Fysioterapeuttien kokemuksia syömishäiriöpotilaiden kohtaamisesta

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia fysioterapeuttien yksilöllisiä kokemuksia työskentelystä syömishäiriöpotilaiden kanssa. Opinnäytetyössämme selvitettiin miten fysioterapeutit kokevat fysioterapiatilanteet, potilaan kohtaamisen ja heidän välisen vuorovaikutuksen. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen eli laadullinen ja aineistonhankinnan toteutimme keräämällä vapaamuotoiset kirjoitelmat fysioterapeuteilta, joilla on kokemusta työskentelystä syömishäiriöpotilaiden kanssa. Kirjoitelmien kehyskertomus pohjautui tutkimuskysymyksiimme, jotka muodostuivat tutkimustehtävistämme. Tutkimustehtävämme olivat: ”Millaista fysioterapeutin työ on syömishäiriöpotilaiden kanssa?” ja ”Miten työskentely syömishäiriöpotilaiden kanssa on kehittänyt fysioterapeutteja ammatillisesti?” Analyysimenetelmänä käytimme sisällönanalyysia. Kirjoitelmien perusteella löysimme vastauksia toiseen tutkimustehtävistämme: Millaista fysioterapeutin työ on syömishäiriöpotilaiden kanssa? Teksteistä nousi esiin muita selkeästi toistuvia teemoja, jotka liittyivät olennaisesti tutkimustehtäviimme, kuten millaista on konkreettinen fysioterapia syömishäiriöpotilaiden kanssa sekä esimerkkejä fysioterapeutille hyödyllisistä piirteistä.The intent of our research was to identify the individual experiences of physiotherapists working with eating disorder patients. We examined how physiotherapists experience physiotherapy situations, encounters with patients, and doctor-patient interactions. This research is qualitative. Data has been acquired from practicing physiotherapists through their written responses to open-ended questions. The questions stemmed from our research which dealt with the physiotherapist's interpretation and opinions of their work with eating disorder patients. Through the responses, we found answers for our thesis, including the primary question of what is it like for physiotherapists to work with eating disorder patients. Through researching this topic, other related themes began to appear, including what the tangible work with the eating disorder patients is like, and examples of benefits, emotional and otherwise, for physiotherapists. Ultimately, analyzing this written data helped us accomplish our research

Kompressiovaatteiden vaikutus lihasaktivaatioon EMG:llä mitattuna

Kompressiovaatteiden suosio on kasvanut jatkuvasti ja niitä käyttävät useat tavallisista kuntoliikkujista ammat-tiurheilijoihin. Saatavissa on useilta eri merkeiltä kompressiotrikoita, -paitoja, -säärystimiä, -sukkia sekä -hihoja. Kompressiovaatteiden vaikutus perustuu ulkoisen paineen eli kompression aikaansaamiin vaikutuksiin kudoksissa. Niiden luvattuja hyötyjä ovat muun muassa lihasvammojen ennaltaehkäisy, verenkierron tehostuminen, lyhyempi palautumisaika ja kehonhallinnan paraneminen. Fysioterapeutin asiakaskunnan koostuessa hyvin erilaisista asiak-kaista eri taustoineen kompressiovaatteiden hyödyntäminen on mahdollinen apukeino erilaisissa kuntoutusproses-seissa ja urheilufysioterapiassa. Tutkimuksen tilaaja oli Mika Rouhiainen (Embreis AB). Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kahden tutkimusvii-kon aikana onko kompressiovaatteiden käytöllä vaikutusta lihasaktivaatioon liikuntasuorituksen aikana EMG-älyshortseilla mitattuna. Tutkimuksen tavoitteena oli saada uutta tutkimustietoa kompressiovaatteiden hyödyistä, jotta niitä voitaisiin hyödyntää fysioterapiassa monipuolisemmin. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena yhdellä koehenkilöllä kahden tutkimusviikon ajan. Ennen tutkimusviikkoja teimme koehenkilölle alkukartoituksen. Haastattelimme koehenkilöä, tarkistimme ryhdin ja testasimme liikkuvuudet ja lihaskireydet. Kummallakin viikolla koehenkilö käytti Myontec Oy:n EMG-älyshortseja urheilusuorituksien aikana, jotta saimme mitattua koehenkilön lihasaktivaatiota. Mittasimme lihasaktivaatiota valitsemillamme testiliikkeillä. Ensimmäisellä tutkimusviikolla koehenkilö ei käyttänyt kompressiovaatteita ja viikko toimi verrokkiviikkona toiselle viikolle, jolloin koehenkilö käytti 2XU:n kompressiotrikoita, -paitaa ja -sukkia. EMG-mittausten lisäksi käytimme aineiston analysoinnissa havainnointia. Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että kompressiovaatteiden käytöllä on vaikutusta lihasaktivaatiotasoon silloin, kun kyseessä on maksimaalista voimankäyttöä vaativa harjoite. Kompressiovaatteista ei kuitenkaan näyttäisi olevan hyötyä eri lihasryhmien tai puolierojen lihasaktivaatiotasojen tasaamisessa. Otanta oli kuitenkin hyvin pieni, eivätkä tulokset ole luotettavasti yleistettävissä. Tulevaisuudessa ilmiötä voitaisiin tutkia tarkemmin isommalla otannalla.The popularity of compression garments has increased continuously and they are used by athletes as well as ordinary people. Many different brands offer a wide range of compression garments for example compression tights, shirts, socks and sleeves. The effect of compression garments is based on the pressure on tissues. The benefits of compression garments are for example muscle damage prevention, better blood circulation, a shorter recovery time and better body control. Compression garments can be used in physiotherapy multiple ways in rehabilitation and in sports physiotherapy. The client of the study was Mika Rouhiainen (Embreis AB). The purpose of the study was to find out during two weeks if compression garments have an effect on muscle activation during exercise measured by EMG-shorts. The aim of the study was to develop new knowledge of the benefits of compression garments so that they could be used more diversely in physiotherapy. The study was a case study. We had one participant and two test weeks. Before we started our measurements, we interviewed the participant, checked her posture, tested mobility and muscle tension. The participant wore Myontec’s EMG-shorts during exercises so that we could measure her muscle activation. We measured muscle activation with test moves that we had chosen in advance. On first test week the participant didn’t wear compression garments and on the second week she wore 2XU’s compression tights, shirt and socks. We also used observation as a method so we can pay attention to all variables. According to this study compression garments have an effect on muscle activation when exercising maximal strength. Wearing compression garments does not have a balancing effect on muscle activation levels between different muscle groups or body sides. The sample size was so small that the results cannot be reliably generalized. In the future, more research is needed with more participants

LAADUKAS PEREHDYTTÄMINEN MIELENTERVEYSTYÖSSÄ - Perehdytyskansio Kuurnan Kartanon uusille työntekijöille ja opiskelijoille

Hyvällä kokonaisvaltaisella perehdytyksellä nopeutetaan uuden työntekijän perehtymistä työtehtäviin, työyksikköön sekä turvallisiin toimintatapoihin. Hyvin toteutetulla perehdytyksellä luodaan hyvä pohja työssä menestymiselle ja ammatilliselle kasvulle. Perehdytyksellä on iso merkitys uuden oppimisen, jaksamisen sekä motivaation säilymisen kannalta. Hyvällä perehdytyksellä voidaan vaikuttaa positiivisesti työn tuottavuuteen, laatuun sekä sujuvampaan yhteistyöhön. Mielenterveys on hyvinvoinnintila missä ihminen tiedostaa omat kykynsä, säilyttää toimintakyvyn stressitilanteissa, pystyy olemaan yhteisön jäsen, sekä työskentelemään tuloksellisesti. Mielenterveystyöhön kuuluvat mielenterveyden edistäminen, ennaltaehkäisy, sekä kuntoutus. Mielenterveystyön päämääränä on edistää hyvinvointia, toiminta- ja työkykyä sekä persoonallisuuden kasvua. Opinnäytetyömme toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä ja sillä vastattiin Kuurnan Kartanon toimeksiantoon. Opinnäytetyömme tavoitteena oli parantaa perehdytyksen laatua. Tarkoituksena oli antaa tietoa uusille työntekijöille ja opiskelijoille Kuurnan Kartanon työskentely- ja toimintatavoista. Opinnäytetyön tehtävänä on tuottaa perehdytyskansio uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehtymisen tueksi. Palautetta perehdytyskansiosta kysyimme suullisesti. Palautteen perusteella perehdytyskansio oli toimeksiantajan tarpeita vastaava. Perehdytyskansio on lyhyt, selkeä ja helppolukuinen, ja se koettiin hyödylliseksi uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksessä. Opinnäytetyömme jatkokehitysideana olisi tutkia perehdytyskansion käytön vaikuttavuutta perehtymisen helpottumiseen ja laatuun

Jaetun tarkkaavuuden yhteys kielelliseen kehitykseen : Narratiivinen kirjallisuuskatsaus

Lapsella on jo syntyessään luontainen tarve vuorovaikutukseen. Kielellinen kehitys alkaa heti lapsen synnyttyä, ja se etenee hyvin yksilölliseen tahtiin. Alkuun vauva ääntelee reflektiivisesti ja ei-tavoitteellisesti. Vähitellen lapsi oppii vastaamaan vanhemman vuorovaikutusaloitteisiin sekä herättämään vanhempiensa huomion tavoitteellisella ääntelyllä. Jokeltelu alkaa yleensä 7–9 kuukauden iässä. Lapset sanovat ensisanansa keskimäärin vuoden ikäisinä ja kahden vuoden iässä he yleensä kykenevät tuottamaan kaksisanaisia ilmaisuja. Jaetun tarkkaavuuden kehittymisen on tutkittu olevan tärkeä taito kielellisen kehityksen kannalta. Jaetulla tarkkaavuudella tarkoitetaan sitä, että vuorovaikutustilanteessa kummankin osapuolen huomio kiinnittyy samaan asiaan tai esineeseen. Olennaista on, että he kumpikin tiedostavat jakavansa saman tarkkaavuuden kohteen. Tämä narratiivisena kirjallisuuskatsauksena toteutetun kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää, miten jaettu tarkkaavuus vaikuttaa kielelliseen kehitykseen 1–3 vuoden ikäisillä tyypillisesti kehittyneillä lapsilla. Katsauksen aineisto koostui kahdestatoista vuosina 1986–2023 julkaistusta vertaisarvioidusta artikkelista. Artikkelit valittiin katsaukseen ennakkoon määritettyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Aineiston järjestämisen apuna käytettiin sisällönanalyysia, ja luokittelemalla aineistoa saatiin koottua lopulliset tulokset. Tutkielman keskeiseksi tulokseksi saatiin, että jaettu tarkkaavuus voi vaikuttaa puheen ymmärtämisen, puheen tuottamisen ja sanaston kehitykseen tyypillisesti kehittyneillä lapsilla 1–3 vuoden iässä. Tutkimustulokset ovat yhteneviä aiempien tutkimustulosten kanssa. Tässä tutkielmassa käytettyjen tutkimusten vähäisen määrän sekä tutkimusten pienten otoskokojen vuoksi tuloksia ei voida yleistää luotettavasti. Lisäksi suurimmassa osassa tutkimuksista ei ollut käytetty satunnaisotantaa. Vaikka tässä tutkielmassa käsiteltävien tutkimusten tulokset ovat keskenään, ja aiempien tutkimusten kanssa samansuuntaisia, lisätutkimuksia tarvitaan