Vastuullisuusodotukset kumppanuussuhteissa : Yhteistyökumppaneiden kokemukset Ähtärin eläinpuiston vastuullisuudesta ja vastuuviestinnästä

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää Ähtärin eläinpuiston yhteistyökumppaneiden kokemuksia Ähtärin eläinpuiston vastuullisuudesta ja vastuullisuusviestinnästä. Tutkimuksessa keskitytään vastuullisuusviestinnän laaja-alaiseen kartoittamiseen osana Ähtärin eläinpuiston toimintaa, sen yhden sidosryhmän, pääyhteistyökumppaneiden odotusten pohjalta. Tutkimuksen teoreettinen pääpaino on yritysvastuun osa-alueissa ja vastuullisuusviestinnässä sekä sidosryhmäajattelussa. Tutkimuksessa tarkastellaan Ähtärin eläinpuiston pääyhteistyökumppaneiden vastuullisuusodotuksia ja kokemuksia Ähtärin eläinpuiston vastuullisuusviestinnästä teemahaastatteluiden kautta. Haastattelut analysoidaan laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Yhteistyökumppanien näkemyksissä korostui vastuullisuuden ja yritysvastuun laajaalaisuus, joka sisältää taloudellisen, sosiaalisen sekä ympäristövastuun ja yrityksen toiminnan vaikutukset yhteiskunnallisella tasolla. Vastuullisuus liitettiin myös vahvasti sidosryhmä- ja yhteistyökumppanuussuhteisiin. Yhteistyökumppanin vastuullinen toiminta määriteltiin luottamuksena siihen, että organisaatio toimii eettisesti oikein ja huomioi toiminnassaan taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun osa-alueet. Aineiston perusteella vastuullisuusodotukset yhteistyökumppaniyrityksiä kohtaan ovat, että yritys toimii lain puitteissa, pitää hyvää huolta henkilöstöstään eikä toiminnallaan tahallaan aiheuta vakavaa haittaa ympäristölle. Vastuullisuusodotuksiin lukeutuivat luottamus, samankaltaiset arvot ja toiminnan pitkäjänteisyys. Yhteistyökumppaneiden vastuullisuusodotukset Ähtärin eläinpuistoa kohtaan muodostuivat niin taloudellisista ja sosiaalisista vastuullisuusodotuksista, mutta erityisesti ympäristövastuun osa-alueisiin lukeutuvista vastuullisuusodotuksista ja eläinten tarhausta koskevista erityiskysymyksistä. Ähtärin eläinpuiston tärkeimpänä asiana vastuullisuudessa on, että eläinten hyvinvointi asetetaan etusijalle. Haastattelujen mukaan Ähtärin eläinpuisto on viestinyt tehokkaasti ja uskottavasti vastuullisuudestaan

Nakit ketsupin kanssa ili sardines? : domestikaciâ i forenizaciâ kul’turnyh realij v perevode : (na primere perevodov rasskazov dlâ V. Dragunskogo na finskij i anglijskij âzyki)

Tässä tutkielmassa kohteena ovat kulttuurieroista johtuvat käännösongelmat ja niiden ratkaisukeinot. Työssä vertaillaan kääntäjien ratkaisuja ongelmatilanteissa ja tarkastellaan, mitä keinoja he käyttävät, kun lukijoina ovat lapset. Tällöin kiinnitetään erityistä huomiota alkuperäisen sanoman ja käännöksessä välittyvän merkityksen vastaavuuteen.Tutkimusaineistona ovat kuuluisan venäläisen lastenkirjailijan Viktor Dragunskin kertomuskokoelmat Deniskiny rasskazy ja Udivitel'nyj den' sekä Marja-Leena Derevjankon niistä tekemä suomennoskokoelma Denisin seikkailut ja Faina Glagolevan englanniksi kääntämä The Adventures of Dennis. Teoriataustana ovat eri teoreetikkojen kannanotot kääntämisen teoriaan ja kääntämisen mahdottomuuden ongelmaan sekä mahdollisten ratkaisukeinojen tarkastelu. Erillisenä lukuna käsitellään myös kääntämistä lapsille. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että kääntäjät ovat käyttäneet sekä kotouttavia että vieraannuttavia käännösongelmien ratkaisukeinoja. Suomentaja käyttää käännöksissään ongelmien ratkaisukeinoina adaptaatiota, yleistämistä ja poistoa. Näiden kotouttavien käännöskeinojen seurauksena käsitteet menettävät kansallisspesifin ominaisuutensa ja niistä tulee neutraalimpia ja samalla helpompia ymmärtää kohdekulttuurin lukijalle. Sen sijaan englanninnoksen kääntäjä turvautuu myös eksplikoinnin ja kirjaimellisen käännöksen strategioihin. Sillä tavalla englanninnokseen jää paljon alkuperäiselle kulttuurille ominaisia elementtejä ja käännöksestä tulee vieraannutettu. Havaittiin myös, että molemmat strategiat voivat esiintyä samassa käännöksessä, ja se voi olla oikeutettua, mikäli tarina etenee käännöksessä loogisesti. Asiasanat:realia, käsitteellinen aukko, vieraannuttaminen, kotouttamine

Nakit ketsupin kanssa ili sardines? : domestikaciâ i forenizaciâ kul’turnyh realij v perevode : (na primere perevodov rasskazov dlâ V. Dragunskogo na finskij i anglijskij âzyki)

Tässä tutkielmassa kohteena ovat kulttuurieroista johtuvat käännösongelmat ja niiden ratkaisukeinot. Työssä vertaillaan kääntäjien ratkaisuja ongelmatilanteissa ja tarkastellaan, mitä keinoja he käyttävät, kun lukijoina ovat lapset. Tällöin kiinnitetään erityistä huomiota alkuperäisen sanoman ja käännöksessä välittyvän merkityksen vastaavuuteen.Tutkimusaineistona ovat kuuluisan venäläisen lastenkirjailijan Viktor Dragunskin kertomuskokoelmat Deniskiny rasskazy ja Udivitel'nyj den' sekä Marja-Leena Derevjankon niistä tekemä suomennoskokoelma Denisin seikkailut ja Faina Glagolevan englanniksi kääntämä The Adventures of Dennis. Teoriataustana ovat eri teoreetikkojen kannanotot kääntämisen teoriaan ja kääntämisen mahdottomuuden ongelmaan sekä mahdollisten ratkaisukeinojen tarkastelu. Erillisenä lukuna käsitellään myös kääntämistä lapsille. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että kääntäjät ovat käyttäneet sekä kotouttavia että vieraannuttavia käännösongelmien ratkaisukeinoja. Suomentaja käyttää käännöksissään ongelmien ratkaisukeinoina adaptaatiota, yleistämistä ja poistoa. Näiden kotouttavien käännöskeinojen seurauksena käsitteet menettävät kansallisspesifin ominaisuutensa ja niistä tulee neutraalimpia ja samalla helpompia ymmärtää kohdekulttuurin lukijalle. Sen sijaan englanninnoksen kääntäjä turvautuu myös eksplikoinnin ja kirjaimellisen käännöksen strategioihin. Sillä tavalla englanninnokseen jää paljon alkuperäiselle kulttuurille ominaisia elementtejä ja käännöksestä tulee vieraannutettu. Havaittiin myös, että molemmat strategiat voivat esiintyä samassa käännöksessä, ja se voi olla oikeutettua, mikäli tarina etenee käännöksessä loogisesti. Asiasanat:realia, käsitteellinen aukko, vieraannuttaminen, kotouttamine