat saadaan ratkaistua. Hankkeen kokeilu osoitti, että työnhaun tiedollisten valmiuksien lisääminen ei lisännyt työllistymistä. Toinen keskeinen anti Digimuutos-kokeilussa oli oppia siitä, millä tavalla ylipäätään hallinnon kokeiluja kannattaa tehdä. Digimuutos-kokeilu osoitti, että kokeiluasetelmaa toistamalla on mahdollista tehdä varsin kustannustehokkaasti testejä muualla käyttöön otettujen toimintamallien tai kokeilujen hyödyist

Kuntien digitaalisen toiminnan ja päätöksenteon kehittäminen sekä digitalisaation mahdollistaman säästöpotentiaalin tarkentaminen osana JTS -miljardia

Tässä selvityksessä esitetään KUNiT-hankkeen (Kuntien digitaalisen toiminnan ja päätöksenteon kehit-täminen sekä digitalisaation mahdollistaman säästöpotentiaalin tarkentaminen osana JTS -miljardia) tuloksia. Selvityksessä tarkastellaan digitalisaation mahdollisuuksia kuntaorganisaatioille toiminnan ke-hittämisen ja konkreettisten hyötyjen - sekä laadullisten että määrällisten - näkökulmasta. Kuntien digi-talisaation nykytilaa ja kehityskohteita avataan tietotekniikkakartoituksen, kuntahaastatteluiden, tapaus-tutkimusten ja esimerkkien avulla. Raportissa tarkastellaan kuntien digitalisaatiopotentiaalia, hyötyjen mittaamista sekä keinoja ja toimenpiteitä, joita säästöjen toteuttaminen kunnissa edellyttäisi. Selvityksessä esitellään tutkimuksen tuloksena kehitetyn kuntien digitalisaation kypsyysmalli, joka huo-mioi kuntien palveluprosessien eri digitalisaation vaiheissa olevan lähtötilanteen. Kypsyysmallia hyödyn-täen kunnat voivat suunnitella toimenpiteitä palvelujensa digitalisaation edistämiseksi omista lähtökoh-distaan. Kunnat voivat hyödyntää mallia myös digitalisaatiotavoitteidensa asettamisessa. Selvityksessä kuvataan lisäksi kuntien kannustinmallien rakentamiseen liittyviä haasteita sekä alustavia ehdotuksia ja kriteereitä siitä, miten ja mihin valtion tukea kuntien digitalisaation edistämiseksi tulisi kohdistaa