Digitalisaation tuomat muutokset palkanlaskijan työhön

Tämän tutkimustyyppisen opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten digitalisaatio tulee muuttamaan palkanlaskijan työtä ja millaiseksi palkanlaskijan työ muuttuu tulevaisuudessa. Työn aihe oli rajattu koskemaan digitalisaation tuomia muutoksia nimenomaan palkanlaskijan työhön. Työllä ei ollut toimeksiantajaa, vaan se syntyi työn kirjoittajan omasta kiinnostuksesta aihetta kohtaan. Opinnäytetyö valmistui marraskuussa 2022. Työn tietoperustan ensimmäisessä osassa käsiteltiin palkanlaskijan työtä ja yleisimpiä asioita, joita työssä tulee huomioida, jotta saataisiin hyvä kuva siitä, mitä kaikkea palkanlaskijan työhön kuuluu. Tietoperustan toisessa osassa käsiteltiin digitalisaatiota, automaatiota ja robotiikkaa ja myös niiden vaikutuksia palkanlaskentaan. Tietoperustassa käytettiin lähteenä pääasiassa alan kirjallisuutta, mutta myös artikkeleita täydentämään työtä. Tutkimuksen aineisto kerättiin Webropol kyselylomakkeella. Kyselyä jaettiin sosiaalisen median kautta lokakuun 2022 aikana. Kyselyn kohderyhmänä olivat palkanlaskijat ja kyselyyn vastasi yhteensä 50 henkilöä. Tutkimuksessa selvisi, että palkanlaskijan työ tulee muuttumaan enemmän asiantuntijatyöksi. Työssä korostuu tulevaisuudessa yhä enemmän neuvonta ja konsultointi. Työssä tarvitaan tulevaisuudessa parempaa osaamista järjestelmistä ja laajempaa osaamista muistakin osa-alueista kuin palkanlaskennasta

Genetic and Environmental Factors Behind Foliar Chemistry of the Mature Mountain Birch

Abstract Previous studies of mountain birch (Betula pubescens spp. czerepanovii) repeatedly have found differences between individual trees in herbivory-related traits, but rarely have yielded estimates of the additive genetic variation of these traits or of their relationship to habitat. We used thirtyyear-old birch half-sibs in a northern common garden to estimate the effect of genetics and local microhabitat on resistance-related traits. Genetic estimates of foliar chemistry have been studied only rarely with trees as old as these. Moth performance (Epirrita autumnata), rust (Melampsoridium betulinum) incidence levels, and the general level of natural herbivory damage to individual trees were used as direct measures of birch resistance. Chemical resistance-related traits in plant chemistry included 15 individual phenolics, 16 amino acids, and phenoloxidase activities in the foliage. We also followed birch phenology and growth. Our results show that the genotype of the birch was the most important determinant of phenolic composition and phenoloxidase activity, but that amino acid levels were best explained by the microhabitat of the birch. We also found that the phenology of the birch had a high heritability, although its variation was low. Our results reveal rich genetic variation in birch chemistry