Uses of Economic Rhetoric – Told by Designers, Represented by Economic Press

The design discipline is constantly moving and reshaping itself. As the practices are often new and still evolving, the professionals in the field need to position their own activities to the context in which they are practiced (Valtonen, 2007). In the case of industrial design, the practice is conducted and increasingly discussed in the realm of the economic world. When issues such as global competitiveness or companies’ competitive advantages are discussed, design is often seen as a mean to improve business. This is the case especially where(onko tämä where ok?) competing on merely price or technological advantage becomes increasingly difficult. This paper shows how the designers present industrial design as an economically viable action and how the economic press represents industrial design in the context of economy. Keywords: Economic Rhetoric; Industrial Design; Interviews; Media; Rhetorical Analysis</p

A consumption timecycle: contextually situated and temporally recurring experiences

Purpose Temporal consumption experiences have been conceptualised as universal, subjective or practice-based experiences. Little research, though, addresses such experiences in conjunction with the repeated and situational consumption events that bring them about. The purpose of this paper is to extend current knowledge by examining how the temporal and situational intertwine during consumption events. For this purpose, the concept of a consumption timecycle based on the research data is constructed. Design/methodology/approach The paper takes a longitudinal and researcher-led approach to study temporal consumption experiences. The data was collected through participant observations, video recordings and personal subjective introspections during three consecutive annual Nordic motorcycle consumer trade shows (2014-2016). The data was analysed using an interpretive approach. Findings The results demonstrate five temporalities that characterise a consumption timecycle as follows: emerging, core, intensifying, fading and idle-time temporalities. The features of these temporal experiences are presented in the conclusions section of the paper. Research limitations/implications Recalled temporal experiences are mediated experiences and they differ from lived experiences. The transferability or generalisability of the results might be limited, as the case is situated in the Nordic context. Originality/value The paper presents the novel concept of a consumption timecycle that extends current debates about consumer time. The consumption timecycle is contrasted with established temporal concepts in consumer and marketing research.Peer reviewe

Border crossing and trespassing? : Expanding digital humanities research to developing peripheries with the novel digital technologies

Peer reviewe

Meat revisited? : Qualitative content analysis on the developing meanings of cultured meat in online news comments

The concept of post farmed-animal bioeconomy describes novel activity in the food sector where the conventional animal products and their production methods are replaced with alternatives. Cellular agriculture or technologies using cell cultivation to produce agricultural products such as cultured meat, is an example of this emerging bioeconomy in action. However, cultured meat is not available on the marketplace and the consumers have not tried it yet. Meanwhile, the media presents novel foods and the related technologies to the consumers leaving them wondering about product attributes, new technologies and the science behind the innovations. Although the media publicity of and the consumers’ perceptions about cultured meat are already studied, Finnish people’s reactions to cultured meat are still rather unknown. Our paper presents an on-going research in the field of anthropology of biotechnology: the purpose is to examine the currently developing meaning system of cultured meat and to identify the themes people tend to attach to cultured meat. The data consists of 743 online comments about cultured meat from the Finnish news audiences. The data is analysed by qualitative content analysis. We ask how people perceive the edibility or inedibility of cultured meat, what are those judgements based on, how the public make sense of this new and unfamiliar food technology, and what kind of meanings are associated with cultured meat. Preliminary findings suggest that the tone of people’s overall opinions of cultured meat range from anticipatory positive to fearfully pessimistic. People used traditionally produced meat and more familiar biotechnologies such as genetically modified crops and biomedicine’s tissue engineering as reference points for the cultural categorisation of cultured meat, for the evaluation of its acceptability as food and its possible societal impacts. People anchored and contrasted cultured meat to these products based on their consistency, production method, taste and perceived naturalness. Examples of positive themes associated with cultured meat include increased animal well-being, human health, sustainable production and improvements in global food security. Negative comments revolved around perceived unnaturalness, the quality or originality of the product, harmfulness for the agriculture industry, distrust towards scientists, enterprises, technically tuned foods and overall justification for producing something inferior to the conventional meat or unsustainable compared with vegan alternatives. The research is part of a project “Cultured meat in post-animal bioeconomy - changing relationships between humans and farmed animals” funded by the Kone Foundation 2019-2022.Non peer reviewe

In Search of a Structure to Come : A Meaning System of Cultured Meat in Finland?

Peer reviewe

Median muotoilema : Muotoilun mediajulkisuus suomalaisessa talouslehdistössä

Muotoilun merkitys on kasvanut tasaisesti kulutusyhteiskunnissa. Muotoilusta puhutaan sekä siitä kirjoitetaan lisääntyvästi myös mediassa. Erityisesti teollisen muotoilun rooli on korostunut. Tarkastelen tutkimuksessani muotoilun mediajulkisuutta suomalaisessa talouslehdistössä 1980-luvun lopulta 2000-luvun ensivuosiin. Asettamani tutkimuskysymykset liittyvät siihen, kuinka suomalaista muotoilua esitetään talouslehdistössä eli millaisia asioita muotoilusta kirjoitettaessa nostetaan esiin ja mihin nämä muotoiluun liittyvät asiat yhdistyvät. Usein toistettu näkemys siitä, että muotoilu näkyy vain sanomalehdistön kulttuuripalstoilla ja korkeakulttuurisissa yhteyksissä, on väistymässä. Muotoilu liitetään yhä useammin kulutuskulttuurisiin yhteyksiin ja kuluttajien arkipäiväisiin kokemuksiin. Tutkimusaineisto on kerätty Suomessa ilmestyneistä talouslehdistä. Artikkelinäytteet keräsin Kauppalehdestä, Taloussanomista ja Talentumin julkaisemista talouslehdistä. Kartoitan ja kuvaan muotoilun esiintymistä seikkaperäisesti. Tutkimuksessa tavoitteenani on tuottaa tulkintaa muotoilusta ilmiönä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä tarkoittaa sitä, että pyrin tulkinnan avulla ymmärtämään muotoilun mediajulkisuuteen liittyviä olennaisia tekijöitä. Lisäksi kuvaan muotoiluun liittyviä erityispiirteitä suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Tutkimus perustuu tekstin tulkinnan perinteeseen ja tulkinnan kautta saavutettavan uuden ymmärryksen tuottamiseen. Tutkimukseni taustaoletukset perustuvat siten hermeneuttiseen tutkimusotteeseen. Sovellan Erving Goffmanin ajatteluun perustuvaa kehysanalyysia talouslehdistön tuottamien artikkelitekstien analysointiin. Aineistosta tulkitsemani kehykset piirtävät siten kuvaa muotoilun mediajulkisuudesta. Tutkimus avaa muotoilusta moniulotteisen kuvan. Aineiston analyysissä päädyin viiteen muotoilua erilaisista näkökulmista tarkastelevaan kehykseen. Yksityisessä kehyksessä muotoilu henkilöityy ja muotoilijoita kuvataan henkilökohtaisissa yhteyksissä. Nostan tarkasteluun kuvauksia teollisista, taideteollisista ja taidekäsityömuotoilijoista. Toinen tulkitsemistani kehyksistä liittyy muotoilutyön tekemiseen. Ammatinhallinnan kehyksessä kuvaan muotoilijoiden työtä eri näkökulmista. Muotoilutyön tekemistä tarkastellaan yksilön kannalta, yhteistyön ja eri sidosryhmien kannalta sekä muotoiluprosessin kontrolloinnin näkökulmasta. Kolmas kehys liittyy keskeisesti talouslehdistön alaan. Talouden ja markkinoiden kehyksessä tarkastelen muotoilua osana kansainvälistä kilpailukykyä, yritysten kilpailuetuna ja kuluttajille hyötyä tuottavana toimintana. Neljäs kehys liittyy muotoilua edistäviin toimijoihin. Yhteisöllisyyden kehyksessä talouslehdistö kuvaa tulkintani mukaan muotoilupolitiikkaa, muotoilun tutkimusta ja koulutusta sekä muita muotoilua yhteiskunnallisesti kehittäviä ja edistäviä aloja. Viimeinen tarkasteluun nostamistani kehyksistä liittyy muotoilun perinteisiin ja ennen kaikkea muutoksen tarkasteluun. Kulttuurin kehyksessä tarkastelen muotoilun perinteisiin liittyvää talouslehdistökirjoittelua sekä muotoilun kytkentää ensin teolliseen kulttuuriin ja edelleen kulutuskulttuurisiin teemoihin. Tulkinnalliset kehykset rakentavat muotoilun mediajulkisuutta erilaisista näkökulmista kuvaamalla muotoiluun liittyviä tilanteita, toimintaa ja toimijoita. Kehykset antavat mahdollisuuden ymmärtää muotoilusta annetun kuvan suhdetta kulttuuriin, jossa media esittää ja uusintaa muotoiluun liitettyjä merkityksiä. Muotoilun talouslehdistöstä tulkittua julkisuutta ja samalla omaleimaista muotoilun kulttuuria luonnehtii viisi keskeistä teemaa: henkilöityminen, professionalisoituminen, kaupallistuminen, yhteisöllistyminen sekä muotoilun kulttuurisen painopisteen siirtyminen muotoilun perinteistä kohti teollista kulttuuria ja kulutuskulttuuria. Näitä teemoja ohjaa tulkintani mukaan muotoilun medioituminen eli muotoiluilmiön määrittyminen osittain median tuottamien kuvausten mukaiseksi. Tutkimuksessa hahmoteltu muotoilun mediajulkisuus liittää siten yhteen sosiaalisesti rakentuvan ja rakenteellisesti jäsentyvän toiminnan. Ensimmäinen näistä liittyy ihmisten kokemuksiin, sosiaaliseen uusintamiseen ja muotoilutoiminnan kollektiiviseen kehittämiseen. Rakenteellisesti muotoilua kuvataan ammattiosaamisena, prosessina ja taloudellista hyötyä tuottavana toimintana. Median esittämät tapahtumat vaikuttavat siihen, kuinka koemme maailman, millaisia merkityksiä liitämme siihen ja kuinka suhtaudumme maailmaan. Vaikuttamalla kokemuksiimme media vaikuttaa epäsuorasti myös toimintaamme. Olemme tottuneet lukemaan mediatekstejä päivittäin, mutta emme niinkään tulkitsemaan niiden sisältämiä merkityksiä ja kehystämisen tapoja

Suomalaisten näkemyksiä solumaatalouden ja synteettisen proteiinituotannon vaikutuksista maatalouteen ja maaseutuihin

Non peer reviewe

Developing Participatory Public e-services for Rural Peripheries

Non peer reviewe

Kulutuksen digitalisaatio ja digitaaliset ihmistieteet : Kehityskulkuja ja tulevaisuuden haasteita

Peer reviewe

The transformative innovation potential of cellular agriculture : Political and policy stakeholders’ perceptions of cultured meat in Germany

The current animal-based food systems are being challenged by environmental, social and economic sustainability issues. A systemic transformation from conventional agriculture to a more sustainable cellular agriculture utilising cell-cultivation technologies to produce animal products has been proposed. The aim of this study is to explore the political and policy stakeholders’ perceptions about cellular agriculture; how they perceive of the current food system and its potential transformation into a cellular agricultural system. The qualitative data comprises 13 interviews conducted with representatives of German stakeholders. The data were analysed with the Transformative Innovation Policy approach. Perceptions of the transformative potential of cultured products were classified into drivers and bottlenecks that either advance or hinder the progress of cellular agriculture in Germany. The results show that the political and policy stakeholders are aware of the changes that are needed, but anticipate that large-scale transformation to the cellular agriculture system may not be a plausible solution in the near future.Peer reviewe