123 research outputs found
Puustobiomassojen määrä ja hyödyntämismahdollisuudet heikkotuottoisilla mäntyvaltaisilla turvemaan ojitusalueilla
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää heikkotuottoisten kitumaan metsäojitettujen soiden biomassapotentiaalia, koska mm. energiaturpeen käytön ennakoimattoman nopea ja raju väheneminen aiheuttaa ainakin lyhyellä aikavälillä merkittäviä paineita puuperäisten polttoaineiden käytön lisäämiselle. Heikkotuottoiset metsäojitetut suot voisivat olla yksi mahdollinen puubiomassareservi. Ojituksen jälkeen näille alun perin avoimille tai vähäpuustoisille soille on syntynyt puustoa, josta usein kuitenkin vain osa on hyödyntämiskelpoista jatkokäyttöön puuraaka-aineena. Energiakäyttöön puu sopisi dimensioidensa puolesta kuitenkin hyvin ja korjuusaantoa lisäisi puun korjaaminen kokopuuna siten, että myös kanto- ja juuristobiomassaa korjattaisiin samalla. Tässä tutkimuksessa selvitettiin heikkotuottoisella turvemaakasvupaikalla kasvavan männikön biomassamääriä Lylynnevan suolla Karviassa. Puut korjattiin kokopuukorjuuna eli kokonaisina runkoina kantoineen ja juurineen. Biomassat määritettiin ositteittain koepuista ja niille laadittiin tilastolliset biomassan ennustemallit. Tarkasteltaviin biomassaositteisiin sisältyvät runkopuubiomassan ohella oksa-, kanto- ja juuribiomassat sekä juurakoiden mukana noussutta suon pintakerroksen kasvibiomassaa, kariketta ja pintaturvetta. Näistä määritettiin biomassaositteiset lämpöarvot. Tulokset suhteutettiin Valtakunnan metsien 11:n inventoinnin (VMI 11) puustotietoaineistoon. Tulostemme mukaan heikkotuottoisilta metsäojitetuilta soilta voitaisiin korjata runsaat 30 miljoonaa tonnia kokopuubiomassaa, jonka lisäksi kariketta ja ns. juurakkoturvetta saataisiin noin 9 miljoonaa tonnia. Lämpöarvoltaan kokopuubiomassa-juurakkoturveseos on hyvin lähellä mäntyrunkopuusta tehtyä haketta. Vaikka käytetty korjuutapa on suhteellisen voimaperäinen puuston ja maanpinnan käsittely, sillä voidaan olettaa olevan pidemmällä aikavälillä merkittäviä luonnonhoidollisia ja maankäytön kokonaiskestävyyttä parantavia vaikutuksia, mikäli alueen seuraava käyttömuoto perustuu vedenpinnan nostamiseen. Heikkotuottoisille ojitusalueille syntyneen biomassareservin eduksi voidaan katsoa myös se, että sen hyödyntäminen ei kilpaile ainespuun tuotannon kanssa.202
To treat or not to treat? The seedling performance of native tree species for reforestation on degraded tropical peatlands of SE Asia
Degraded tropical peatlands in Southeast Asia are a major challenge for reforestation. Often treeless, drained and several times burnt, these peatland areas are nutrient-poor hostile environments prone to droughts, heavy flooding and extreme diurnal temperature changes. In order to succeed in establishment of a viable tree stand, careful selection of species and management techniques is needed. In this study we investigated the suitability of five native tree species for reforestation of tropical peatlands with three site preparation treatments for potentially enhancing seedling success: weeding, mounding and fertilizing. The study area was a clear-cut, drained and repeatedly burnt former tropical peat swamp forest in Central Kalimantan, Indonesia. Seedlings were grown in a field nursery, planted in the field and their growth and survival were monitored regularly for 1.5 years. Seedling growth in response to environmental variables and treatments was studied by linear mixed models and seedling survival with Cox regression models. In most cases, weeding and fertilizing proved beneficial for the growth and survival of the seedlings, whereas mounding only had a minor impact on seedling performance. The seedlings of Shorea balangeran performed the best and can be recommended for reforestation of heavily degraded areas. Alstonia pneumatophora and Dacryodes rostrata performed relatively well depending on the treatments, whereas Dyera polyphylla had mixed results with problems in seedling production, and Campnosperma squamatum performed rather poorly. The effects of wildfires which engulfed the study area two years after planting were also monitored and are discussed.Peer reviewe
Vesistökuormitus metsätaloudessa – Uusia kuormitusmittareita Kansallisen metsästrategian seurantaan : Asiantuntijaselvitys
Pinta-alaan suhteutettuna metsätalous on kaikkein laaja-alaisin maankäyttömuoto ja sen osuus Suomen maapinta-alasta on 86 %. Hetkellistä ja suhteellisen lyhytaikaista, mutta silti määrällisesti huomattavaakin kuormitusta aiheutuu kunnostusojituksista, hakkuista ja lannoituksista. Yksittäisten toimenpiteiden välittömien vaikutusten ohella metsätalous voi aiheuttaa myös pysyvää kuormituslisäystä. Merkittävintä pitkäaikaiskuormitusta syntyy metsäojituksista eli siitä, että suo on kuivattu metsänkasvatusta varten (vanhat ojitukset). Uusi tieto on korostanut aiempaa enemmän metsätalouden merkitystä sekä paikallisesti että Itämereen kohdistuvan kuormituksen näkökulmasta. Vaikka Itämereen kohdistuva kuormitus ei ole yleisesti kasvanut, ihmisen aiheuttaman kuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta arvioidaan nykyään huomattavasti suuremmaksi kuin aiemmin. Monet metsissä tehtävät toimenpiteet edellyttävät kuormituksen vähentämistä ja toisaalta myös metsätalouden aiheuttaman kuormituksen kattavaa seurantaa. Seuranta on välttämätöntä, jotta mahdollisia muutoksia pystytään havaitsemaan ja niihin reagoimaan riittävän aikaisessa vaiheessa. Vesistöjen suojelun kannalta tärkeä merkitys on mm. Kansallisessa metsästrategiassa esitettävillä tavoitteilla. Nykyisessä strategiassa on vesistökuormitukseen liittyvä mittari, mutta se koskee vain metsätalouden aiheuttamaa kiintoainekuormitusta. Pelkkä kiintoainekuorma on nykytiedon perusteella liian suppea indikaattori, joka sivuuttaa suuren osan vesistöjen tilaan vaikuttavista tekijöistä.
Tässä asiantuntijaraportissa 1) tehdään katsaus nykyisestä metsätalouden vesistökuormituksen tietopohjasta, 2) kuvataan metsätalouden kuormituksen tämänhetkiset seurantakeinot sekä pohditaan uusia täydentäviä menetelmiä, 3) esitetään ehdotus uusista vesistökuormituksen mittareista Kansalliseen metsästrategiaan, sekä 4) synteesi kuormitusmittareihin ja kuormitusten hallintaan tulevaisuudessa liittyvistä keskeisistä tiedollisista puutealueista ja niitä koskevista jatkoselvitys- ja kehittämistarpeista.
Metsätalouden vesistövaikutusten huomiointi edellyttäisi ainakin kolmea mittaria tai tunnusta, jotka kuvaavat vesistöjen liettymistä, rehevöitymistä ja tummumista. Mittareiden seurannan rungon voisi muodostaa metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon karttuva seurantatieto. Metsätalouden aktiivitoimenpiteiden aiheuttaman kuormituksen ohella seurannassa ja laskelmissa tulisi ottaa huomioon ojituksen aiheuttama pitkäaikaiskuormitus ja siinä tapahtuvat muutokset suhteessa luonnontilaiseen taustahuuhtoumaan. Kuormituksen muutosten seurannassa kertyvien aikasarjojen tuottama trenditieto olisi avainasemassa arvioitaessa metsätalouden vaikutuksia kuormitustrendeihin mm. ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioiden. Metsätalouden seurantaverkon tuottaman tiedon täydentämiseen ja muutosten havainnointiin olisi myös tarpeellista kehittää uusia menetelmiä. Arvioiden tarkentumisesta huolimatta käsitykset metsätalouden vesistökuormituksesta ja sen kehityksestä vaihtelevat yhä huomattavasti ja kuormituslaskentaa olisi siksi edelleen kehitettävä. Myös vesiensuojelun parantamiseksi tarvitaan uusia menetelmiä. Näitä silmällä pitäen raportissa esitetään keskeisiä tulevaisuuden tutkimus- ja kehittämistarpeita
Ash fertilization increases long-term timber production in drained nitrogen-poor Scots pine peatlands
Wood ash fertilization remarkably increases tree growth and hence, carbon sequestration in drained boreal peatland forests, particularly in nitrogen (N)-rich Scots pine sites with limited phosphorus (P) and potassium (K). Because ash lacks N, Ndeficient ombrotrophic and poor oligotrophic sites are generally considered unsuitable for ash fertilization. In this study, timber production was investigated in six field experiments in N-poor, drained Scots pine dominated peatlands in central Finland, where ash fertilization was applied 15–85 years earlier. Ash significantly increased tree growth in all the study sites. Unfertilized plots showed long-term average mean annual increment (MAI) of 2.01 m3·ha−1·a−1, whereas in fertilized plots MAI was 4.46 m3·ha−1·a−1. An analysis with nonlinear mixed effects model revealed a faster volume yield development and higher asymptote of the mean curve in fertilized plots. Higher amount of K in the ash significantly increased the response. Fertilizations were financially lucrative: on average, the break-even cost surpassed the ash fertilization cost (390 € ha−1) more
than two-fold at 5% interest rate. The current nutrient status of fertilized trees was rather balanced. The results proved that the long-term growth response to ash fertilization in poor drained peatland sites is comparable to N-rich sites, but the response time is distinctively longer
Long-term nitrogen and phosphorus dynamics in waters discharging from forestry-drained and undrained boreal peatlands
Contradictory results for the long-term evolution of nitrogen and phosphorus concentrations in waters discharging from drained peatland forests need reconciliation. We gathered long-term (10–29 years) water quality data from 29 forested catchments, 18 forestry-drained and 11 undrained peatlands. Trend analysis of the nitrogen and phosphorus concentration data indicated variable trends from clearly decreasing to considerably increasing temporal trends. While the variations in phosphorus concentration trends over time did not correlate with any of our explanatory factors, trends in nitrogen concentrations correlated positively with tree stand volume in the catchments and temperature sum. A positive correlation of increasing nitrogen concentrations with temperature sum raises concerns of the future evolution of nitrogen dynamics under a warming climate. Furthermore, the correlation with tree stand volume is troublesome due to the generally accepted policy to tackle the climate crisis by enhancing tree growth. However, future research is still needed to assess which are the actual processes related to stand volume and temperature sum that contribute to increasing TN concentrations
Post-drainage stand growth and peat mineralization impair water quality from forested peatlands
Many recent studies have indicated upward trends in carbon and nutrient concentrations from drained peatland forests over time since their initial drainage, but the mechanisms behind these trends are still poorly understood. We gathered data on nitrogen and phosphorus concentrations discharged from 37 drained boreal peatland forests where we also had data on peat and tree stand characteristics. We found that tree stand volume and peat bulk density were positively correlated with the nitrogen and phosphorus concentrations discharged from particularly the deep-peated sites. We interpret these results to indicate that a plausible reason for the reported upward trends in nutrient concentrations is the maturing and growing of the tree stands over time since initial drainage and the consequent increasing evapotranspiration capacity, which results in lowered soil water levels and enhanced aerobic peat mineralization. We discuss how our results should be considered in the management of drained peatland forests
Long-term nitrogen and phosphorus dynamics in waters discharging from forestry-drained and undrained boreal peatlands
Contradictory results for the long-term evolution of nitrogen and phosphorus concentrations in waters discharging from drained peatland forests need reconciliation. We gathered long-term (10–29 years) water quality data from 29 forested catchments, 18 forestry-drained and 11 undrained peatlands. Trend analysis of the nitrogen and phosphorus concentration data indicated variable trends from clearly decreasing to considerably increasing temporal trends. While the variations in phosphorus concentration trends over time did not correlate with any of our explanatory factors, trends in nitrogen concentrations correlated positively with tree stand volume in the catchments and temperature sum. A positive correlation of increasing nitrogen concentrations with temperature sum raises concerns of the future evolution of nitrogen dynamics under a warming climate. Furthermore, the correlation with tree stand volume is troublesome due to the generally accepted policy to tackle the climate crisis by enhancing tree growth. However, future research is still needed to assess which are the actual processes related to stand volume and temperature sum that contribute to increasing TN concentrations
- …