E-Johtajuus - Odotettavissa koko maassa -seminaari 2.11.2017

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon Odotettavissa koko maassa –seminaari järjestettiin 2.11.2017 Itä-Suomen yliopistolla Kuopiossa seitsemännen kerran. Seminaarin teemana oli E-Johtajuus

Ikäihmisten kokemukset terveydenhuollon sähköisten palvelujen käytöstä ja kokemusten hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä – kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Electronic services are becoming more common in the near future also in social and health care. One of their purposes is to activate and support people’s ability to take responsibility of their own health and well-being. However, new technologies and electronic services can cause disparity between demographic groups as, for example, technology related skills are lower among elderly people. The share of elderly people is heavily increasing in the near future due to a large number of retirement, a low rate of mortality and, on the other hand, a lowering share of children and working-age people. Consequently, elderly people are becoming more and more important users of social and health services. The objective of this descriptive review is to describe what kind of experiences elderly people have of using electronic health services, and which factors influence their use of electronic health services. Moreover, the objective is to find out usability factors that arise during the use of electronic services and which issues related to elderly people should be taken into consideration during system development. Based on 36 studies selected, it was observed that elderly people feel mainly positive about using electronic services. However, many factors affect their use of electronic health services. In general, problems were noticed in relation to usability issues such as too small fonts, unclear symbols and buttons difficult navigation structure. Worries about information security and confidentiality as well as being marked were also noticed.Lähivuosien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sähköistämisen yhtenä tarkoituksena on tukea kansalaisen aktiivisempaa otetta oman hyvinvointinsa ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Uudet teknologiat ja palvelujen sähköistäminen voivat kuitenkin aiheuttaa eriarvoistumista väestöryhmien välillä, sillä esimerkiksi ikääntyneiden valmiudet sähköisten palvelujen käyttöön ovat muita ryhmiä matalampia. Ikäihmisten osuus väestörakenteesta kasvaa lähitulevaisuudessa voimakkaasti suurten ikäluokkien eläköitymisen, kuolleisuuden alenemisen sekä toisaalta lasten ja työikäisten osuuden vähenemisen seurauksena. Tämän vuoksi vanhimmista ikäluokista tulee entistä merkittävämpi sosiaali- ja terveydenhuollon käyttäjäryhmä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sähköistäminen vaikuttaa lähivuosina voimakkaasti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmin kuvata, minkälaisia kokemuksia ikäihmisillä on terveydenhuollon sähköisten palvelujen käytöstä ja mitkä tekijät vaikuttavat terveydenhuollon sähköisten palvelujen käyttöön. Lisäksi katsauksessa kartoitetaan ikäihmisten sähköisten palvelujen käytössä kokemia ongelmakohtia, joita tulisi huomioida ikäihmisille suunnattujen palvelujen järjestelmäkehityksessä alusta alkaen. Katsaukseen valikoituneiden artikkeleiden (n=36) perusteella havaittiin, että ikäihmisten kokemukset terveydenhuollon sähköisten palvelujen käytöstä ovat pääasiallisesti myönteisiä. Käyttöön vaikuttavat monet tekijät, joiden vaikutus on usein yksilöllinen. Joitakin yleisiä olettamia tekijöiden vaikutuksesta voidaan kuitenkin löytää. Havaitut ongelmakohdat liittyvät usein järjestelmien, sovellusten ja apuvälineiden käytettävyyteen. Yleisesti ongelmia aiheuttavat hahmottamiseen liittyvät seikat kuten sivustojen ja sovellusten ulkoasu, liian pienet fontit tai painikkeet sekä hankala navigointirakenne. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin tietoturvaan liittyviä huolia sekä käyttäjän kokemaa leimautumisen tunnetta

Shared decision-making in healthcare : development and assessment of the translated Finnish version of the SDM-Q-9

Aims: The aim of this study was to assess the cultural validity and reliability of a Finnish version of the nine-item Shared Decision-Making Questionnaire (SDM-Q-9) in a sample of patients with different sociodemographic characteristics. Method: The original SDM-Q-9 was translated into Finnish with the agreement of the developers of the original scale. The standardised translation procedure was followed by a pilot test of the questionnaire. The data were collected from an online questionnaire. Reliability was estimated by Cronbach’s alpha. Structural validity of the questionnaire was assessed by confirmatory factor analysis. Results: The pilot study assessing the cultural validity of the scale was a success, as it did not find any expressions needing to be revised. The Finnish version of the SDM-Q-9 – the SDM-Q-9-FIN – was tested in the study where a total of 736 patients responded to the questionnaire. The questionnaire yielded high reliability with a Cronbach’s alpha of 0.92. Confirmatory factor analysis confirmed the unidimensional factor structure with Item 1 excluded. Conclusions: The SDM-Q-9-FIN was shown to be a reliable instrument for evaluating shared decision-making among Finnish patients. Further testing and research are recommended among a greater diversity of patient groups.Peer reviewe

PROSHADE – Tietoon pohjautuva jaettu päätöksenteko terveydenhuollossa

PROSHADE on Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) vuosille 2021–2026 rahoittama hanke ja osa STN:n LITERACY-ohjelmaa. Hankkeessa tutkitaan ja etsitään monitieteellisesti ratkaisuja tiedon kriittiselle käytölle yhteiskunnassa. PROSHADE tutkii talous- ja vaikuttavuustiedon käyttöä, jaetun päätöksenteon käytäntöjä terveydenhuollossa sekä potilaan tuottaman tiedon hyödyntämistä terveydenhuollon ammattilaisen ja potilaan välisessä päätöksenteossa. Hankkeessa on neljä työpakettia (WP). Tässä esittelyssä kuvataan sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan, neurologian ja sosiaalipsykologian tieteenaloja yhdistävän työpaketin 3 (WP3) tutkimusta tiedon lukutaidosta, kansalaisen ja potilaiden osallisuudesta terveydenhuollossa. Potilaan osallisuus ilmenee käytännössä potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välisessä hoitoa koskevassa jaetussa päätöksenteossa. Potilaan osallisuuden vahvistamisella tavoitellaan muun muassa hoidon onnistumista, vahvempaa hoitoon sitoutumista ja hoitotyytyväisyyttä. Potilaan terveystiedon lukutaidolla (taito tunnistaa, etsiä, arvioida ja tuottaa terveyteen liittyvää tietoa) on merkitystä jaetussa päätöksenteossa. Potilaan tuottama tieto esimerkiksi mahdollistaa potilaan arvojen ja näkemysten huomioimisen paremmin osana hoitoa koskevaa jaettua päätöksentekoa. Tutkimustietoa tarvitaan selvittämään, kuinka jaettua päätöksentekoa ja potilaan ääntä saataisiin vahvistettua terveydenhuollon kohtaamisissa.The PROSHADE project is funded by the Strategic Research Council of the Academy of Finland for 2021–2026. The project is part of LITERACY program, where interdisciplinary solutions are researched and searched on critical information usage of individuals and organizations. In PROSHADE the focus of research is on decision-making and utilization of information in healthcare. PROSHADE consists of four work packages (WP). This presentation focuses on work package 3 (WP3), which researches health information literacy and the participation of patients in shared decision-making in healthcare. Increasing patient's participation according to earlier studies leads for example to better treatment success, patient satisfaction and stronger commitment to treatment. Patient’s health literacy (the ability to identify, search, evaluate, and generate health-related data) plays a central role in shared decision-making. Patient generated data enables patient’s values and preferences to be taken into account better as part of shared decision-making. However, research is required to further strengthen shared decision making in interactions in healthcare