Factors contributing to frozen embryo transfer outcomes : assessment of blastomere multinucleation and luteal phase GnRH agonist support in relation to reproductive outcome

Of all embryo transfers in Finland, approximately half are now performed as frozen embryo transfer (FET). The effectiveness of FET is dictated by patient characteristics, embryo quality, and implantation environment. The significance of one of the embryo quality markers, blastomere multinucleation, and the ef-fects of modified FET protocols on pregnancy outcomes, course of pregnancy, and health of the newborns are not thoroughly clarified. The first part of this thesis focused on blastomere multinucleation in frozen-thawed embryo cohorts: de novo occurrence, associations to factors known to contribute to controlled ovarian hyperstimulation (COH) and pregnancy poten-tial. Multinucleation was frequent in embryo cohorts before cryopreservation, but de novo multinucleation after thawing neither reached the level detected before freezing nor was associated with de novo multinucleation in sibling em-bryos. Young female age and higher ovarian response to COH were associated with the occurrence of multinucleation, especially before freezing. The preg-nancy potential of binucleated (BN) and, notably, multinucleated (MN) frozen-thawed embryos seemed to be reduced, but this study demonstrated that transfer of BN/MN FET could result in acceptable live birth rate (LBR), healthy preg-nancies, and newborns. In the second part of this thesis, the effect of single dose triptorelin as an adju-vant to standard luteal support in natural and artificial cycle FETs was assessed in prospective pilot studies. The clinically relevant difference in LBR, pointing to the benefit of triptorelin, was statistically insignificant. These results under-line a need for larger multicenter studies before implementing the use of trip-torelin in clinical practice of FETs.Pakastealkiosiirtojen ennusteeseen vaikuttavat tekijät – blastomeerien monitumaisuuden ja luteaalivaiheen GnRH agonistituen vaikutus raskausen-nusteeseen Kaikista Suomessa tehdyistä alkionsiirroista noin puolet ovat pakastealkion siirtoja (PAS). Monet tekijät, kuten potilaan ominaisuudet, alkion laatu ja im-plantaatioympäristö vaikuttavat PAS:n tuloksellisuuteen. Kuitenkaan kaikkien alkio-ominaisuuksien, kuten blastomeerien monitumaisuuden tai PAS:ssa käytettävien hoitomenetelmien vaikutusta raskausennusteeseen, raskauden kulkuun tai syntyvien jälkeläisten terveyteen ei tarkkaan tiedetä. Tutkimuksessa selvitettiin alkion monitumaisuuden esiintyvyyttä pakastealkiokohorteissa, yhteyttä koeputkihedelmöityshoidon aikaisen munasarjastimulaation vasteeseen vaikuttaviin tekijöihin sekä monitumaisten (MN) alkioiden raskauden todennäköisyyttä ja syntyvien lasten terveyttä. Monitumaisuuden esiintyminen alkiokohorteissa ennen alkiopakastusta oli tavallista, mutta sen ei havaittu lisääntyvän alkiopakastuksen myötä tai lisäävän yksitumaisten sisaralkioiden muuntumista monitumaisiksi. Monitumaisten alkioiden esiintyvyys oli yhteydessä erityisesti naisen nuoreen ikään ja korkeaan munasarjastimulaatiovasteeseen. Raskauden todennäköisyys MN PAS:n jälkeen oli alentunut, varsinkin blastomeerien sisältäessä enemmän kuin kaksi tumaa. Raskaustulos oli kuitenkin hyväksyttävä, eivätkä raskaudenkulku tai vastasyntyneiden terveys eronneet yksitumaisista alkioista käynnistyneistä raskauksista. Tutkimuksen toisessa osassa tutkittiin kerta-annoksena annetun triptoreliinin vaikutusta raskaustulokseen luonnollisen kierron ja hormonaalisesti ohjatun PAS:n luteaalivaiheen tukihoidon lisänä. Prospektiivisissa pilottitutkimuksissa syntyneiden lasten määrässä havaittiin kliinisesti merkittävä ero triptoreliinia käyttävän ryhmän eduksi, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Laajemmat tutkimukset triptoreliinin vaikutuksesta PAS:n raskaustulokseen ovat tarpeen

Toiminnanohjausjärjestelmän vaikutukset tilinpäätöksen laadintaan ulkomaisen konsernin tytäryrityksessä : Case Wallac Oy

Siirretty Doriast

Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus 2004–2006 ja yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen : Paikallinen opetusuunnitelmatyö yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta

Tutkimuksessa selvitettiin, miten yrittäjyyskasvatus integroitiin paikallisiin perusopetuksen opetussuunnitelmiin valtakunnallisten perusteiden pohjalta ja millaiset taustatekijät liittyivät tähän prosessiin. Näin oli mahdollista arvioida yrittäjyyskasvatuksen kehittymistä perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksessa. Tutkimuksessa oli mukana 43 erilaista kuntaa. Kuntavalinnassa huomioitiin kuntien erilaiset lähtökohdat opetuksen ja oppimisen toteuttamiseen, maantieteellinen sijainti, keskikokoisuus ja yritteliäisyys. Tutkimusjoukko koostui 478 henkilöstä. Kvantitatiiviset survey-kyselyt lähetettiin keväällä 2005 kuntien opetustoimelle, elinkeinoasioista vastaaville tahoille, yrittäjien edustajille sekä perusopetuksesta vastaaville lautakunnan jäsenille. Tutkimus osoittaa, että yrittäjyyskasvatukseen on herätty, sillä noin kolmasosa vastaajista ilmoitti vahvistavansa yrittäjyyskasvatuksen toteutusta. Opetussuunnitelmauudistuksen normiperustaa ja yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita ajatellen tulokset osoittavat, että yrittäjyyskasvatusta ei ole riittävästi huomioitu opetussuunnitelmatyössä. Erityisesti yrittäjyyskasvatuksen heikko tuntemus ja opetussuunnitelmauudistukseen kohdistuvat negatiiviset asenteet ovat haitanneet yrittäjyyskasvatuksen kehittymistä tässä koulutusuudistuksessa. Jatkossa tulisi huomioida seuraavat toimenpidesuositukset: 1. Opetussuunnitelman velvoitteen huomioiminen: opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen 2. Paikallisen yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen kulttuuritaustan kehittäminen 3. Opetusalan työ- ja elinkeinoelämän tuntemuksen vahvistaminen 4. Yrittäjyyskasvatukseen liittyvän tiedon ja markkinoinnin lisääminen 5. Yhteisen kielen kehittäminen: omaehtoinen, sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys 6. Suunnitelmallisuuden kehittäminen: Paikallinen yrittäjyyskasvatussuunnitelma tuodaan liitteeksi opetussuunnitelmaan ja elinkeinostrategiaan. Arviointiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin tulisi perustua yhteistyöhön

Opetussuunnitelmauudistus ja yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen

Tutkimuksessa selvitettiin, miten yrittäjyyskasvatusta toteutettiin paikallisesti laadittujen opetussuunnitelmien näkökulmasta. Näiden opetussuunnitelmien laadinnan pohjana ovat olleet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004–2006. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin yrittäjyyskasvatuksen toteutukseen liittyvät taustatekijät, asenteet, merkityksellisyyden kokeminen, tieto ja resurssit. Näin oli mahdollista arvioida yrittäjyyskasvatuksen kehittymistä ja toteuttamista perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksessa. Tämä raportti liittyy kaksivaiheiseen tutkimushankkeeseen. Ensimmäinen osa käsittelee paikallisten opetussuunnitelmien laadintaa yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta. Tutkimuksessa oli mukana 42 erilaista kuntaa. Kuntavalinnassa huomioitiin kuntien erilaiset lähtökohdat opetuksen ja oppimisen toteuttamiseen, maantieteellinen sijainti, keskikokoisuus ja yritteliäisyys. Tutkimusjoukko muodostui 443 henkilöstä. Kvantitatiiviset survey-kyselyt lähetettiin keväällä 2006 kuntien opetustoimelle, elinkeinoasioista vastaaville tahoille, yrittäjien edustajille sekä perusopetuksesta vastaaville lautakunnan jäsenille. Yrittäjyyskasvatuksen toteutetaan enemmissä määrin, sillä tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa noin 30 % vastaajista aikoi vahvistaa yrittäjyyskasvatuksen toteutusta. Tutkimuksen toisen vaiheen mukaan noin 70,0 % vastaajista toteuttaa yrittäjyyskasvatusta lukuvuosien 2006–2007 aikana. Yrittäjyyskasvatuksen tietämys on kasvanut kahden vuoden aikana ja asenteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Opettajat eivät kuitenkaan tiedä riittävästi yrittäjyyskasvatuksen tavoitteista, sisällöistä ja työtavoista. Yrittäjyyskasvatuksen toteutuksessa ei hyödynnetä tarpeeksi yrittäjyyskasvatuksen omaisia työtapoja. Jatkossa tulisi huomioida seuraavat toimenpidesuositukset: 1. Opettajien täydennyskoulutuksesta tulee tehdä velvoite. Tähän täydennyskoulutukseen sisällytetään opetussuunnitelman perusteet ja siten myös yrittäjyyskasvatus. 2. Opetussuunnitelman perusteet on sellaisenaan sijoitettava opettajien peruskoulutukseen. Tähän koulutukseen liittyy näin myös yrittäjyyskasvatus. 3. Vapaaehtoisesta yrittäjyyskasvatuksen täydennyskoulutuksesta tulee tehdä motivoiva. 4. Täydennyskoulutuksen tulisi liittyä valtakunnallisiin, seutukunnallisiin sekä alueellisiin kehittämishankkeisiin. 5. Opetushenkilöstön työ- ja elinkeinoelämän tuntemusta on vahvistettava. 6. Yrittäjyyskasvatuskoulutuksessa tulee: - käyttää oppijakeskeisiä ja yrittäjyyskasvatuksen omaisia työtapoja. - vahvistaa yhteisöllistä suunnittelu- ja oppimisprosessia. - ohjata erilaisten, yrittäjämäisten työtapojen käyttämiseen opetuksessa. - ohjata eri-ikäisten oppilaiden yrittäjyyskasvatukseen. - ohjata seutukunnalliseen, alueellisen ja oppilaitostason suunnitteluun. 7. Yrittäjyyskasvatuskoulutuksen tulee olla viranomaisten tukemaa. Myös kouluttajat tarvitsevat tukea viranomaisilta. 8. Tutkimuksen, opetussuunnitelman ja käytännön pedagogiikan välistä vuorovaikutusta tulee tiivistää. 9. Yrittäjyyskasvatuksen merkitystä alueen kehittymiselle tulee korostaa myös elinkeinoasioista vastaaville henkilöille ja lautakunnille, opetuksesta vastaaville lautakunnille sekä yrittäjille. 10. Jatkossa opetussuunnitelmauudistusta on keskitettävä opettajan oppimiseen, paikallisen opetussuunnitelmatyön keventämiseen ja osaamisen ydinalueiden, kuten yrittäjämäisten valmiuksien, kehittämiseen

A Review of Entrepreneurship Education in Teacher Education

Purpose – The aim of this study is to examine research conducted on entrepreneurship education in teacher education.Methodology – A thematic analysis was used in this study that outlines the similarities and differences in the studies conducted on entrepreneurship education in teacher education.Findings – The purpose of the studies in question was mostly to discuss curriculum, teacher training, economy and unemployment,entrepreneurial characteristics and the importance of teachers. The studies mostly aimed to examine the attitudes, perceptions and views of students, teachers or other educators regarding entrepreneurship education. There were a lot of study results highlighting the importance of entrepreneurship in teacher training. The biggest emphasis was laid upon methods, techniques, models or strategies used in entrepreneurship education. The recommendations put forward in the studies reviewed mostly concerned a basic level of education. Many of these studies stated that in-service training should be given to teachers at the basic education level with regard to entrepreneurship education.Significance – This study contributes to the literature in three different ways. Firstly, by presenting the current status of the studies on entrepreneurship education as a contemporary subject in teacher education. Secondly, it sheds light on the studies that will be conducted in the future as to how to approach the subject of entrepreneurship education in teacher education. Thirdly, by investigating studies that draw attention to entrepreneurship education in teacher education, it provides a better understanding of the importance of entrepreneurship education

Yrittäjyyskasvatusta suomalaiseen opettajankoulutukseen ja opetukseen! YVI-hankkeen hedelmiä vuosilta 2010 –2014

Yrittäjyyskasvatuksen toteutusta opetuksessa ja koulutuksessa on edistetty 2000-luvulla mm. hanketyöskentelyn kautta. Turun yliopiston Turun normaalikoulun koordinoimassa valtakunnallisessa YVIhankkeessa (2010–14) keskityttiin yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen ammatillisessa ja yleissivistävässä opettajankoulutuksessa. Harvinaislaatuisen laajaan hankkeeseen osallistui yli kolmekymmentä kumppaniorganisaatiota ympäri Suomen. Tässä julkaisussa YVI-hankkeen toimijat kertovat yrittäjyyskasvatuksen kehittämisestä sekä käsittelevät yrittäjyyskasvatuksen teemoja ja toteutumista eri toimintaympäristöissä. Artikkelit tarjoavat niin tieteelliseen tutkimukseen kuin käytännön kokemukseen perustuvaa tietoa. Jokaisen artikkelin tärkein anti on koottu artikkelin loppuun huoneentauluksi, helpottamaan nopeaa tutustumista aihepiiriin. Julkaisu on suunnattu opettajille, opettajankouluttajille ja opiskelijoille, opetus- ja koulutusorganisaatioiden johdolle ja päättäjille eri tahoilla – sekä kaikille, joita yrittäjyyskasvatus ja opetuksen ja koulutuksen järjestelmällinen kehittäminen kiinnostavat.Siirretty Doriast

Pregnancy potential and perinatal outcomes of embryos cryopreserved twice: a case–control study

Research questionWhat are the pregnancy and perinatal outcomes of twice-cryopreserved embryos compared with embryos cryopreserved once?DesignRetrospective register-based case–control study. The case group consisted of transfers of twice-cryopreserved embryos (n = 89), and the control group of transfers of embryos cryopreserved once (n = 304). Matching criteria were embryonic age at transfer and female age category of less than 35 years or 35 and greater.ResultsThe survival rate of twice-cryopreserved embryos was 92.2%, and 93.7% of the planned frozen embryo transfers (FET) could be completed. FET was performed with cleavage-stage embryos in 17 cases and 68 controls and with blastocysts in 72 cases and 238 controls. The rates of live birth (27.0% versus 31.9%, adjusted odds ratio [OR] 0.70, 95% CI 0.40–1.22, P = 0.21), clinical pregnancy (31.5% versus 36.8%, adjusted OR 0.71, 95% CI 0.42–1.21, P = 0.21) and miscarriage (4.5% versus 3.9%, adjusted OR 1.10, 95% CI 0.33–3.60, P = 0.88) in the case and the control groups were comparable. No difference was seen in the preterm delivery rate (cases 4.2% versus controls 10.3%, P = 0.69). Twenty-five children were born in the case group and 100 in the control group. No difference in birthweight was detected between the groups and there were no large for gestational age fetuses or congenital malformations in the case group.ConclusionsUncompromised live birth rates and neonatal outcomes may be expected after the transfer of twice-cryopreserved embryos. To avoid embryo wastage and transfer of multiple embryos, good quality surplus embryos from FET cycles may be cryopreserved again by vitrification.</p

Building a Measurement Tool for Entrepreneurship Education - a Participatory Development Approach

The aim of this paper is to illustrate and model the construction of a Measurement Tool for Entrepreneurship Education where the tool itself is targeted toward Finnish teachers working in primary and secondary education. This study represents participatory action research (Argyris 1993) as the research context has been facilitated and provided by the researchers, and where the study objects initiate, respond, and develop their activities, thereby reforming the context further. The presented case is an illustration of the building of a Measurement Tool for Entrepreneurship Education, prepared in an ESF-funded project. In this study we present multi-method, multi-investigator, multiple data, and multiple theory triangulation (Denzin 1988) settings. From the data, the phases of the measurement tool construction were identified. Our aim is to present the process in order to link the theory and practice of entrepreneurship education. Here, a broad and multilayered definition of entrepreneurship education is utilized, and by making these aspects explicit the tool itself has a role not only as a teacher’s self-evaluation kit but also as a steering system for developing schools and regions on a larger scale

Hedelmällisessä iässä olevien naisten vuotohäiriöiden polikliininen diagnostiikka ja hoito

Gynekologiset vuotohäiriöt ovat tavallisin syy naistentautien poliklinikoiden potilaskäynteihin. Tärkeää vuotohäiriöiden selvittelyssä on tarkka vuotoanamneesi ja kliininen tutkimus. Hoidot aloitetaan perusterveydenhuollossa. Erikoissairaanhoidossa potilaan jatkotutkimuksiin kuuluvat emättimen kautta tehtävä kaikukuvaus ja sen yhteydessä tehtävä keittosuolaruiskutus kohdunsisäisen rakenteellisen muutoksen poissulkemiseksi. Erikoissairaanhoidossa vuotohäiriöiden hoidon suunnittelu tapahtuu ensikäynnin yhteydessä. Merkittävä osa kohdunsisäisistä toimenpiteistä voidaan nykyään tehdä polikliinisesti, jolloin toiminta on potilaslähtöistä ja kustannusvaikuttavaa

Hedelmällisessä iässä olevien naisten vuotohäiriöiden polikliininen diagnostiikka ja hoito

Vertaisarvioitu. English summary. Teema : gynekologiset vuotohäiriöt.Gynekologiset vuotohäiriöt ovat tavallisin syy naistentautien poliklinikoiden potilaskäynteihin. Tärkeää vuotohäiriöiden selvittelyssä on tarkka vuotoanamneesi ja kliininen tutkimus. Hoidot aloitetaan perusterveydenhuollossa. Erikoissairaanhoidossa potilaan jatkotutkimuksiin kuuluvat emättimen kautta tehtävä kaikukuvaus ja sen yhteydessä tehtävä keittosuolaruiskutus kohdunsisäisen rakenteellisen muutoksen poissulkemiseksi. Erikoissairaanhoidossa vuotohäiriöiden hoidon suunnittelu tapahtuu ensikäynnin yhteydessä. Merkittävä osa kohdunsisäisistä toimenpiteistä voidaan nykyään tehdä polikliinisesti, jolloin toiminta on potilaslähtöistä ja kustannusvaikuttavaa.Peer reviewe