Profiling of High-risk Prostate Cancer Families in Finland

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Eturauhassyövän seulonnasta johtuen viimeiset 20 vuotta eturauhassyövän ilmaantuvuus oli voimakkaassa kasvussa, mutta saavutti huippunsa vuonna 2006 (115/100 000). Vuonna 2008 Suomessa oli 4235 uutta eturauhassyöpätapausta. Huolimatta eturauhassyövän nopeasta lisääntymisestä ja suuresta kansanterveydellisestä merkityksestä, sen etiologia ja riskitekijät ovat hyvin huonosti tunnettuja. Eturauhassyövän perheitäinen esiintyminen on havaittu jo 1950-luvulla. Tämänhetkinen konsensus on että perinnöllisen eturauhassyövän osuus on noin 5-10%. Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia perheittäin esiintyvää eturauhassyöpää Suomessa käyttäen epidemiologisia ja molekyyligeneettisiä tutkimusmenetelmiä. Eturauhassyövän perheittäistä esiintymistä ja periytymismallia selvitettiin tässä väitöskirjatyössä kahdessa laajassa väestöpohjaisessa aineistoissa. Segregaatioanalyysin tuloksena sain, että perheittäinen eturauhassyöpä periytyy resessiivisen mendeliaalisen periytymismallin mukaan ja että tässä on havaittavissa merkittävä polygeeninen/monitekijäinen vaikutus. Tutkimustulos tukee havaintoa, että eturauhassyövän periytymistä säädellään geenitasolla. Tämä julkaisu on ensimmäinen missä resessiivinen periytymismalli sopii sekä nuorena, että vanhempana sairastuneisiin eturauhassyöpä miehiin. Tässä väitöskirjatyössä on kuvattu perheittäin esiintyvän eturauhassyövän kliiniset ja histopatologiset ominaisuudet Suomessa. Havaitsin, että eturauhassyöpään sairastuneilla miehillä, joiden perheessä esiintyi eturauhassyöpää, on korkeampi kasvaimen erilaistumisaste, useammin alueellisia imusolmukemetastaaseja, korkeampi primaari PSA arvo kuin miehillä, joilla oli sporadinen syöpä. Mutta syöpäspesifisessä elinajassa ei ollut eroa. On todettu, että eturauhassyöpä on melko itsenäinen sairaus ja ettei muita pahanlaatuisia syöpätauteja esiinny eturauhassyöpäperheissä normaalia enempää. Myöhemmin on havaittu, että Suomessa eturauhasyöpää sairastavien potilaiden sukulaisilla olevan lisääntynyt riski eturauhas- ja mahasyöpiin. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin 202 eturauhassyöpäperheen muita syöpiä ja tuloksena saimme, ettei yleinen syöpäilmaantuvuus ole korkeampi kuin verrokkiväestössä, paitsi eturauhassyöpä perheiden naisilla, joilla oli suurempi sairastuvuus mahasyöpään. Hiljattain on tunnistettu uusi proteiini, PALB2, joka sitoutuu BRCA2:een. Väitöskirjatyössä selvitettiin PALB2 muutosten esiintyminen suomalaisilla eturauhassyöpäpotilailla. Tuloksena sain, etteivät havaitut PALB2 variantit selitä eturauhassyövän ilmaantumista populaatiotasolla Suomessa, mutta todennäköisesti osa varianteista saattaa altistaa syövälle yksilötasolla. Yhteenvetona tämä väitöskirja tukee aikaisempia havaintoja siitä, että eturauhassyöpä on geneettinen tauti ja omaa väestökohtaisia erityispiirteitä. Perheittäinen esiintyminen Suomessa selittyy parhaiten resessiivisellä periytymismallilla ja periytymisalttius johtunee monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Tässä väitöskirjatutkimuksessa on kuvattu perheittäisen eturauhasyövän kliiniset ja histopatologiset ominaisuudet sekä muiden syöpien esiintyminen. Perheittäin esiintyvä syöpä saattaa olla kliinisenä tautina aggressiivisempi, kuin sporadinen syöpä.Prostate cancer is the most common cancer among males in Finland. Familial aggregation of prostate cancer was first observed in the 1950s, though age and ethnic background are now recognised as additional risk factors. Five to ten percent of prostate cancer cases can be attributed to inherited defects. The aim of this study was to further investigate familial prostate cancer in Finland using epidemiological and molecular genetic methods. In this thesis, I aimed to further investigate the mode of familial aggregation of prostate cancer, whether there are other cancers present in these families and how these familial cancers act as a clinical disease. I performed segregation analyses for two population-based cohorts of 557 early onset and 989 late onset familial prostate cancer cases. This analysis confirmed the existence of hereditary prostate cancer in the Finnish population under a complex model that included a major susceptibility locus with Mendelian recessive inheritance as well as a polygenic/multifactorial component. I collected detailed clinical and histopathological data for 617 males affected by prostate cancer from 202 families in Finland. I confirmed observations suggesting that familial prostate cancers show a higher grade, a higher amount of metastases and a trend toward higher PSA levels as compared to sporadic cancers. However, there was no difference in the cancer-specific survival between the cohorts. The incidence of other cancers was investigated among familial prostate cancer patients and their relatives to define the association of prostate cancer with a cancer syndrome or second-site cancers. I found that the incidence of non-prostate cancer is not increased in either clinically aggressive or nonaggressive familial prostate cancer cases in Finland, with the exception of stomach cancer among female relatives. I also investigated the role of PALB2 variants in hereditary and unselected Finnish prostate cancer cases. A total of six variants in PALB2 were identified. Though none of the detected PALB2 variants were associated with prostate cancer at the population level in Finland, it is still possible that some of these variants contribute to cancer susceptibility at the individual level. In summary, this thesis confirms previous observations of familial aggregation of prostate cancer for the Finnish population and indicates that the inheritance of this disease is best explained by a recessive mode. In addition, the clinical and histopathological characteristics of familial prostate cancer are described, and the incidence of other cancers in these families are investigated. I also determined that PALB2 variants are not associated with prostate cancer at the population level in Finland

Profiling of High-risk Prostate Cancer Families in Finland

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Eturauhassyövän seulonnasta johtuen viimeiset 20 vuotta eturauhassyövän ilmaantuvuus oli voimakkaassa kasvussa, mutta saavutti huippunsa vuonna 2006 (115/100 000). Vuonna 2008 Suomessa oli 4235 uutta eturauhassyöpätapausta. Huolimatta eturauhassyövän nopeasta lisääntymisestä ja suuresta kansanterveydellisestä merkityksestä, sen etiologia ja riskitekijät ovat hyvin huonosti tunnettuja. Eturauhassyövän perheitäinen esiintyminen on havaittu jo 1950-luvulla. Tämänhetkinen konsensus on että perinnöllisen eturauhassyövän osuus on noin 5-10%. Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia perheittäin esiintyvää eturauhassyöpää Suomessa käyttäen epidemiologisia ja molekyyligeneettisiä tutkimusmenetelmiä. Eturauhassyövän perheittäistä esiintymistä ja periytymismallia selvitettiin tässä väitöskirjatyössä kahdessa laajassa väestöpohjaisessa aineistoissa. Segregaatioanalyysin tuloksena sain, että perheittäinen eturauhassyöpä periytyy resessiivisen mendeliaalisen periytymismallin mukaan ja että tässä on havaittavissa merkittävä polygeeninen/monitekijäinen vaikutus. Tutkimustulos tukee havaintoa, että eturauhassyövän periytymistä säädellään geenitasolla. Tämä julkaisu on ensimmäinen missä resessiivinen periytymismalli sopii sekä nuorena, että vanhempana sairastuneisiin eturauhassyöpä miehiin. Tässä väitöskirjatyössä on kuvattu perheittäin esiintyvän eturauhassyövän kliiniset ja histopatologiset ominaisuudet Suomessa. Havaitsin, että eturauhassyöpään sairastuneilla miehillä, joiden perheessä esiintyi eturauhassyöpää, on korkeampi kasvaimen erilaistumisaste, useammin alueellisia imusolmukemetastaaseja, korkeampi primaari PSA arvo kuin miehillä, joilla oli sporadinen syöpä. Mutta syöpäspesifisessä elinajassa ei ollut eroa. On todettu, että eturauhassyöpä on melko itsenäinen sairaus ja ettei muita pahanlaatuisia syöpätauteja esiinny eturauhassyöpäperheissä normaalia enempää. Myöhemmin on havaittu, että Suomessa eturauhasyöpää sairastavien potilaiden sukulaisilla olevan lisääntynyt riski eturauhas- ja mahasyöpiin. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin 202 eturauhassyöpäperheen muita syöpiä ja tuloksena saimme, ettei yleinen syöpäilmaantuvuus ole korkeampi kuin verrokkiväestössä, paitsi eturauhassyöpä perheiden naisilla, joilla oli suurempi sairastuvuus mahasyöpään. Hiljattain on tunnistettu uusi proteiini, PALB2, joka sitoutuu BRCA2:een. Väitöskirjatyössä selvitettiin PALB2 muutosten esiintyminen suomalaisilla eturauhassyöpäpotilailla. Tuloksena sain, etteivät havaitut PALB2 variantit selitä eturauhassyövän ilmaantumista populaatiotasolla Suomessa, mutta todennäköisesti osa varianteista saattaa altistaa syövälle yksilötasolla. Yhteenvetona tämä väitöskirja tukee aikaisempia havaintoja siitä, että eturauhassyöpä on geneettinen tauti ja omaa väestökohtaisia erityispiirteitä. Perheittäinen esiintyminen Suomessa selittyy parhaiten resessiivisellä periytymismallilla ja periytymisalttius johtunee monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Tässä väitöskirjatutkimuksessa on kuvattu perheittäisen eturauhasyövän kliiniset ja histopatologiset ominaisuudet sekä muiden syöpien esiintyminen. Perheittäin esiintyvä syöpä saattaa olla kliinisenä tautina aggressiivisempi, kuin sporadinen syöpä.Prostate cancer is the most common cancer among males in Finland. Familial aggregation of prostate cancer was first observed in the 1950s, though age and ethnic background are now recognised as additional risk factors. Five to ten percent of prostate cancer cases can be attributed to inherited defects. The aim of this study was to further investigate familial prostate cancer in Finland using epidemiological and molecular genetic methods. In this thesis, I aimed to further investigate the mode of familial aggregation of prostate cancer, whether there are other cancers present in these families and how these familial cancers act as a clinical disease. I performed segregation analyses for two population-based cohorts of 557 early onset and 989 late onset familial prostate cancer cases. This analysis confirmed the existence of hereditary prostate cancer in the Finnish population under a complex model that included a major susceptibility locus with Mendelian recessive inheritance as well as a polygenic/multifactorial component. I collected detailed clinical and histopathological data for 617 males affected by prostate cancer from 202 families in Finland. I confirmed observations suggesting that familial prostate cancers show a higher grade, a higher amount of metastases and a trend toward higher PSA levels as compared to sporadic cancers. However, there was no difference in the cancer-specific survival between the cohorts. The incidence of other cancers was investigated among familial prostate cancer patients and their relatives to define the association of prostate cancer with a cancer syndrome or second-site cancers. I found that the incidence of non-prostate cancer is not increased in either clinically aggressive or nonaggressive familial prostate cancer cases in Finland, with the exception of stomach cancer among female relatives. I also investigated the role of PALB2 variants in hereditary and unselected Finnish prostate cancer cases. A total of six variants in PALB2 were identified. Though none of the detected PALB2 variants were associated with prostate cancer at the population level in Finland, it is still possible that some of these variants contribute to cancer susceptibility at the individual level. In summary, this thesis confirms previous observations of familial aggregation of prostate cancer for the Finnish population and indicates that the inheritance of this disease is best explained by a recessive mode. In addition, the clinical and histopathological characteristics of familial prostate cancer are described, and the incidence of other cancers in these families are investigated. I also determined that PALB2 variants are not associated with prostate cancer at the population level in Finland

Perehdytysmateriaalia Kalliomäkeen tulevalle henkilöstölle ja asukkaille

TIIVISTELMÄ Kauhanen, Mari & Pakkanen, Sanna. Perehdytysmateriaalia Kalliomäkeen tulevalle henkilöstölle ja asukkaille. Kevät 2014, 50 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia perehdytysmateriaalia henkilöstölle ja asukkaille, jotka tulevat Kalliomäkeen. Kalliomäki on asumisyksikkö henkilöille, jotka eivät kykene asumaan itsenäisesti. Päihteettömyys on asumisen ehto. Tavoitteena oli koostaa oppaat, joiden avulla yksikkö voi perehdyttää uutta henkilökunnan jäsentä tai asukasta yhteisön tapoihin ja käytäntöihin. Taustateoriassa keskityimme perehdyttämisen ja mentoroinnin tutkimiseen. Tutkimme myös tuettua asumista, kuntoutumista ja palveluohjausta, koska ne ovat keskeinen osa yhteistyökumppanimme toimintaa. Aineistoa kerättiin keskustelemalla yhteistyökumppanin ja muiden alalla toimivien henkilöiden kanssa. Näin saatiin selvitettyä perehdyttämismateriaaliin liittyviä tarpeita. Päävastuu aineiston kokoamisesta oli tekijöillä. Tutkimamme teorian mukaan perehdyttäminen on tärkeää monella eri tavalla. Sen avulla voidaan saavuttaa monia etuja ja kustannussäästöjä. Produktion tuloksena syntyi kaksi erillistä perehdytysopasta. Henkilöstön opas on laajempi ja se sisältää tietoa asiakastyöstä, päihteistä, mielenterveyden häiriöistä, työturvallisuudesta ja lainsäädännöstä. Asukkaiden oppaan sisältö on suppeampi ja koskee lähinnä asumisen sääntöjä. Molemmissa oppaissa on tarvittavia yhteystietoja ja lomakkeita. Osa produktiota on raportin kirjoittaminen. Raportissa esitellään keskeinen teoriatieto, prosessi sekä sen arviointi. Asiasanat: perehdytys, mentorointi, produktioABSTRACT Kauhanen, Mari & Pakkanen, Sanna. Induction material for personnel and residents coming to Kalliomäki. Pieksämäki, spring 2014. 50 p., 4 appendices. Language: Finnish. Diaconia University of Applied Sciences, Degree Programme in Social Services, Bachelor of Social Services. The purpose of this thesis was to make induction material for personnel and residents who come to Kalliomäki. Kalliomäki is a housing unit for people who can’t live independently. Sobriety is a rule for living there. Our aim was to compile two guides with which the unit can induct a new member of personnel or a new resident to the habits and practices of the unit. In theoretical approach we focused on induction and mentoring research. We also surveyed supported living, rehabilitation and service coordination because they are a relevant part of our partner’s functions. Material was collected through discussions with our partner and other people working in the sector. That way we were able to find out the needs concerning the induction material. The authors had the main responsibility of collecting the material. According to the theoretical approaches that we studied, induction of personnel and residents is important in many ways; it can achieve many benefits and cost savings. As the result of our production, two separate induction guides were formed. The guide for personnel is more extensive and it contains information on custom work, drugs, mental disorders, work safety and legislation. The guide for residents is more concise and mainly concerns the rules of living. Both guides have needed contact information and blank forms. Part of the production is writing the report. The report introduces the relevant theoretical approaches, the process itself and evaluating it. Keywords: induction, mentoring, productio

PALB2 variants in hereditary and unselected Finnish Prostate cancer cases

Background PALB2 1592delT mutation is associated with increased breast cancer and suggestive prostate cancer (PRCA) risk in Finland. In this study we wanted to assess if any other PALB2 variants associate to increased PRCA risk and clinically describe patients with formerly found PALB2 1592delT mutation. Methods Finnish families with two or more PRCA cases (n = 178) and unselected cases (n = 285) with complete clinical data were initially screened for variants in the coding region and splice sites of PALB2. Potentially interesting variants were verified in additional set of unselected cases (n = 463). Results From our clinically defined sample set we identified total of six variants in PALB2. No novel variants among Finnish PRCA cases were found. Clinical characteristics of the variant carriers, including the previously described family carrying PALB2 1592delT, revealed a trend towards aggressive disease, which also applied to a few non-familial cases. Hypersensitivity to mitomycin C (MMC) of lymphoblasts from individuals from the family with 1592delT revealed haploinsufficiency among carriers with altered genotype. Conclusions Though any of the detected PALB2 variants do not associate to PRCA in population level in Finland it cannot be ruled out that some of these variants contribute to cancer susceptibility at individual level.BioMed Central Open acces

Digitalization of SME’s in Southern Ostrobothnia

Tämä tutkimus on toteutettu osana Pk-Digi- ja Digivaattori-hankkeita vuosina 2016 - 2017. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eteläpohjalaisten yritysten digitalisaation tasoa ja mahdollisia esteitä, digitalisaation vaikutusta yrityksen menestymiseen, yritysten digitaalista osaamista ja digitalisaatiosta saatuja hyötyjä. Kyselytutkimuksen pohjana hyödynnettiin syyskuussa 2015 Durhamin yliopiston ja BMG Research -tutkimusorganisaation julkaisemaa tutkimusta pk-yritysten digitalisaation kyvykkyyksistä. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 110 pk-yritystä eri toimialoilta. Kyselytutkimuksen lisäksi syventävää tietoa haettiin haastattelututkimuksen avulla, johon osallistui kymmenen teollisen alan pk-yritystä. Päätuloksena voi todeta, että digitalisaatio näkyy vielä kohtalaisen huonosti eteläpohjalaisissa pk-yrityksissä. Vain muutamat yritykset ovat kehittäneet toimintojaan digitaalisiksi. Digitaalisuutta ei kovin paljon hyödynnetä myöskään tuotteiden ja palveluiden myynnissä. Digitalisaation osalta tunnistettiin neljällä eri tasolla olevia yrityksiä. Ensimmäisellä tasolla olivat yritykset, joissa digitalisointi on vasta alussa ja neljännellä tasolla yritykset, joissa oli olemassa digitaalinen strategia ja uusia digitaalisia liiketoimintamalleja oli otettu käyttöön. Digitalisaation käyttöönotto vaikutti yrityksen menestymiseen erityisesti liiketoiminnallisen kehittymisen näkökulmasta. Keskeisessä asemassa on prosessien digitalisointi. Eniten hyötyä digitalisaatiosta oli saatu yrityskuvan vahvistumiseen, uusien asiakkaiden tavoittamiseen, asiakaspalvelun parantumiseen ja kilpailukyvyn kehittymiseen. Kolmannekselle yrityksistä digitalisaatiolla oli ollut suuri vaikutus uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseen, yhteistyön tiivistymiseen yhteistyökumppanien kanssa sekä liiketoimintaprosessien tehostumiseen. Merkittävimmiksi esteiksi digitalisaation hyödyntämisessä nousivat ulkopuolisen asiantuntija-avun kalleus ja hyvän asiantuntijan löytäminen.This study was conducted as a part of Pk-Digi- and Digivaattori -projects in year 2016 – 2017. The aim of the study was to examine the degree of digitalization in South Ostrobothnian firms and possible obstacles related to digitalization; the effect of digitalization on firm performance; competence in digitalization and benefits gained from digitalization. A survey was based on a study of Durham University and BMG Research organization about digital capabilities in SMEs. Altogether 110 firms responded representing various sectors. In addition, ten manufacturing firms were interviewed. The main result was that digitalization is not yet an integral part of South Ostrobothnian firms. Just few firms had digitalized their production. Digitalization was not much utilized in selling processes either. Four levels of digitalization were identified. In the first level were firms with no digitalization or these firms were just at the beginning of digitalization. In the fourth level were firms with digital strategies and digital revenue models. Digitalization had a positive effect on firm performance, especially related to business development. Digitalization of processes acted as a central factor. The benefits gained from digitalization were image and brand development, customer acquisition, development in customer service and development in competitiveness. A third of responded firms had had effects on new business opportunities, closer stake-holder relationships and enhancement on business processes. The most relevant obstacles in digitalization were the cost and finding of external experts

Evidence of a causal effect of genetic tendency to gain muscle mass on uterine leiomyomata

Uterine leiomyomata (UL) are the most common tumours of the female genital tract and the primary cause of surgical removal of the uterus. Genetic factors contribute to UL susceptibility. To add understanding to the heritable genetic risk factors, we conduct a genome-wide association study (GWAS) of UL in up to 426,558 European women from FinnGen and a previous UL meta-GWAS. In addition to the 50 known UL loci, we identify 22 loci that have not been associated with UL in prior studies. UL-associated loci harbour genes enriched for development, growth, and cellular senescence. Of particular interest are the smooth muscle cell differentiation and proliferation-regulating genes functioning on the myocardin-cyclin dependent kinase inhibitor 1A pathway. Our results further suggest that genetic predisposition to increased fat-free mass may be causally related to higher UL risk, underscoring the involvement of altered muscle tissue biology in UL pathophysiology. Overall, our findings add to the understanding of the genetic pathways underlying UL, which may aid in developing novel therapeutics.Peer reviewe