Thrombocytopenia and platelet transfusions in ICU patients: an international inception cohort study (PLOT-ICU)

Purpose Thrombocytopenia (platelet count < 150 × 109/L) is common in intensive care unit (ICU) patients and is likely associated with worse outcomes. In this study we present international contemporary data on thrombocytopenia in ICU patients. Methods We conducted a prospective cohort study in adult ICU patients in 52 ICUs across 10 countries. We assessed frequencies of thrombocytopenia, use of platelet transfusions and clinical outcomes including mortality. We evaluated pre-selected potential risk factors for the development of thrombocytopenia during ICU stay and associations between thrombocytopenia at ICU admission and 90-day mortality using pre-specified logistic regression analyses. Results We analysed 1166 ICU patients; the median age was 63 years and 39.5% were female. Overall, 43.2% (95% confidence interval (CI) 40.4–46.1) had thrombocytopenia; 23.4% (20–26) had thrombocytopenia at ICU admission, and 19.8% (17.6–22.2) developed thrombocytopenia during their ICU stay. Non-AIDS-, non-cancer-related immune deficiency, liver failure, male sex, septic shock, and bleeding at ICU admission were associated with the development of thrombocytopenia during ICU stay. Among patients with thrombocytopenia, 22.6% received platelet transfusion(s), and 64.3% of in-ICU transfusions were prophylactic. Patients with thrombocytopenia had higher occurrences of bleeding and death, fewer days alive without the use of life-support, and fewer days alive and out of hospital. Thrombocytopenia at ICU admission was associated with 90-day mortality (adjusted odds ratio 1.7; 95% CI 1.19–2.42). Conclusion Thrombocytopenia occurred in 43% of critically ill patients and was associated with worse outcomes including increased mortality. Platelet transfusions were given to 23% of patients with thrombocytopenia and most were prophylactic.publishedVersio

Kotka-Kymin seurakunnan vapaaehtoistyön merkitys ja vaikutukset maahanmuuttajien kotoutumisessa

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, miten Kotka-Kymin seurakunnan vapaaehtoistyö vaikuttaa ja kuinka suuri merkitys sillä on maahanmuuttajien kotoutumisessa. Vapaaehtoistyötä on tutkittu yleisesti, mutta seurakuntien kohdennetut tukitoimet ovat jääneet varsin tutkimattomiksi. Opinnäytetyön tarkoituksena on saada tarkkaa ja ajantasaista tietoa siitä, miten merkityksellistä seurakunnan kautta tarjottu vapaaehtoistyö maahanmuuttajille on. Laadullisen tutkimuksen tavoitteena oli vastausten analysoinnin jälkeen antaa seurakunnalle ajantasaiset tutkimustulokset vapaaehtoistyön merkityksestä sekä etenkin vaikutuksista maahanmuuttajien kotoutumisprosessissa. Seurakunta hyötyy tuloksista, joiden pohjalta se saa tosiasiallista tietoa työnsä vaikuttavuudesta ja siitä, mitä tällä osa-alueella tulisi mahdollisesti jatkossa kehittää. Opinnäytetyömme tutkimusaineisto muodostui laadullisen eli kvalitatiivisen tutkimuksen kautta. Työ toteutettiin kysely- ja haastattelututkimuksena. Kyselyt suoritettiin Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston kieliryhmissä sekä seurakunnan omissa tiloissa toimivissa kielen alkeiden opetusryhmissä, joissa opettajat olivat neuvomassa kyselyihin vastaamisessa. Täten mahdollistui tunnin alussa selkiyttää tutkimuksen kysymykset ja tavoitteet. Lisäksi oli tärkeää, että kyselyyn sai vastata omalla äidinkielellään tai vaihtoehtoisesti englannin tai suomen kielellä. Tämän lisäksi tehtiin kolme erillistä syventävää yksilökohtaista haastattelua. Maahanmuuttajien täyttämiä kyselylomakkeita palautui 60 kpl. Haastatteluja tehtiin kolme. Tutkimusaineisto käytiin läpi, litteroitiin ja analysoitiin huolellisesti. Vapaaehtoistyön merkityksestä maahanmuuttajille vahvimmin esiin nousi inhimillisen avun saaminen arjessa, lämmin ja empaattinen kohtaaminen sekä suomen kielen oppiminen. Myös ruoka-apu oli suurelle osalle todella merkittävä auttamisen muoto. Vaikutuksista puolestaan korostui se, että kun moni oli saanut apua ensin kielen oppimisessa, niin sitä kautta on mahdollistunut ammattiin kouluttautuminen. Koulutuksen saamisen myötä suurin vaikutus on ollut työllistyminen. Näin ollen voidaan todeta kotoutumisprosessin onnistuneen, kun on päästy niinkin myönteiseen lopputulokseen. Seurakunnan vapaaehtoistyö näyttelee isoa osaa prosessin edetessä