”Erityinen aika” – residenssityöskentelyn merkitys taiteelliselle työlle ja taiteilijalle

Opinnäytetyön tavoitteena on tarkastella Koneen säätiön Saaren kartanon taiteilijaresidenssissä vierailleiden taiteilijoiden kokemuksia residenssijakson merkitystä taiteilijalle ja tämän taiteelliselle työlle. Tutkimuksessa kartoitetaan taiteilijoiden työlleen asettamiensa tavoitteiden toteutumista ja muita havaittuja hyötyjä sekä talouden, ympäristön ja vuorovaikutuksen vaikutuksia taiteen tekemiselle ja taiteen sisältöihin Saaren kartanossa vietetyllä residenssijaksolla. Tutkimus tuo esille residenssijaksojen merkittävyyden taiteilijan työskentelylle, sekä kokoaa hyvän residenssin ja luovan työskentely-ympäristön piirteitä yhteen taiteilijalähtöisesti. Vaikka tutkimuksen tavoitteena on käsitellä ensisijaisesti taiteilijoiden kokemuksia, avaa se myös residenssitoimintaa ja residenssikäsitettä kulttuurituottajalle. Saaren kartanolle tutkimus toimii dokumenttina taiteilijoiden kokemuksista ja samalla myös välineenä residenssitoiminnan tason säilyttämiseen ja kehittämiseen. Tutkimus on tutkimuksellinen opinnäytetyö. Se on kvalitatiivinen tutkimus ja aineiston keruu on toteutettu teemahaastatteluin. Teemahaastattelut toteutettiin avoimina yksilöhaastatteluina. Tutkimuksessa esitellään myös aiheeseen liittyvää teoriataustaa ja taiteilijoiden kokemuksia vastaavista teemoista. Tutkimuksen mukaan työskentelyjakso residenssissä merkitsee taiteilijoille ennen muuta intensiivistä, kokonaisvaltaista työskentelyjaksoa, toissijaisesti mahdollisuutta vuorovaikutustilanteisiin. Residenssijakson koettiin mahdollistavan täydellisen työhön keskittymisen, mutta toisaalta koettiin, etteivät taloudellinen tuki, rauhoitettu työympäristö tai vuorovaikutussuhteet olleet tae luovan työn onnistumiselle ja tehokkuudelle. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että residensseillä on suuri merkitys taiteelliselle työlle ja että sen hyödyt taiteilijalle ovat olennaisia, residensseillä näyttää olevan suuri merkitys taiteen tukemisessa. Taiteilijoiden kokemuksiin vaikuttaa suuresti kuitenkin taiteilijan oma persoona ja senhetkinen tilanne.The goal of this study is to examine the experiences of artists who have stayed in Kone foundation’s Saari Manor Residence and the importance of the residence period for these artists and their work. This study explores the artistic goals that the artists have set up for themselves and also other possibly observed benefits. This study also aims to examine the significance of financial situation, environment and interaction to the artistic work and its content during a residence at the Saari manor. The study brings out the significance of the residence period for the artist and also sums up certain basic elements of a good residence institution and an innovative working environment. Although the study is primarily concerned with the experiences of artists, it also opens up the concept and functions of the artistic residence for cultural producers. For The Saari Manor, the study acts as a documentary of the experiences of the artists and as an instrument for maintaining and developing the residence institution. The study is a research-oriented diploma work. The research method is qualitative and the material has been gathered in thematic interviews. These interviews were carried out as open individual interviews. This study also presents some theoretical background about residence institutions and gives an insight into the experiences of the artists. This study shows that for the artists themselves, the primary significance of the residence period is that it offers an intensive, comprehensive working period. The secondary importance is the chance to interact with other artists. On the one hand, the artists perceived that the residence period enabled a total concentration on the work, on the other hand they experienced that financial support, peaceful working environment or interaction with other artists were not, as such, a guarantee for success or effectiveness of innovative artistic work. This study further strengthens the opinion that residence periods have great significance to artistic work and that the benefits to the artists are substantial. Hence the residence period seems to have great significance in supporting art. However it also has to be acknowledged that the experiences of the artists are greatly affected by their personality and their current situation

Yleisötyö asiakkaiden sitouttamisen välineenä : Toimintamallin kehittäminen osaksi Linnateatterin tuotantoprosessia

Tämän kehittämistyön lähtökohtana oli tutkia digitalisoitumisen, verkottumisen ja globalisaation myötä muuttunutta markkinoinnin kenttää ja sen teattereille aiheuttamia haasteita sekä löytää ratkaisuja ongelmaan työn tilaajan näkökulmasta. Työn tilaaja on Turussa pääasiallisesti toimiva Linnateatteri. Vaikka ratkaisua etsittiin juuri Linnateatterin tilanteeseen, koskettaa sama haaste myös muita suomalaisia teattereita ja kulttuurialan organisaatioita. Työn tilaaja toivoi ratkaisujen olevan kustannustehokkaita, monistettavissa olevia sekä vähän resursseja vaativia. Ratkaisuksi etsittiin asiakkaita sitouttavaa elementtiä, joka muodostaisi asiakkaista teatterin oman kuluttajayhteisön. Vaikka ratkaisua etsittiin markkinointikeinoista ja sosiaalisen median mahdollisuuksista, mutta varsinainen kehittämiskohde löytyi yleisötyöstä. Tämän havaittiin olevan paras keino asiakkaiden sitouttamiseen ja uusien yleisöjen löytämiseen kustannustehokkaasti. Yleisötyön avulla pystytään vastaamaan alkuperäiseen tavoitteeseen eli tukemaan markkinointia teatteriin sitoutuvilla asiakkailla, jotka edelleen toimivat markkinointikoneiston osana teatteria suositellen ja sen pariin kannustaen. Näkökulma työssä oli tapaustutkimus ja menetelminä siinä käytettiin benchmarkingia, innostormia, haastatteluita ja havainnointia. Menetelmillä pyrittiin löytämään hyviä käytäntöjä tehdä yleisötyötä ja edelleen hyödyntää havaintoja tilajalle soveltuvin osin. Tuloksena syntyi produktiokohtainen yleisötyön malli, jonka avulla yleisötyö voidaan ottaa osaksi jokaista tuotantoprosessia. Mallissa on kyse myös eri ammattiryhmien hyödyntämisestä ja yhteistyöstä. Tämän lisäksi kehittämistyön kautta saatiin tietoa siitä, miten ja minkälaista yleisötyötä työn tilaajan tulisi tehdä ja mikä on sen suhde teatterin strategiaan ja brändiin. Kehittämistyön tuloksena syntyi toimintamalleja, joita myös muut teatterit voivat hyödyntää. Kehittämistyössä tehtiin myös havainto siitä, ettei yleisötyö ole pelkästään osa taiteellista työtä tai sovellu ainostaan markkinointityökaluksi. Parhaimmat tulokset saadaan, kun yleisötyö on eri ammattiryhmien yhteistyönä toteuttama synteesi.The objective of this study was to create a new tool to support theatre marketing. The subscriber of this study was Linnateatteri, which is a professional theatre in Turku, Finland. Professionals working in the field of theatre in Finland have found a change in the buying behavior of customers. Especially digitalisation, networking and globalisation have influenced and also changed the field of marketing in many respects. The subscriber wanted to find a duplicable, cost-effective and resource-efficient way to commit customers to the theatre. Thereby, in the long term, the customers could also work as a part of the marketing process by giving recommendations and sharing information with other people. Though the presumption of this study was that this problem could be solved with a new marketing tool, the study became more focused on audience development. It was found out in the process of the study that audience development could be an applicable way to commit customers as part of the community and it also met the other goals of this study. The method of this study was a case study and the empirical part consists of benchmarking, innova- tion using the innostorm method, perception and interviews. Different perceptions were compared and brought together and the result was that the artists and marketing team should not be separate but instead work together during the production with the audience development. The best results are achieved when the audience development is carried out as a synthesis of the different groups of theatre professionals. A specific model for a production based audience development was also created in this study

Yhteisöllisyyden kokemus lähiössä. Turun Runosmäki 1970-luvulla.

Tutkielmani aiheina ovat yhteisöllisyyden kokemus, yhteisöllisyyteen vaikuttaneet tekijät ja yhteisöllisyyden ilmeneminen Turun Runosmäen lähiössä 1970–luvulla. Tutkin muistitietoaineiston avulla, miten lähiössä koettiin yhteisöllisyyden muodostuminen lähiön asuttamisen ensimmäisenä vuosikymmenenä. Tutkimukseni taustalla vaikuttaa ristiriita lähiöiden suunnittelun ideologian ja tehokkaan elementtirakentamisen aiheuttaneen negatiivisen maineen välillä. Keskityn kuvaamaan yhteisöllisyyden kokemusta lähiön asukkaiden näkökulmasta, mutta käsittelen myös kaunokirjallisia kuvauksia lähiökokemuksista, lähiöiden ideologisia tavoitteita sekä lähiöistä käytyä julkista keskustelua. Tutkimukseni muistitietoaineisto on kerätty puolistrukturoiduin teemahaastatteluin. Aineisto käsittää neljä haastattelua, joihin on ottanut osaa yhteensä viisi henkilöä. Erilaisia aineistoja hyödyntämällä on ollut mahdollista tehdä tulkinta, piirtää eheä kuva Runosmäen lähiöstä. Etsin aineistosta tekijöitä, jotka vaikuttivat yhteisöllisyyden muodostumiseen ja sen ilmenemiseen. Luvussa kolme syvennyn yhteisöllisyyden mahdollistajiin: lähiön kokonaissuunnitteluun, luonnonläheisyyteen sekä lasten luomiin verkostoihin. Luvussa neljä käsittelen yhteisöllisyyden ilmenemismuotoja: naapuriapua, kansalaisaktiivisuutta ja identiteettiä. Tutkielmani keskiössä on lähiön asukkaiden kokemus. Muistitietoaineiston avulla olen tuonut esiin näkökulman, joka lähiökeskustelussa on ollut sivuroolissa. Lähiön asukkaat muistelevat lähiön asuttamisen ensivuosia, mutta myös reflektoivat kokemustaan lähiöstä, sen kehityksestä ja arvioivat nykytilaa. Tutkielma sivuaa Turun kaupungin EVIVA-hankkeen arviointityötä, sillä aineistoa on kerätty alkujaan hankkeen arviointityötä varten ja tutkielman tarkoituksena on ollut osaltaan tuottaa tietoa lähiön kehittämistarpeisiin.Siirretty Doriast