Työkyvyttömyyseläketaustan vaikutus vanhuuseläkeläisten toimeentuloon ja sen kehitykseen

Eläkeläisten toimeentulo on noussut viime vuosien aikana polttavaksi puheenaiheeksi suurten ikäluokkien siirryttyä vanhuuseläkkeelle. Heidän joukossaan on myös useita henkilöitä, jotka ovat saaneet työuransa aikana jonkinlaista työkyvyttömyyseläkettä. Työkyvyttömyyseläkkeiden tason tiedetään jääneen vuosien saatossa muiden eläkkeiden tasosta jälkeen, mikä on osaltaan kasvattanut eläkeläisten välille muodostuneita tuloeroja. Tilannetta voidaan pitää haasteellisena Suomen eläkejärjestelmän kannalta, jonka tehtävänä on kohtuullisen toimeentulon turvaaminen vanhuuseläkeaikana. Vielä toistaiseksi on ollut epäselvää, näkyykö työkyvyttömyyseläketaustan olemassaolo myös vanhuuseläkeajan toimeentulon tasossa. Tämän tutkielman päätavoitteena onkin ollut selvittää, onko työkyvyttömyyseläketaustaisten vanhuuseläkeläisten kokonaiseläkkeen taso kehittynyt kuten muilla vanhuuseläkeläisillä. Kokonaiseläkkeen tason keskilukuna on käytetty mediaania. Työkyvyttömyyseläketaustaisten vanhuuseläkeläisten kokonaiseläkkeen tasoa on tarkasteltu ikäryhmän, sukupuolen ja saadun eläkemuodon perusteella. Lisäksi tutkielmassa on tavoiteltu tietoa siitä, onko työkyvyttömyyseläkeajan kesto näyttäytynyt kokonaiseläkkeen tasossa. Työkyvyttömyyseläkeajan kestoa on mitattu kuukausitasolla 63 ikävuoden täyttämiseen asti. Keston vaikutusta on tutkittu ensin yleisellä tasolla eri ryhmien välillä, jonka jälkeen vuonna 2014 alkaneisiin työkyvyttömyyseläketaustaisiin vanhuuseläkkeisiin on suoritettu hieman perusteellisempi tarkastelu lineaarisen regressioanalyysin avulla. Tutkielmassa käytetty aineisto on ollut peräisin Eläketurvakeskuksen eläkerekisteristä. Aineistoa on lisäksi täydennetty kansaneläkkeiden osalta Kansaneläkelaitoksen eläkerekisterien tiedoilla. Tutkimusmuotona on ollut kvantitatiivinen poikkileikkaushetkeen perustuva kokonaistutkimus. Poikkileikkaushetki on ajoittunut vuoden 2014 lopun tilanteeseen. Tutkielmassa perusjoukon ovat muodostaneet 63-89-vuotiaat vanhuuseläkeläiset. Perusjoukkoa on tutkittu kokonaisuutena sekä pienemmissä osissa työkyvyttömyyseläketaustan mukaan. Tutkimustuloksista on ollut havaittavissa, ettei työkyvyttömyyseläketaustaisten vanhuuseläkeläisten keskieläke ole pysynyt muiden vanhuuseläkeläisten keskieläkkeen kehityksessä mukana. Kokonaiseläkkeiden erot ovat olleet suuria erityisesti perusjoukon nuorimmissa ikäluokissa. Työkyvyttömyyseläkeajan kestolla on esiintynyt kokonaiseläkkeen tasoa merkitsevästi pienentävää vaikutusta. Ero on näkynyt hieman selkeämmin, mikäli työkyvyttömyyseläkeaikaa on kertynyt yli 20 vuoden ajalta. Työkyvyttömyyseläkeajan kesto ei ole kuitenkaan itsessään selittänyt kovinkaan perusteellisesti kokonaiseläkkeen tason muodostumista

Sosioekonomiset erot: työurat, eläkkeelle siirtyminen ja eläkejärjestelmä

Raportissa tarkastellaan sellaisia sosioekonomisten ryhmien välisiä eroja, jotka ovat yhteydessä eläketurvaan tai eläkejärjestelmään. Uutta tietoa tuotetaan sosioekonomisista eroista työuran pituudessa, eläkkeelle siirtymisessä ja siinä miten eläkevuosien ja työvuosien määrä suhteutuvat toisiinsa. Raportissa tarkastellaan myös, miten eläkkeiden taso ja eläkkeiden korvausasteet vaihtelevat eri sosioekonomisissa ryhmissä

Työkyvyttömyyseläketaustan vaikutus vanhuuseläkeläisten toimeentuloon ja sen kehitykseen

Eläkeläisten toimeentulo on noussut viime vuosien aikana polttavaksi puheenaiheeksi suurten ikäluokkien siirryttyä vanhuuseläkkeelle. Heidän joukossaan on myös useita henkilöitä, jotka ovat saaneet työuransa aikana jonkinlaista työkyvyttömyyseläkettä. Työkyvyttömyyseläkkeiden tason tiedetään jääneen vuosien saatossa muiden eläkkeiden tasosta jälkeen, mikä on osaltaan kasvattanut eläkeläisten välille muodostuneita tuloeroja. Tilannetta voidaan pitää haasteellisena Suomen eläkejärjestelmän kannalta, jonka tehtävänä on kohtuullisen toimeentulon turvaaminen vanhuuseläkeaikana. Vielä toistaiseksi on ollut epäselvää, näkyykö työkyvyttömyyseläketaustan olemassaolo myös vanhuuseläkeajan toimeentulon tasossa. Tämän tutkielman päätavoitteena onkin ollut selvittää, onko työkyvyttömyyseläketaustaisten vanhuuseläkeläisten kokonaiseläkkeen taso kehittynyt kuten muilla vanhuuseläkeläisillä. Kokonaiseläkkeen tason keskilukuna on käytetty mediaania. Työkyvyttömyyseläketaustaisten vanhuuseläkeläisten kokonaiseläkkeen tasoa on tarkasteltu ikäryhmän, sukupuolen ja saadun eläkemuodon perusteella. Lisäksi tutkielmassa on tavoiteltu tietoa siitä, onko työkyvyttömyyseläkeajan kesto näyttäytynyt kokonaiseläkkeen tasossa. Työkyvyttömyyseläkeajan kestoa on mitattu kuukausitasolla 63 ikävuoden täyttämiseen asti. Keston vaikutusta on tutkittu ensin yleisellä tasolla eri ryhmien välillä, jonka jälkeen vuonna 2014 alkaneisiin työkyvyttömyyseläketaustaisiin vanhuuseläkkeisiin on suoritettu hieman perusteellisempi tarkastelu lineaarisen regressioanalyysin avulla. Tutkielmassa käytetty aineisto on ollut peräisin Eläketurvakeskuksen eläkerekisteristä. Aineistoa on lisäksi täydennetty kansaneläkkeiden osalta Kansaneläkelaitoksen eläkerekisterien tiedoilla. Tutkimusmuotona on ollut kvantitatiivinen poikkileikkaushetkeen perustuva kokonaistutkimus. Poikkileikkaushetki on ajoittunut vuoden 2014 lopun tilanteeseen. Tutkielmassa perusjoukon ovat muodostaneet 63-89-vuotiaat vanhuuseläkeläiset. Perusjoukkoa on tutkittu kokonaisuutena sekä pienemmissä osissa työkyvyttömyyseläketaustan mukaan. Tutkimustuloksista on ollut havaittavissa, ettei työkyvyttömyyseläketaustaisten vanhuuseläkeläisten keskieläke ole pysynyt muiden vanhuuseläkeläisten keskieläkkeen kehityksessä mukana. Kokonaiseläkkeiden erot ovat olleet suuria erityisesti perusjoukon nuorimmissa ikäluokissa. Työkyvyttömyyseläkeajan kestolla on esiintynyt kokonaiseläkkeen tasoa merkitsevästi pienentävää vaikutusta. Ero on näkynyt hieman selkeämmin, mikäli työkyvyttömyyseläkeaikaa on kertynyt yli 20 vuoden ajalta. Työkyvyttömyyseläkeajan kesto ei ole kuitenkaan itsessään selittänyt kovinkaan perusteellisesti kokonaiseläkkeen tason muodostumista