Biofilia sukupuuttomatkailussa antroposeenin aikana

Elämme antroposeenin aikakautta, jossa inhimillisten etujen tavoittelu on niin laajamittaista, että se jättää jälkensä maapallon geologiseen historiaan. Ilmastonmuutos, saastuminen ja lajien sukupuutot ovat esimerkkejä tästä. Matkailussa sukupuuttomatkailusta on tullut ilmiö, jonka kehittymistä ovat edesauttaneet havainnot lajien ja niiden elinympäristöjen tuhoutumisesta. Sukupuuttomatkailijat haluavat vierailla sulavilla jäätiköillä, hupenevissa sademetsissä tai lämpenevissä merissä, nähdäkseen uhanalaisia lajeja ja katoavia kohteita. Aikaisemmassa tutkimuksessa on tutkittu matkailijoiden motiiveja vierailla näissä kohteissa, sekä luonnonsuojelun ja matkailun kumppanuuksia. Tutkimuksissa on tarkasteltu myös, miten altistamalla ihmiset sukupuuton partaalla oleville lajeille ja ekosysteemeille mahdollistetaan ajattelutapojemme muutokset, joiden myötä biodiversiteettikato voitaisiin pysäyttää. Kriittisemmät tutkijat ovat määritelleet sukupuuttomatkailun toiminnaksi, jossa uhanalaisia lajeja ja ekosysteemejä hyväksikäytetään lyhyen aikavälin taloudellisten hyötyjen saamiseksi. Tutkielmani tavoitteena on osallistua näihin keskusteluihin pohtimalla, miten sukupuuttomatkailu muokkaa eläinten ja ihmisten välisiä suhteita ekologisen kriisin aikakaudella. Tutkielmani tarkastelee sukupuuttomatkailuilmiötä posthumanistisesta näkökulmasta, joka pyrkii ylittämään perinteiset ihmiskeskeiset näkökulmat ja tarkastelemaan uusin tavoin ihmisten ja eläinten välistä suhdetta. Tätä suhdetta pyrin ymmärtämään biofilian käsitteen avulla, joka tarkoittaa siirtymistä vieraantumisesta takaisin yhteyteen kaiken elollisen ja ihmisen itsensä kanssa, muun muassa huolenpidon ja rakkauden kautta. Päätutkimuskysymykseni on: Millä tavoilla sukupuuttomatkailussa ilmenevät diskurssit muokkaavat biofilian kehittymistä? Tutkimuskohteenani on sukupuuttomatkailun diskursiivinen rakentuminen matkailun alueorganisaatioiden mediateksteissä. Eläimet ja ekosysteemit, joita aineistoni koskee, ovat Iso valliriutta eläimistöineen Australiassa, naalit Norjassa sekä vuoristogorillat Ruandassa. Analysoin aineistoa diskurssianalyysin menetelmällä. Tutkielmani tulokset antavat viitteitä siitä, että tunnistamalla vallitsevia inhimillisiä tarpeita korostavia diskursseja sekä valta-asetelmia ihmisten ja eläinten välillä voimme pystyä luomaan uutta ymmärrystä tämän ajan eläin-ihmissuhteestamme. Tutkimalla ei-inhimillisiä näkökulmia korostavia diskursseja voi eläinmatkailun resurssien oikeudenmukaisempi jakautuminen mahdollistua ja välittäminen, vastuuntunto ja huolenpito kehittyä. Tutkielmani argumentoi, että on tärkeää alkaa mukauttaa eläimiin liittyvässä matkailussa diskursseja ja käytäntöjä kaikelle elolliselle reilummiksi. Tutkielmani tulokset osallistuvat matkailututkimuksen alueella vastuullisen eläinmatkailun edistämiseen sekä tunnistavat yhteiskunnallisesti kestämättömiä käytänteitä

Vastuullisempaa kattausta

Ravitsemisalalla on käynnissä siirtymä kohti kestävämpää liiketoimintaa. Yhteiskunnallisesti muutos on jatkuvaa ja osaltaan ohjattua. Tärkeimpänä on mahdollistaa ihmisen, ympäristön ja talouden tasavertainen huomioon ottaminen päätöksenteossa ja toiminnoissa, joita kehitetään kestävä kehitys edellä. Mission Positive Handprint -hankkeeseen (1.9.2021 – 31.8.2023) on osallistunut kestävän kehityksen asiantuntijoita edistämään ravitsemisalan kestävää tulevaisuutta. Tässä on kaikille ravitsemisalan toimijoille koottu työkirja, jossa on tietoa hiilikädenjäljestä ja mahdollisuuksista kehittää sen avulla ravintoloiden vastuullista arkea. Toivomme, että hyödynnät työkirjaa matkallamme kohti kestävämpää tulevaisuutta. Hanke rahoitetaan osana Euroopan unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia

Serving more responsible food

The food services sector is currently moving towards more sustainable business operations. In terms of society, the change is continuous and partly guided. The key element in this change is to enable equal consideration of people, the environment and the economy in decision-making and any other functions that are developed with a focus on sustainable development. It is important to understand how the food services sector can support companies’ capacity for change in their quest for sustainable development. Customers’ values are changing, and this will increasingly affect and be reflected in the food services sector. Continuous transformation and evolution of service business, understanding the importance of customer service paths when developing the customer experience, and changes in consumption habits in the food services sector enhance the ability of companies to develop new operating models for a more sustainable future. The mission positive handprint project (1 October 2021–31 August 2023) involved a group of sustainable development experts with the goal ofpromoting a sustainable future in the food services sector. This workbook has been compiled for all food services sector operators. It contains information on the carbon handprint and opportunities for using it to develop responsible day-to-day activities in restaurants. We hope that you will utilise the workbook on the journey towards a more sustainable future. The project was funded as part of the European Union’s measures implemented in response to the COVID-19 pandemic