Metsäammattilaisten suhtautuminen metsän erirakenteiskasvatukseen

Tieteen tor

Pienaukkojen ja osittaishakkuuaukkojen taimettuminen Häiriödynamiikka -hankkeen tutkimusalueilla

Inventoinnin tarkoituksena oli selvittää miten Häiriödynamiikkatutkimuksen tutkimusalueille hakatut pienaukot ja osittaishakkuuaukot olivat taimettuneet 6-10 kasvukauden kuluttua käsittelystä. Uudistamistuloksen mittareina olivat kokonaistaimimäärä, kasvatuskelpoisten taimien määrä sekä taimi-kon keskipituus. Alueen, kasvupaikan, käsittelyn ja maanmuokkauksen mukaan ositettuun otokseen valittiin Isojärven alueella 17 ja Ruunan alueella 11 metsikköä. Aukkoja mitattiin Isojärvellä 39 kpl ja Ruunaalla 47 kpl. Kasvatuskelpoisten taimien valinnassa noudatettiin tasaikäismetsien uudistusaloilla sovellettuja kriteerejä ja luokituksia. Taimikoiden tasaisuudelle (pituus ja tilajärjestys) ja puulajisuhteille asetettiin tiukat koealakohtaiset rajat. Taimikoiden tavoitetiheys oli 2000 kpl ha-1. Isojärven viljavilla kasvupaikoilla (tuore kangas ja parempi) oli kasvatuskelpoisia taimia keskimäärin 1760 ha-1. Taimikoista 70 % oli hyviä ja tyydyttäviä (taimimäärä täytti tasaikäiskasvatuksessa käytetyn lakirajan 1500 ha-1) (kuva 1). Keskimääräinen tyhjien koealojen (ei yhtään kasvatuskelpoista tainta) osuus oli 17 %. Keskipituus oli 105 cm. Lopullinen uudistamistulos oli kuitenkin vielä epävarma, sillä pienemmät taimet kärsivät useimmilla (80 %) aukoilla voimakkaasti runsastuneesta pintakasvillisuu-desta. Lähes kaikkien taimikoiden arvioitiin tarvitsevan perkausta ei-kiireellisesti (noin 2-5 vuoden kuluttua mittauksesta), mutta muutamia kiireelliseksi katsottuja kohteitakin oli. Perkaustarpeella (eli vesakon haitta-asteella) ei ollut selvää yhteyttä taimikoiden tiheyteen tai pituuteen. Isojärven karummilla kasvupaikoilla (kuivahko tai huonompi) oli hyvin vähän männyn taimia, Jos tavoitteena on mäntyvaltaisten taimikoiden syntyminen, uudistaminen oli epäonnistunut lähes kaikissa aukoissa. Kuusia taas oli runsaasti. Jos kuusivaltaiset taimikot katsottaisiin kasvatuskelpoisiksi, uudis-tamistulokset olisivat olleet jopa parempia kuin viljavilla kasvupaikoilla. Ruunaan mäntykankaiden kasvatuskelpoisten taimien määrä oli 1530 ha-1 Taimikoista 49 % oli kasvatuskelpoisten taimien määrän mukaan hyviä tai tyydyttäviä (taimimäärä > 1500 ha-1). Taimettuminen oli varsin tasaista: keskimääräinen tyhjien koealojen osuus oli 16 %. Taimikoiden keskipituus oli vain 39 cm. Pintakasvillisuuden rehevöityminen, vesakon haitta ja perkaustarve olivat Ruunaan mänty-kankailla vähäisiä.201

Structure and Development of Pitch Canker Infected Monterey Pine Stands at Año Nuevo, California

The sustainability of indigenous Monterey pine (Pinus radiata D. Don)at Ano Nuevo stands in the central coast of California was examined. The foremost management objective in these stands is to establish and maintain stand structures that ensure a sustainable presence of the species in terms of uneven-aged management. The major threats are the proliferation of shade-tolerant tree species and the pitch canker ( Fusarium circinatum) disease. The study was based on data from 17 systematically placed sample plots, measured once, in one stand with a very high degree of variation in stand structure and species composition. The results indicated that the sustainability of Monterey pine is not assured by existing stand structures. Monterey pine regeneration is almost completely lacking. Intensive shading and competition from high stand densities of shade-tolerant broadleaf trees are inhibiting regeneration, and growth of seedlings and saplings. Pitch canker is affecting growth, vigor, and competitive status of Monterey pine, but its progress and long-term impact remain unknown. Single tree or group selection cuttings, combined with treatments that enhance regeneration, are urgently required for the promotion of Monterey pine

Odling och uppdragande av ädla lövträd och klibbal

sidott