Book Reviews

BOOK REVIEW Globalisation Challenges to Research and Governance by Kultalahti, Jukka, Ilari Kauppi, Olli Kultalahti, Enrico Todisco REVIEWED BY PERTTU SALMENHAARA Helsinki, East-west Books, 2009, ISBN 978-952-99592-6-6, 357 pp.Kultalahti, Jukka, Ilari Kauppi, Olli Kultalahti, Enrico Todisco

Long-term Labour Shortage. The Economic Impact of Population Transition and Post-Industrialism on the OECD Countries: the Nordic Case

This paper presents a survey of results about studies on ageing. The data is collected from population projections by the United Nations, OECD, the European Union and the Eurostat.The research question is how population ageing affects the percentage of the working age population in the OECD. Special focus countries are the Nordic countries. The method is to collect together comparable data from these previous studies. The results imply that from 2005 to 2050 the number of the elderly in relation to the working-age population is projected to increase radically. Most advanced national economies are likely to have problems in providing elderly care services and pensions. In addition, post-industrialisation and ethnic discrimination add to the problem by excluding a fair share of the working-age population from the labour market

Työhallinto maahanmuuttajien työmarkkinapääomien kehittäjänä : tarkastelussa Action-hanke

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimus käsittelee maahanmuuttajien työvoimapoliittista aikuiskoulutusta ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien työmarkkinaintegraation edellytyksiä ja esteitä. Keskeisin tutkimuskohde on Helsingin työvoimatoimiston vuosina 1999-2000 toteuttama hyvin koulutettujen maahanmuuttajien työllistämishanke Action. Tutkimuksessa tehdään myös lyhyt katsaus maahanmuuttajien työmarkkina-asemaan Suomessa ja kolmessa muussa Pohjoismaassa, sekä arvioidaan alan aiempaa suomalaista tutkimusta maahanmuuttajaspesifin työmarkkinateorian valossa. Teoreettisena puitteena käytetään sosiaalisen, kulttuurisen ja inhimillisen pääoman käsitteitä. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida maahanmuuttajien työmarkkinaintegraation edellytyksiä ja esteitä sekä työhallinnon valmiuksia edistää maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatiota. Action-hankkeen päämääränä oli kehittää työhallinnon sosiaalista pääomaa, ts. yhteistyöverkostoja ja toimintatapoja, jotta työllistymistulokset paranisivat. Tutkimus tarkastelee sitä, kuinka hyvin tässä onnistuttiin. Tutkimusote on laadullinen. Action-hanketta tarkastellaan projektin ja työhallinnon asiakirjojen tekstianalyysin ja teemahaastattelujen pohjalta. Maahanmuuttajien työmarkkinaintegraation tarkastelu perustuu sekundaaritulkintaan, ts. toisten tutkimusten käsittelyyn. Tutkimuksessa on kolme päätulosta. Ensinnä, työhallinto joutuu samanaikaisesti reagoimaan sekä muuttuvaan työvoiman kysyntään, että uudenlaisten työnhakijoiden tarpeisiin. Jotta maahanmuuttajien inhimillinen ja kulttuurinen pääoma saadaan työmarkkinoiden käyttöön mahdollisimman tehokkaasti, työhallinnon on kyettävä kehittämään sosiaalista pääomaansa siten, että maahanmuuttajille tarjottavat koulutussisällöt saadaan vastaamaan sekä heidän pedagogisia tarpeitaan, että työmarkkinoiden muuttuvia kompetenssivaatimuksia. Erityisesti suomen kielen koulutuksen järjestämisessä on kehittämisen varaa. Aiemman tutkimuskirjallisuuden valossa voidaan havaita, että maahanmuuttajatyövoiman tarve tulee Suomessa mm. väestön ikääntymisen vuoksi väistämättä kasvamaan. Samaan aikaan maahanmuuttajien työmarkkinaintegraation edellytykset näyttävät Suomessa erityisen huonoilta. Työhallinnossa eri asiantuntijoiden välisen yhteistyön kehittämisen ja elinkeinoelämän toimintalogiikan ymmärtämisen arvo näyttäisi Action-hankkeen valossa nousevan merkittävästi. Toiseksi, Actionin kaltaiset kokeilevat hankkeet tuntuisivat olevan varsin tehokas tapa kehittää työhallinnon toimintaa, koska ammattilaisten innovatiivinen potentiaali saadaan niiden puitteissa muunnettua käytännössä testatuiksi toimintamalleiksi. Siihen on myös suuri tarve, koska maahanmuuttajien työllisyystilanne on Suomessa huono. Kolmanneksi, maahanmuuttajien työvoimapoliittisen koulutuksen resurssointia tulisi pohtia uudestaan. Nykyisessä tilanteessa maahanmuuttajien työllistymisen vaatimia satsauksia ei nähdä tarpeeksi laajana yhteiskunnallisena investointina, vaikka voidaan osoittaa että maahanmuuttajien täydennyskoulutus tuottaa pienellä yhteiskunnallisella panostuksella kompetenttia työvoimaa. Maahanmuuttajien täydennyskoulutusta kehittämällä saadaan tuotettua osaavaa työvoimaa työmarkkinoille suhteellisen vähin yhteiskunnallisin kustannuksin, koska suuri osa maahanmuuttajien koulutuksesta on hankittu ja maksettu muualla kuin Suomessa. Ilman nykyistä paremmin toimivaa ja resurssoitua koulutusjärjestelmää maahanmuuttajien työmarkkinamarginalisaatio uhkaa sen sijaan muodostua pysyväksi. Tärkeimpinä kirjallisuuslähteinä ovat Geoffrey G. Reitzin, Annika Forsanderin, Anne Alitolppa-Niitamon, Robert Bellin ja Pierre Bourdieun julkaisut

Towards proactive immigration policy : the case Finland 1998-2004

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuskohteena on maahanmuuttopoliittinen retoriikka ja maahanmuuttopolitiikan toimeenpano Suomessa vuosina 1998-2004. Aika oli tämäntyyppiselle tarkastelulle otollinen, sillä sen kuluessa otettiin ensi askelet kohti Euroopan unionin yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa, aloitettiin kotouttamislain toimeenpano ja uudistettiin syrjintälainsäädäntöä. Samaan aikaan alkoi julkinen ja hallinnollinen keskustelu väestön ikääntymisestä, elinkeinoelämän työvoimatarpeista ja näistä syistä seuraavista tarpeista varautua lisääntyvään työvoiman maahanmuuttoon sekä unionin jäsenmaista, että kolmansista maista. Myös turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta on käyty debattia usean vuoden ajan niin julkisuudessa kuin Suomen ja mm. Yhdistyneiden kansakuntien välillä. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida Euroopan unionin yhteisen, nk. proaktiivisen maahanmuuttopolitiikan käsitettä ja sitä, kuinka Suomen maahanmuuttopolitiikan muotoutuminen tarkasteluajanjaksona vastasi Euroopan unionin yhteisen maahanmuuttopolitiikan tavoitteita. Tutkimusmenetelminä käytettiin argumentaationanalyysia ja politiikan toimeenpanon evaluaatiota (asetetut tavoitteet / arvio seuranneista vaikutuksista). Taustateoriana käytettiin sosiaalista konstruktionismia ja nk. uutta retoriikkaa. Tutkimuksen tuloksina voidaan esittää proaktiivisen maahanmuuttopolitiikan suomenkielinen määritelmä sekä sille konstruoitu vastakäsite, reaktiivinen maahanmuuttopolitiikka. Proaktiivisuus pyrkii varautumaan kohdeilmiössä tapahtuviin muutoksiin ennalta ja kytkeytyy kansainvälisen muuttoliikkeen transnationaaliin käsitteellistämiseen ja kokonaisvaltaiseen hallinnointiin (reflektiivisyys). Reaktiivisuus on kytköksissä kansallisperusteiseen hallintoon, jossa maahanmuutto koetaan uhkatekijänä koska sen määrittely on sidoksissa ensisijaisesti turvallisuusdiskursseihin sekä westfalenilaisesta valtiojärjestelmästä periytyvään juridiseen traditioon (refleksiivisyys). Tutkimuksen aineistoina käytettiin asiakirja-aineistoa, kansallisia ja Euroopan unionin toimielinten poliittisia linjauksia, arviointiraportteja, keskustelupapereita, kansallista ja yhteisölainsäädäntöä, Yhdistyneiden kansakuntien, Euroopan neuvoston ja Suomen valtion välistä virallista kommunikaatiota, hallinnollisia ja järjestöjen tiedotteita, lehtiartikkeleita sekä aiempaa tutkimuskirjallisuutta.Object of the research is immigration political rhetoric and policy implementation in Finland between 1998 and 2004. The time period was fruitful for such research, since during this time the first steps toward common European migration policy were taken, implementation of national integration legislation begun, and discrimination legislation was reformed. At the same time begun a public and administrative discussion about ageing of the population and need for both 'replacement migration' as well as skilled labour from EU member states and third countries. A separate debate about asylum seekers' protection of law has been going on for several years in the public media, as well as between the State of Finland and the United Nations. The aim of the study is to evaluate the concept of 'proactive' immigration policy, represented by the outlines of common EU immigration policy, and evaluate how the developments in Finnish immigration policy between 19982004 corresponded to the objectives of 'proactive' premises. Research methods include argumentation analysis and analysis of policy implementation (outspoken goals / evaluation of effects). Theoretical context was social constructionism and so-called new rhetoric. The results include a Finnish language definition of the concept of proactive immigration policy, and a contradictory concept called reactive immigration policy. Proactivity seeks to prepare in advance to changes that happen in the object of policy and is connected to trans-national approach to international migration and to comprehensive management of immigration (reflective policy). Reactivity is connected to nation-state-based administration, in which immigration as such is seen as a threat since its definitions are connected to security discourses and to a Westfalenian judicial tradition (reflexive policy). Data that was used in the research, include administrative documents, Finnish and EU policy papers, evaluation reports, discussion papers, national and community legislation, official communication between the State of Finland and the United Nations and Council of Europe, press releases, newspaper articles and existing research literature

Economy, Ethnicity and International Migration. The Comparison of Finland, Hungary and Russia

The focus of this paper is to compare present migration situation, history, economy and migration regulation in an European Union country (Finland), and, an EU accessing country (Hungary) and a major non - EU country (Russia). Our material and methods base on literature survey, policy analysis and analysis of the existing statistics and legislation. The results show that even in the era of globalisation that is often claimed to erode states regulatory power over the ? ows of capital and people, some regulatory power still exists. Instead of developing their policies in accordance with the largely self-regulating migration process, according to our data, the countries sought to regain political control through reproducing economic, ethnic and national hierarchies