Expectations vs. reality of expatriate support activities in the case company X

This study researched a case company's support activities to its expatriates before and during international assignments. According to the case company's wishes the focus was on cross-cultural training, mentoring and coaching, and peer support. This study provides the case company with a status report on how they are doing at present and gives development suggestions on how to improve knowledge transfer and decrease expatriate failures. This project started in April 2012 with a meeting with a company representative. During the summer of 2012, the relevant theory on expatriate management and support activities was collected with an emphasis on three main focus topics mentioned. This study includes insights to these topics by various researchers. Based on the theory an online survey was distributed to expatriates. The online survey outlined the focus points for the follow-up data collection through narratives. These tools were used to collect data on the case company's expatriates expectations and experiences. Expatriates' thoughts, feelings, and opinions were the target data. The case company has a set of policies to support its expatriates. These policies mainly handle financial matters. The expatriates expressed that they would like to receive practical support as well. Cross-cultural training is a basic support activity but the case company could work on the content quality. Mentoring and coaching and peer support are not taken advantage of by the case company. Theory supports that there are multiple benefits from mentors, especially in expatriate adjustment and consequently on international assignment success. Peer support in the form of expatriate networks and home and host country connections can form a support network to assist the expatriate throughout the international assignment

Päiväkodin johtajat varhaiskasvatuksen muutosten implementoijina

Varhaiskasvatuksessa on tapahtunut paljon muutoksia pedagogisissa käsityksissä, lainsäädännössä sekä käytännöissä vuosien 2015-2019 välillä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää päiväkodin johtajien käsityksiä muutoksista ja niiden toimeenpanosta yksikkötasolla. Tutkimuksellani kuvaan muutosten johtamiseen liittyviä haasteita ja onnistumisia sekä muutosten jälkeistä varhaiskasvatuksen johtajuuden ja toimintakulttuurin tilaa johtajien näkökulmasta. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa käytettiin narratiivista tutkimusotetta. Tutkimuksen aineisto hankittiin kuuden johtajan kerronnallisella haastattelulla. Johtajat olivat toimineet päiväkodin johtajina 7-40 vuotta, ja heidän eri kokoisiset yksikkönsä sijaitsivat kunnan eri alueilla. Aineiston analyysissä käytin analyysitriangulaatiota, jotta aineiston ymmärtäminen syvenisi. Johtajien tuottamia merkityksiä varten loin narratiivien analyysin avulla johtajista omat narratiiviset tiivistelmät. Merkityksienannon laajempaa käsittelyä varten loin aineistosta sisällönanalyysin avulla erilaisia muutosnäkökulmia. Muutoksien toteuttamista selvitin narratiivisen analyysin avulla, ja loin johtajista heidän toimintatapojaan kuvailevat narratiivit. Tutkimuksessani selvisi, että muutokset koettiin ammatillisen työn ja henkilökunnan näkökulman lisäksi laatu- ja haastenäkökulmista. Muutokset ovat vaikuttaneet henkilökunnan työtehtäviin, toimintatapoihin, työn kehittämiseen ja osallisuuteen. Johtajat pohtivat muutoksia myös työntekijöiden ammatti-identiteetin ja työhyvinvoinnin kautta. Muutokset edesauttoivat varhaiskasvatuksen tasalaatuisuutta, mutta toisaalta muutosten toteutumisen haasteena olivat resurssit, lain noudattaminen, työaikaan liittyvät ohjeistukset sekä henkilökunnan työhyvinvointi. Muutoksiin liittyvät johtajuusnarratiivit rakentuivat keskustelun, osaamisen, henkilökunnan tukemisen sekä rohkeuden ympärille. Johtajien toimintatavoista selvisi, että he toteuttivat strategista ja pedagogista johtajuutta sekä johtivat vahvasti myös yksikkönsä osaamista. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että muutokset ovat olleet tarpeellisia ja ne koetaan pääosin positiivisina. Tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä. Tutkimus ei myöskään kerro onko henkilökunta muutosten täytäntöönpanosta samaa mieltä kuin johtaja. Jatkotutkimusta tarvitaan muutosten vaikutuksista työntekijöiden ammatti-identiteettiin ja työhyvinvointiin; miten ”kaikki tekee kaikkea”- kulttuurin poistuminen on vaikuttanut lastenhoitajiin ja varhaiskasvatuksen opettajiin