Normiohjauksen toimeenpano kouluterveydenhuollossa

Pro gradu – tutkielman aiheena on julkisen terveydenhuollon toimintojen sääntelyyn ja erityisesti normiohjauksen toimeenpanoon liittyvät haasteet käytännön työssä. Vaikka ohjeet säädösten toimeenpanoon ovat yleensä selkeitä ja säädökset ovat luonteeltaan kuntia velvoittavia, niin varsinaisessa asiakastyössä säädösten mukaisen toiminnan toteuttaminen ei kuitenkaan aina toteudu tarkoitetulla tavalla. Tutkimuskohteeksi valittiin 1.5.2011 voimaan tullut valtioneuvoston asetus neuvolatyöstä, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä ennalta ehkäisevästä lasten ja nuorten suun terveydenhuollosta (338/2011), joka määrittelee pääpiirteissään kouluterveydenhuollon sisällön. Tutkimuskysymyksissä haettiin vastausta siihen, miten edellä mainitun asetuksen sisältö on toimeenpantu kouluterveydenhuollossa ja mitkä tekijät tutkimuksen perusteella ovat vaikuttaneet asetuksen toimeenpanoon? Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa on käytetty implementaatiotutkimuksen ylhäältä alas -lähestymistapaa, jonka esittivät ensimmäisinä Donald van Meter ja Carl von Horn vuonna 1975. Ylhäältä alas -lähestymistavassa tutkimuskohteena on usein jokin hierarkkisesti ylemmällä tasolla annetun toimintaohjelman toteuttaminen hierarkian alemmilla tasoilla ja siksi malli soveltuikin hyvin ko. tutkimusaineiston analyysin teoreettiseksi viitekehykseksi. Toimeenpanon mittaamismetodiksi tutkielmassa valikoitui puolistrukturoitu kyselytutkimus, joka toteutettiin vuoden 2017 keväällä. Kysely lähetettiin Suomen Terveydenhoitajaliiton jäseninä oleville koulu- ja opiskeluterveydenhoitajille ja kyselyyn vastasi yhteensä 162 kouluterveydenhoitajaa Tutkielman tulosten mukaan asetuksen (338/2011) toimeenpanossa oli nähtävissä suurta vaihtelua. Joissakin kunnissa kouluterveydenhuolto oli toimeenpantu lähes täydellisesti asetuksen edellyttämällä tavalla ja osassa kunnista toimeenpanossa oli suuria puutteita. Kunnissa, joissa kouluterveydenhuolto oli toteutettu asetuksen edellyttämällä tavalla, asetus koettiin hyödylliseksi ja työrauha kouluterveydenhuollossa koettiin aiempaa paremmaksi. Myös moniammatillinen yhteistyö toteutui kouluterveydenhuollossa aiempaa peremmin. Moni kyselyyn vastanneista kouluterveydenhoitajista toi kuitenkin esiin sen, että työnantajan asettamien tavoitteiden ja resurssien kesken oli selkeä ristiriita ja työntekijät kokivat, että vastuu asetuksen mukaisesta toiminnasta oli jätetty työntekijöille. Tutkimuksen mukaan 40 prosenttia vastaajista ei tiennyt, oliko kunnassa laadittu asetuksen edellyttämä toimintaohjelma, jolloin oli ymmärrettävää, että vastaajilla ei ollut myöskään tietoa toimintaohjelmassa määriteltävistä, toimeenpanossa käytettävistä menettelytavoista. Toimeenpanon onnistumisen kannalta merkittävimmiksi tekijöiksi osoittautuivat henkilöstöresurssit sekä tiedon kulku asetuksen mukaisen toiminnan toteutumisesta sekä päättäjiltä ja esimiehiltä henkilöstölle että päinvastoin.

12-15 -vuotiaiden lasten ja nuorten rokottaminen COVID-19 tautia vastaan Suomessa

Koronarokotteet (Covid-19) ovat tällä hetkellä laajasti käytössä yli 16-vuotiailla nuorilla ja aikuisilla. Ensimmäisenä Euroopan komission hyväksymän myyntiluvan 12-15 -vuotiaiden lasten ja nuorten rokottamiselle on saanut BioNTech Pfizerin mRNA-rokote Comirnaty. Tämä yhteenveto esittää THL:n nimeämän Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän alaisen asiantuntijaryhmän näkemyksen 12-15-vuotiaiden lasten ja nuorten koronarokottamisen aloittamisesta Suomessa perustuen julkaistuun tieteelliseen näyttöön, mallintamisella tehtyyn arvioon vaikutuksista epidemian kulkuun ja rokotusten hyväksyttävyyttä arvioiviin kyselytutkimuksiin

6 kuukauden 4 vuoden ikäisten lasten rokottaminen COVID-19-tautia vastaan Suomessa

Suomessa COVID-19-pandemia alkoi maaliskuussa 2020. Epidemian kuva on ajan kuluessa muuttunut vallitsevan virusvariantin vaihtuessa ja väestön rokotusten edetessä. Aikuisten koronarokotukset aloitettiin Suomessa vuodenvaihteessa 2020-2021. Kesällä 2021 lääkeviranomainen hyväksyi myyntiluvan laajennuksen 12 15-vuotiaiden koronarokotteille. Tämän ikäryhmän rokotukset aloitettiin Suomessa loppukesästä 2021. Myyntilupa laajeni syksyllä 2021 5-11-vuotiaisiin lapsiin, joiden rokotukset alkoivat Suomessa loppuvuodesta 2021. Lokakuussa 2022 Euroopan lääkevirasto EMA suositteli mRNA-koronarokotteiden myyntiluvan laajentamista 6 kuukauden 4 vuoden ikäisille lapsille. Tässä työpaperissa esitetään SARS-CoV-2-koronaviruksen aiheuttama tautitaakka 6 kuukauden 4 vuoden ikäisillä lapsilla, aiempien COVID-19-infektioiden merkitys suojalle uutta tautia vastaan, 6kk-4-vuotiaiden koronarokotusten tehokkuus ja turvallisuus nykyisen tutkimustiedon perusteella sekä arvio rokotusten toteutettavuudesta. Lopussa esitetään yhteenveto johtopäätöksistä ja pohdinta tämän ikäryhmän lasten rokotusten aloittamisesta Suomessa. Työpaperin on tehnyt Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän lasten koronarokottamisen alatyöryhmä

5-11-vuotiaiden lasten rokottaminen COVID-19 tautia vastaan Suomessa

Tässä työpaperissa esitetään koronaviruksen tautitaakka 5-11-vuotiailla lapsilla, ikäryhmän rokotuksien vaikutus epidemiaan, 5-11-vuotiaiden koronarokotusten tehokkuus ja turvallisuus nykyisen tutkimustiedon perusteella sekä arvio rokotusten toteutettavuudesta. Lopussa esitetään johtopäätökset ja pohdinta lasten rokotusten aloittamisesta Suomessa. Työpaperin on tehnyt kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän lasten koronarokottamisen alatyöryhmä