The Association Between Intelligence and Temperament in Childhood and Early Adolescence

Tavoitteet Älykkyys ja temperamentti ovat kaksi olennaista käsitettä yksilöidenvälisen psykologisen vaihtelun tutkimuksessa. Näiden kahden vaihtelun alan yhteyttä on kuitenkin tutkittu melko rajallisesti. Lukuunottamatta usein toistettua löydöstä, että parempi toiminnanohjaus, eli itsehillintä, keskittymiskyky ja käyttäytymisen tavoitteenmukaisuus, on yhteydessä suurempaan älykkyyteen, tulokset ovat olleet hyvin vaihtelevia. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, minkälaiset yhteydet vallitsevat älykkyyden ja temperamentin välillä 8-12 vuoden iässä ja onko temperamentti yhteydessä kognitiiviseen kehitykseen kyseisinä ikävuosina. Menetelmät Tutkimus käyttää Glaku-tutkimusprojektin osana koottuja tietoja 468 vanhemman ja lapsen muodostamasta parista. Vanhemmat täyttivät lastensa temperamenttia koskevan kyselylomakkeen 8 ja 12 vuoden iässä ja lasten älykkyyttä arvioitiin samanaikaisesti neljällä WISC-III:n osatestillä, joista kaksi edusti verbaalista ja kaksi ei-verbaalista kyvykkyyttä. Kyselylomakkeen vastauksista laskettiin kussakin iässä kolme temperamentin pääpiirrettä sekä näiden alapiirteet. Verbaalisen ja ei-verbaalisen kognitiivisen kyvykkyyden ja temperamentin pääpiirteiden yhteyttä arvioitiin lineaarisen regressioanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset Kuten aiempi tutkimus antaa syytä odottaa, toiminnanohjaus on vahvasti yhteydessä älykkyyteen 8- ja 12-vuotiaana. Lisäksi parempi toiminnanohjaus 8-vuotiaana ennustaa parempaa sanavaraston kehitystä 12-vuotiaaksi. Muista temperamenttipiirteistä ujous on yhteydessä huonompaan suoriutumiseen verbaalisissa testeissä 12-vuotiaana ja taipumus negatiivisiin tunteisiin on yhteydessä parempaan suoriutumiseen sekä verbaalisissa että ei-verbaalisissa testeissä 12-vuotiaana. Viimeisin näistä tuloksista on yllättävä aiemman tutkimuksen valossa.Goals Intelligence and temperament are two essential concepts in the study of interpersonal psychological variation. The connections between these two domains of variation have, however, been the subject of only limited research. With the exception of a well-replicated association between intelligence and effortful control, a trait comprising attention, focus, restraint, and goal-oriented behavior, results have been highly varied. The purpose of this study was to examine the associations between intelligence and temperament at ages 8 to 12 and whether temperament is associated with cognitive development during the years in question. Methods This study utilizes data collected as part of the Glaku longitudinal research project, on 468 child-parent pairs. The parents filled in questionnaires concerning their child's temperament at ages 8 and 12, and the children were concurrently administered four subtests of the WISC-III, two of which represented verbal and two nonverbal cognitive ability. At each age, three higher-order temperament traits and their constituent lower-order dimensions were estimated from the questionnaire data. The associations between these intelligence and temperament measures were subjected to a series of linear regression analyses. Results and Conclusions As predicted from prior research, effortful control is strongly associated with intelligence at ages 8 and 12. In addition, higher effortful control at age 8 is associated with greater improvement in vocabulary from age 8 to age 12. Of the other temperament traits assessed, shyness is associated with poorer verbal performance at age 12, and a tendency to negative emotionality is associated with better cognitive performance at age 12. The latter result is surprising in the light of prior research

Rikottu hiljaisuus : Intialaisten sanomalehtien normista poikkeavia seksuaalisuuksia ja sukupuolia käsittelevät artikkelit heteromatriisin horjuttajina ja tabun uudelleenjärjestäjinä

Tutkielmassa tarkastellaan niitä tapoja, joilla intialaisissa englanninkielisissä sanomalehdissä käsitellään normista poikkeavia seksuaalisuuksia ja sukupuolia. Aineistona ovat vuosina 2003-2006 seuraavissa lehdissä ilmestyneet kirjoitukset: The Hindu, The Telegraph, Deccan Herald ja The Times of India kaupunkiliitteineen. Lisäksi aineistoon kuuluu yksi artikkeli The Statesman -lehdestä. Aineisto on jaettu kuuteen aiheryhmään: 1. Intian rikoslain 377. pykälä ja homoseksuaalisuuden dekriminalisointi, 2. hijrat, 3. Pushkin Chandran murha, 4. parisuhde, perhe ja avioliitto, 5. elokuvat ja lesbous, 6. homojen elämää. Ryhmien ulkopuolelle jää kuusi artikkelia, joita analysoidaan erikseen. Tutkielman lähtökohtana ja kysymyksenasettelun taustalla vaikuttaa queer-teoria. Tähän liittyy ajatus, ettei ole mitään muuttumatonta, olemuksellista sukupuolta, vaan sukupuoli on kulttuurista fiktiota, joka syntyy toiston ja tavoittamattoman ideaalin jäljittelyn kautta. Tutkielmassa tarkastellaan heteroseksuaalista matriisia - sitä kulttuuristen ymmärrysten verkkoa, jossa tietyt ruumiit, sukupuolet ja halut luonnollistuvat - Mary Douglasin kulttuurijärjestelmiä ja saastumista käsittelevien teorioiden sekä tabun käsitteen avulla. Aineistoa analysoidaan retoriseen diskurssianalyysiin tukeutuen. Analyysissa keskitytään artikkeleiden kielenkäyttöön ymmärrettäviksi tarkoitettuina argumentteina ja huomioidaan samalla rivien välistä luettavat merkitykset. Artikkeleita, joista suurin osa puolustaa homoseksuaalisuuden dekriminalisointia, tarkastellaan tabun uudelleenjärjestäjinä ja heteroseksuaalisen matriisin huojuttajina: ne pyrkivät homoseksuaalisuuden tabuun liittyvän hiljaisuuden rikkomisella kyseenalaistamaan vallitsevan järjestyksen, jossa vain heteroseksuaaliset halut hyväksytään. Toisaalta ne pyrkivät luomaan uudenlaisen järjestyksen, jonka katveisiin myös jää sopimatonta materiaalia. Silmiinpistävin uuteen järjestykseen sopimaton ihmisryhmä ovat hijrat, joilla on entisessä järjestelmässä ollut määrätty paikkansa järjestelmää ylläpitävänä anomaliana. Hijroja tarkastellaan artikkeleissa sekä osana transsukupuolisuuden teemaa että intialaista mytologiaa. Pyrkiessään muokkaamaan yleisön asenteita suvaitsevammiksi seksuaalista ja sukupuolista monimuotoisuutta kohtaan artikkelit käyttävät monenlaisia retorisia keinoja. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajat pyritään esittämään niin sankareina kuin uhreinakin. Seksuaalivähemmistöihin pyritään liittämään luonnollisuuden ja normaaliuden määreet. Hijrojen kohdalla muistutetaan heidänkin olevan ihmisiä. Suvaitsevaisuuden puolesta käytetään argumenttina niin intialaista perinnettä kuin modernia länsimaista kulttuuria. Nyky-Intian homofobiasta ja kolonialistisesta perinnöstä sen sijaan pyritään erottautumaan

Etymologische Beiträge

Bei der Bearbeitung des selkupischen Wortschatz- und Textmaterials von Kai Donner fielen mir nenzische und selkupische Wörter auf, für die sich vom Westrand der uralischen Sprachgemeinschaft, aus dem Finnischen und Lappischen, etymologische Entsprechungen nachweisen lassen

Suomalaisten esihistorian kysymyksiä

Problems of Finnic prehistory (englanti)Kielenaineksetaaja (kieli: suomi, sivulla: 131)ahku (kieli: suomi, sivulla: 121)ahrain, atrain (kieli: suomi, sivulla: 131)aihe (kieli: suomi, sivulla: 121, 122)airut (kieli: suomi, sivulla: 121)aista(i)ta (kieli: suomi, sivulla: 121)aisti (kieli: suomi, sivulla: 122)aivina (kieli: suomi, sivulla: 121)aljo (kieli: suomi, sivulla: 121)allas (kieli: suomi, sivulla: 131)ammatti (kieli: suomi, sivulla: 121)ankea (kieli: suomi, sivulla: 121)ansa(i)ta (kieli: suomi, sivulla: 121)ansas (kieli: suomi, sivulla: 121)apara (kieli: suomi, sivulla: 121)apila (kieli: suomi, sivulla: 123)astuva (kieli: suomi, sivulla: 121)atrain, ahrain (kieli: suomi, sivulla: 131)autio (kieli: suomi, sivulla: 121)autuas (kieli: suomi, sivulla: 121)avea (kieli: suomi, sivulla: 131)avio (kieli: suomi, sivulla: 121)hahta (kieli: suomi, sivulla: 121)hahtuva (kieli: suomi, sivulla: 121)hakkula (kieli: suomi, sivulla: 121)hallita (kieli: suomi, sivulla: 121)halme (kieli: suomi, sivulla: 121)harjus (kieli: suomi, sivulla: 121)hartia (kieli: suomi, sivulla: 121)helle (kieli: suomi, sivulla: 123)hidas (kieli: suomi, sivulla: 121)hipiä (kieli: suomi, sivulla: 121)huja (kieli: suomi, sivulla: 121)hulas (kieli: suomi, sivulla: 121)hulh|ava, -ova (kieli: suomi, sivulla: 121)huokea (kieli: suomi, sivulla: 121)huoma (kieli: suomi, sivulla: 121)huoma (kieli: suomi, sivulla: 122)huotra (kieli: suomi, sivulla: 121)hurskas (kieli: suomi, sivulla: 121)juko (kieli: suomi, sivulla: 121)juusto (kieli: suomi, sivulla: 121, 129)kaira (kieli: suomi, sivulla: 121)kait|a, -i (kieli: suomi, sivulla: 121)kale(h) (kieli: suomi, sivulla: 121)kaltio (kieli: suomi, sivulla: 121)kamppi (kieli: suomi, sivulla: 121)karsia (kieli: suomi, sivulla: 121)karsina (kieli: suomi, sivulla: 123)kasa (kieli: suomi, sivulla: 121)katras (kieli: suomi, sivulla: 121)kattara (kieli: suomi, sivulla: 121)katv|e, -i (kieli: suomi, sivulla: 121)kauha (kieli: suomi, sivulla: 123)kauto (kieli: suomi, sivulla: 121)kehto (kieli: suomi, sivulla: 121)keidas (kieli: suomi, sivulla: 121)keihäs (kieli: suomi, sivulla: 121)keli (kieli: suomi, sivulla: 123)kenno (kieli: suomi, sivulla: 121)keritä (kieli: suomi, sivulla: 121)kernas (kieli: suomi, sivulla: 121)kerp(p)o (kieli: suomi, sivulla: 121)kiiras (kieli: suomi, sivulla: 121)kiivas (kieli: suomi, sivulla: 121)kirma, kirmu (kieli: suomi, sivulla: 121)kuja(nen) (kieli: suomi, sivulla: 121)kulju (kieli: suomi, sivulla: 121)kullas (kieli: suomi, sivulla: 121)kumpu (kieli: suomi, sivulla: 121)kunnia (kieli: suomi, sivulla: 121)kuomina (kieli: suomi, sivulla: 131)kurt (kieli: viro, sivulla: 130)kutta (kieli: suomi, sivulla: 121)kuupan|a, -o (kieli: suomi, sivulla: 121)kuva (kieli: suomi, sivulla: 121)kykäs (kieli: suomi, sivulla: 121)kyäs (kieli: suomi, sivulla: 121)kä(ä)rme (kieli: suomi, sivulla: 123)laata (kieli: suomi, sivulla: 121)lae, -s (kieli: suomi, sivulla: 121)lahto (kieli: suomi, sivulla: 123)laidun (kieli: suomi, sivulla: 121)laikka (kieli: suomi, sivulla: 121)laipio (kieli: suomi, sivulla: 121)laita (kieli: suomi, sivulla: 121)lakata (kieli: suomi, sivulla: 121)lannas (kieli: suomi, sivulla: 121)lantio (kieli: suomi, sivulla: 121)lattia (kieli: suomi, sivulla: 121)latua (kieli: suomi, sivulla: 124)launa (kieli: suomi, sivulla: 121)laupias (kieli: suomi, sivulla: 121)lautta (kieli: suomi, sivulla: 121)lehti (kieli: suomi, sivulla: 123)leivo (kieli: suomi, sivulla: 121)lenseä (kieli: suomi, sivulla: 121)leppä (kieli: suomi, sivulla: 123)leukojainen (kieli: suomi, sivulla: 121)levo (kieli: suomi, sivulla: 121)levä, -llään (kieli: suomi, sivulla: 121)liekko (kieli: suomi, sivulla: 121)lieko (kieli: suomi, sivulla: 121)lievä (kieli: suomi, sivulla: 121)liikkiö (kieli: suomi, sivulla: 121)liina (kieli: suomi, sivulla: 121)liiva (kieli: suomi, sivulla: 121)loma (kieli: suomi, sivulla: 124)louhi, -atar (kieli: suomi, sivulla: 121)luote (kieli: suomi, sivulla: 121)lääva (kieli: suomi, sivulla: 131)maha (kieli: suomi, sivulla: 121)malja (kieli: suomi, sivulla: 121)mallas, maltaat (kieli: suomi, sivulla: 121)malto (kieli: suomi, sivulla: 121)marhaminta (kieli: suomi, sivulla: 121)marsio (kieli: suomi, sivulla: 121)meruta (kieli: suomi, sivulla: 121)mitta (kieli: suomi, sivulla: 121)monni (kieli: suomi, sivulla: 121)murha (kieli: suomi, sivulla: 121)murkina (kieli: suomi, sivulla: 121)myyriäinen (kieli: suomi, sivulla: 121)napa|kairi, -koira (kieli: suomi, sivulla: 121)nappula (kieli: suomi, sivulla: 121)narkka (kieli: suomi, sivulla: 121)nasta (kieli: suomi, sivulla: 121)nauta (kieli: suomi, sivulla: 121, 131)nauttia (kieli: suomi, sivulla: 121)nuode (kieli: suomi, sivulla: 121)nuora (kieli: suomi, sivulla: 121)nuotia (kieli: suomi, sivulla: 121)nypätä (kieli: suomi, sivulla: 121)pade (kieli: suomi, sivulla: 121)paidata (kieli: suomi, sivulla: 121)paita (kieli: suomi, sivulla: 121)paittilas (kieli: suomi, sivulla: 121)pallo (kieli: suomi, sivulla: 121)palsi : paltta (kieli: suomi, sivulla: 121, 122)paltti (kieli: suomi, sivulla: 121)pankk|o, -u (kieli: suomi, sivulla: 121)panko (kieli: suomi, sivulla: 121)panti|o, -a (kieli: suomi, sivulla: 121)panu (kieli: suomi, sivulla: 123)parila (kieli: suomi, sivulla: 121)pelu, pelu(t) (kieli: suomi, sivulla: 123)perhana (kieli: suomi, sivulla: 121)pihatto (kieli: suomi, sivulla: 121)piirakka, piirkka (kieli: suomi, sivulla: 131)porras (kieli: suomi, sivulla: 121)pullo (kieli: suomi, sivulla: 121)purilas (kieli: suomi, sivulla: 121)pyrkiä (kieli: suomi, sivulla: 121, 122)raate (kieli: suomi, sivulla: 121, 122)raavas (kieli: suomi, sivulla: 121)rainta (kieli: suomi, sivulla: 123)raippa (kieli: suomi, sivulla: 121)raita (kieli: suomi, sivulla: 121)raiv|o, -a (kieli: suomi, sivulla: 121)raivata (kieli: suomi, sivulla: 121)rakas (kieli: suomi, sivulla: 121)rauma (kieli: suomi, sivulla: 121)raura (kieli: suomi, sivulla: 121)ravata (kieli: suomi, sivulla: 131)ravita (kieli: suomi, sivulla: 131)reipas (kieli: suomi, sivulla: 121)reki (kieli: suomi, sivulla: 124)rievä (kieli: suomi, sivulla: 121)riima (kieli: suomi, sivulla: 121)riima (kieli: suomi, sivulla: 122)riutta (kieli: suomi, sivulla: 121)routa (kieli: suomi, sivulla: 123)ruho (kieli: suomi, sivulla: 121)ruhtinas (kieli: suomi, sivulla: 121)runo (kieli: suomi, sivulla: 121)ruoke, ruokkeet (kieli: suomi, sivulla: 121)ruokko (kieli: suomi, sivulla: 121)rutja (kieli: suomi, sivulla: 121)ruto (kieli: suomi, sivulla: 121)rytö (kieli: suomi, sivulla: 121)räivä (kieli: suomi, sivulla: 121)saapra (kieli: suomi, sivulla: 121)saha (kieli: suomi, sivulla: 121)saih(v)o (kieli: suomi, sivulla: 121)saippua (kieli: suomi, sivulla: 121)sairas (kieli: suomi, sivulla: 121)sakko (kieli: suomi, sivulla: 121)sapra, sapro (kieli: suomi, sivulla: 121)saura (kieli: suomi, sivulla: 121)siivatta (kieli: suomi, sivulla: 131)siivilä (kieli: suomi, sivulla: 121)sikla (kieli: suomi, sivulla: 121)sima (kieli: suomi, sivulla: 121)siula (kieli: suomi, sivulla: 121)surku (kieli: suomi, sivulla: 121)tade (kieli: suomi, sivulla: 121)taika (kieli: suomi, sivulla: 121)taina (kieli: suomi, sivulla: 121)taivas (kieli: suomi, sivulla: 121)tanko (kieli: suomi, sivulla: 121)tappara (kieli: suomi, sivulla: 131)tarita (kieli: suomi, sivulla: 121)tarvas (kieli: suomi, sivulla: 123)tehdas (kieli: suomi, sivulla: 121)tel|a, -i (kieli: suomi, sivulla: 121)teljo (kieli: suomi, sivulla: 121)teura (kieli: suomi, sivulla: 121)tuhkuri (kieli: suomi, sivulla: 131)tuhto (kieli: suomi, sivulla: 121)tunkio (kieli: suomi, sivulla: 121)tuomita (kieli: suomi, sivulla: 121)tupas (kieli: suomi, sivulla: 121)turilas (kieli: suomi, sivulla: 121)turku (kieli: suomi, sivulla: 131)turu (kieli: suomi, sivulla: 131)tuulas (kieli: suomi, sivulla: 123)upea (kieli: suomi, sivulla: 121)uula (kieli: suomi, sivulla: 131)vaania (kieli: suomi, sivulla: 121)vahla (kieli: suomi, sivulla: 121)vanne (kieli: suomi, sivulla: 122)vantus (kieli: suomi, sivulla: 121)vaota (kieli: suomi, sivulla: 121)vartoa (kieli: suomi, sivulla: 121)vartoa (kieli: suomi, sivulla: 122)vaul|a, -o (kieli: suomi, sivulla: 121, 122)verkil|ä, -ö (kieli: suomi, sivulla: 121, 122)vihvilä (kieli: suomi, sivulla: 123)viikko (kieli: suomi, sivulla: 121)virpoa (kieli: suomi, sivulla: 131)virsi (kieli: suomi, sivulla: 123)vuokra (kieli: suomi, sivulla: 121)vuota (kieli: suomi, sivulla: 123)väkä (kieli: suomi, sivulla: 121)äpräs (kieli: suomi, sivulla: 121, 122)äyräs (kieli: suomi, sivulla: 121, 122

Tervetullut lappologian käsikirja

Kirja-arvioKorhonen, Mikko: Johdatus lapin kielen historiaanKielenaineksetriihi (kieli: suomi, sivulla: 83