Sehr Geehrter Kollege, Lieber Freund! Itä-Saksan yhteydenpito Yleisradioon 1966–1990

Artikkeli tuo lisävalaistusta Yleisradion Itä-Saksan-suhteisiin nostamalla tarkastelun kohteeksi Saksan yleisradioarkistoon (DRA) talletetut, Yleisradion ja DDR:n valtiollisen yleisradiokomitean väliset yhteistyösopimus- ja työsuunnitelmapaperit ja näihin liittyneen yhteydenpidon, seurannan ja raportoinnin muodot. Saksan yleisradioarkistoon tallennettu aineisto osoittaa, että itäsaksalaisten yhteydenpito Yleen oli tiivistä ja jatkui aktiivisena 1960-luvun lopulta 1990-luvulle saakka. Arkistoaineisto osoittaa, että televisio muodosti yhden tärkeän seurannan, tarkkailun, vuorovaikutuksen, tavoitteiden ja päämäärien areenan DDR:n Suomeen suuntautuneessa vaikuttamispolitiikassa. Poliittisin intressein laadittuja papereita tarkastellaan artikkelissa myös tiedontuotannon muotona. Papereita lähestytään toimijaverkkoteorian (Actor Network Theory) tuella teksteinä, jotka kertovat päämäärätietoista, pitkäjänteisestä toiminnasta.&nbsp

Intiimin äänet. Julkisuuskulttuurin muutos suomalaisissa ajanvietelehdissä 1961-1975

1960-1970-lukujen julkkiksia kierrätetään ahkerasti television ja lehtien populaarissa muistelutyössä. Arkistokuvien avulla mieliin palautetaan säännöllisin väliajoin muistot "Suomen ensimmäisestä salarakkaasta" Tabe Slioorista, Kuu on vaarallinen -elokuvan seksikkäästä Liana Kaarinasta, alkoholiin sortuneesta laulajalahjakkuus Laila Kinnusesta ja tv-yleisöä keskusteluohjelma Jatkoajassa ärsyttäneestä Lenita Airistosta. Väitöstutkimuksessa tarkastellaan sitä, millaisia asioita naispuolisten julkkispersoonien kautta 1960-1970-luvuilla suomalaisessa julkisuudessa käsiteltiin ja mitä julkkisjulkisuus naisille mahdollisti. Samalla nousee esiin seikkoja, joita julkkisten muistelutyössä on aktiivisesti unohdettu. Tutkimuksen runkoaineiston muodostavat Tabe Sliooria, Liana Kaarinaa, Laila Kinnusta ja Lenita Airistoa käsittelevät jutut 1960-1970-luvuilla suosituissa ajanvietelehdissä: vuonna 1858 perustetussa miestenlehti Jallussa, vuonna 1959 perustetussa yleisaikakauslehti Hymyssä, vuonna 1962 perustetussa juorulehti Madamessa (1962-1965) ja naistenlehdissä Jaana (1962-1985) sekä Uusi Nainen (1945-). Ajanvietelehtien lisäksi tutkimusaineistoina käytetään arkistolähteitä, haastatteluja, aikalaiskirjallisuutta ja televisio-ohjelmia. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa tarkastellaan Tabe Slioorin Jallu- ja Madame -lehdissä 1960-luvun alussa julkaisemia "omaelämäkerrallisia muistelmia". Vähemmän tunnetun Madame-lehden jutut monipuolistavat kuvaa Tabe Slioorin julkisesta persoonasta ja julkisen toiminnan luonteesta. Toisessa osassa tarkastellaan 1960-1970-lukujen taitteeseen ajoittuvaa, intimisoitumiseksi nimettyä muutosta. Intimisoituminen merkitsi aiemmin vaiettujen asioiden ja puheenaiheiden nousemista julkisuuteen. Intimisoituminen merkitsi myös miesten ja naisten välisten ristiriitojen ja erimielisyyksien esiin nousemista. Näitä ristiriitoja kuvataan elokuvanäyttelijä Liana Kaarinaa ja laulaja Laila Kinnusta käsittelevien, Hymyssä ja Jaanassa julkaistujen lehtijuttujen kautta. Tutkimuksen kolmannessa osassa kuvataan intimisoitumiselle rinnakkaista, asiallistumiseksi nimettyä julkisuuden puhe- ja esitystapaa. Asiallistumisen tarjosi naisille uudenlaisia asemia keskustelun osapuolina ja omia näkökantojaan edustavina toimijoina. Tärkeäksi puheenaiheeksi nousi sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen. Tutkimustapauksena luvussa tarkastellaan Lenita Airiston julkkispersoonaa. Airistossa henkilöityvät tasa-arvokysymykseen 1960-1970-luvuilla liittyneet jännitteet, kuten vastakkainasettelut "porvarillisen" ja "vasemmistolaisen" näkökulman välillä sekä "kaupallisen" ja "ei-kaupallisen" median välillä. Nämä vastakkainasettelut selittävät osaltaan sitä, miksi feminismi aatteena ja liikkeenä ei rantautunut Suomeen samaan aikaan kuin muihin pohjoismaihin: Suomessa vastakkaiset rintamalinjat muodostuivat miesten ja naisten sijaan erilaisia poliittisia kantoja edustavien naisten välille. Osittain juuri tämän vastakkainasettelun seurauksena naisten toimijuus suomalaisessa julkisuudessa on tähän mennessä jäänyt tunnistamatta.Voices of Intimacy There are a number of immemorial celebrity figures in the Finnish media history. There is, however, little academic study carried out on the frequently remembered celebrities of the 60s and 70s, and the issues that have been discussed through the celebrity personalities in that particular historical period. The study explores the celebrity publicity of the female celebrities of 60s and 70s: model school director Tabe Slioor, actress Liana Kaarina, singer Laila Kinnunen and tv-personality Lenita Airisto. The study approaches the celebrity institution from media historical perspective, emphasizing the significance of popular magazines in creating parallel publicities and giving selected celebrity personalities space to represent themselves and attack, advocate and negotiate social norms and values. The studied magazines are popular men s magazines, women s magazines and all-round magazines of the 60s and 70s: Jallu, Jaana, Hymy, Madame and Uusi Nainen. Magazines and their celebrity stories are approached from the perspective of social action and agency; as the fusion of parallel, personal interests and intentions of different parties encountering in the process of magazine publication. The theoretical framework is based on Bruno Latour s work on social agency as a reactionary movement causing multiple, non-foreseeable consequences among human and non human variables

Kallen matkassa Itä-Euroopan kaupunkikohteissa

Artikkelissa tarkastellaan seksiturismia suomalaisen Kalle-lehden Neuvostoliittoon ja Itä-Eurooppaan suuntautuneissa seksimatkakertomuksissa vuosien 1975 ja 1985 välisenä aikana. Analyysin lähtökohtana on ajatus populaarimedian todellisuutta tuottavista mekanismeista ja roolista asenteiden, ihanteiden sekä ajattelu- ja toimintamallien muokkaamisessa. Antropologi Arjun Appadurain (1996) sosiaalisen mielikuvituksen määritelmää seuraten artikkelissa tulkitaan Kallen matkakertomuksissa ilmaistuja käsityksiä ja asenteita Neuvostoliittoa ja sen etupiiriin kuuluneita sosialistimaita kohtaan lehden lukijoille tarjoutuneena sosiaalista mielikuvitusta muokanneena mielikuvaharjoituksena. Seksimatkakertomusten voi nähdä haastaneen aikansa valtajulkisuuden normeja. Kymmenen vuoden aikajänteellä näkyväksi tulevat myös Neuvostoliittoa koskevien asenteiden muuttuminen sekä kyynistyvät asenteet naisia kohtaan.</p

Kallen matkassa Itä-Euroopan kaupunkikohteissa

Artikkelissa tarkastellaan seksiturismia suomalaisen Kalle-lehden Neuvostoliittoon ja Itä-Eurooppaan suuntautuneissa seksimatkakertomuksissa vuosien 1975 ja 1985 välisenä aikana. Analyysin lähtökohtana on ajatus populaarimedian todellisuutta tuottavista mekanismeista ja roolista asenteiden, ihanteiden sekä ajattelu- ja toimintamallien muokkaamisessa. Antropologi Arjun Appadurain (1996) sosiaalisen mielikuvituksen määritelmää seuraten artikkelissa tulkitaan Kallen matkakertomuksissa ilmaistuja käsityksiä ja asenteita Neuvostoliittoa ja sen etupiiriin kuuluneita sosialistimaita kohtaan lehden lukijoille tarjoutuneena sosiaalista mielikuvitusta muokanneena mielikuvaharjoituksena. Seksimatkakertomusten voi nähdä haastaneen aikansa valtajulkisuuden normeja. Kymmenen vuoden aikajänteellä näkyväksi tulevat myös Neuvostoliittoa koskevien asenteiden muuttuminen sekä kyynistyvät asenteet naisia kohtaan