77 research outputs found
Ranking Significant Discrepancies in Clinical Reports
Medical errors are a major public health concern and a leading cause of death
worldwide. Many healthcare centers and hospitals use reporting systems where
medical practitioners write a preliminary medical report and the report is
later reviewed, revised, and finalized by a more experienced physician. The
revisions range from stylistic to corrections of critical errors or
misinterpretations of the case. Due to the large quantity of reports written
daily, it is often difficult to manually and thoroughly review all the
finalized reports to find such errors and learn from them. To address this
challenge, we propose a novel ranking approach, consisting of textual and
ontological overlaps between the preliminary and final versions of reports. The
approach learns to rank the reports based on the degree of discrepancy between
the versions. This allows medical practitioners to easily identify and learn
from the reports in which their interpretation most substantially differed from
that of the attending physician (who finalized the report). This is a crucial
step towards uncovering potential errors and helping medical practitioners to
learn from such errors, thus improving patient-care in the long run. We
evaluate our model on a dataset of radiology reports and show that our approach
outperforms both previously-proposed approaches and more recent language models
by 4.5% to 15.4%.Comment: ECIR 2020 (short
MS-kuntoutujien ryhmämuotoinen moniammatillinen avokuntoutus : Kuntoutusmallin kehittäminen ja arviointi
Tutkimuksen tavoite oli arvioida uuden ryhmämuotoisen moniammatillisen avokuntoutusmallin toimivuutta ja vaikutuksia
MS-tautia sairastavan osallistumiseen ja arjessa selviytymiseen. Kaksivuotinen kuntoutus toteutettiin vuosina 2010–2012. Monimenetelmällinen monikeskustutkimus toteutettiin kolmella paikkakunnalla. Kokeiltavaan kuntoutukseen osallistuvia oli 80.
Heistä 38 osallistui Kelan vaikeavammaisille tarkoitetun kuntoutuksen perusteella (KKRL 9 §) ja 42 harkinnanvaraisuuden perusteella (KKRL 12 §). Alkumittauksissa ryhmillä oli yhtä
paljon osallistumista rajoittavia mielialan, uupumuksen ja kognitiivisen toimintakyvyn rajoitteita. Vertailuryhmään kuuluvat 19 kuntoutujaa saivat vakiintunutta kuntoutusta
vaikeavammaisuuden perusteella (KKRL 9 §). Kuntoutusmallin osatekijöiden toimivuutta arvioitiin neljänä ajankohtana kuntoutujille, läheisille, palveluntuottajille ja yhteistyötahoille tehtyjen haastattelujen sekä kuntoutujien fokusryhmähaastattelun perusteella. Vaikutusten arvioinnissa päätulosmuuttujat olivat kuntoutujan osallistuminen, hänen arjen toiminnan ongelmansa ja niissä suoriutuminen sekä hänen kuntoutukselle asettamiensa tavoitteiden saavuttaminen. Kuntoutusmalli osoittautui toimivaksi. Energian säästämiseen, kognitioon, mielialaan ja kehonhallintaan liittyvät teemat edistivät kuntoutujien ymmärrystä oireiden haittaavuudesta ja niiden kanssa selviytymisestä arjessa. Ryhmämuotoisuus edisti kuntoutumista. Vertaistuki koettiin tärkeäksi. Harkinnanvaraisuuden (KKRL 12 §) perusteella valittujen kuntoutujien kokemat
osallistumisen ongelmat vähenivät ja heidän arjen toiminnoista suoriutumisensa ja tyytyväisyytensä omaan suoriutumiseensa
paranivat. Järjestämisvelvollisuuden (KKRL 9 §) perusteella valittujen kuntoutujien osallistumisen ongelmat ja arjen toiminnoista suoriutuminen eivät kohentuneet, mutta
tyytyväisyys omaan suoriutumiseen parani. Vertailuryhmän osallistumisen ongelmat eivät vähentyneet, mutta heidän arjentoiminnoista suoriutumisensa ja tyytyväisyytensä omaan
suoriutumiseensa paranivat.20,00 euro
- …