Tehohoitopotilaan kivun hoitotyö sairaanhoitajan kokemana

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten kivun hoitotyö toteutuu teho-osastolla sairaanhoitajan kokemana. Työ toteutettiin yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää teho-osastolla työskentelevien sairaanhoitajien haastattelujen avulla, miten sairaanhoitaja kokee kivun hoitotyön toteutuvan teho-osastolla ja miten työtä voidaan kehittää. Tavoitteena on, että tämän opinnäytetyön tuottamaa tietoa voidaan käyttää ja soveltaa teho-osaston tarpeisiin kivun hoitotyön laadun kehittämiseksi. Opinnäytetyömme keskeisiä käsitteitä ovat tehohoitopotilas, kipu ja kivun hoitotyö. Käsitteitä avattiin tehohoitopotilaan kokonaisvaltaisen kivun hoitotyön näkökulmasta. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista lähestymistapaa, jolloin saatiin kokemuksellista tietoa neljältä teho-osastolla työskentelevältä sairaanhoitajalta. Aineisto kerättiin avoimien teemahaastattelujen avulla, ja käsiteltiin sekä tulkittiin sisällön analyysillä. Opinnäytetyön tuloksina voidaan todeta tehohoitopotilaiden kivun hoitotyön toteutuvan sairaanhoitajien mielestä hyvin. Tehohoitopotilaan kivun hoitotyön he kokivat haasteelliseksi ja sen toteutumiseen vaikuttavan monet eri tekijät. Kivun hoitotyö on myös tärkeä osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa, jossa korostuvat erityisesti yksilöllisyys ja vuorovaikutustaidot. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että onnistunut kivunhoito edellyttää sairaanhoitajalta laaja-alaista osaamista. Tehohoitopotilaan kivun hoitotyötä tulee arvioida ja kehittää, sekä koulutusta järjestää säännöllisesti. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää tehohoitopotilaan kivun hoitotyön suunnittelussa ja kehittämisessä. Yhtenä kehittämis- ja jatkotutkimusehdotuksenamme on toteuttaa potilastyytyväisyyskysely tehohoitopotilaan kivunhoitotyön toteutumisesta teho-osaston käyttöön.The purpose was to examine an intensive care patient's pain management, as being experienced by the nurse. The work was done in collaboration with the Pirkanmaa Hospital District. The data were analyzed by the nurses' interviews, how the nurse feels about pain management of nursing in intensive care unit, and how this work can be developed. The aim was to generate information, which can be used and applied to the needs of intensive care nursing to improve the quality of pain. A qualitative approach was used. Four nurses were interviewed with a thematic interview. The data were analyzed with content analysis. The study result showed that patients in intensive care receive an adequate pain relief as seen by nurses. The nurses’ role is very challenging and manifold. Successful pain treatment requires in-depth understanding and knowledge from the nurse in intensive care nursing. Patient's pain management should be assessed and developed, and training should be organized on a regular basis. The results of this thesis can be used in the planning and development of pain management in the intensive care. A further step in studying this topic would be to survey patient´s experiences of pain management in the intensive care

Does provision of targeted health care for the unemployed enhance re-employment?

Background There is increasing pressure to develop services to enhance the health of the workforce on the periphery of the labour market. Health promotion among unemployed people may improve their health but also to increase their employability. We tested whether re-employment can be enhanced with a health care intervention targeted at the unemployed. Methods A 3-year follow-up, controlled design was used. The data were collected among unemployed people (n = 539) participating in active labour market policy measures. The baseline survey included established habitually used health questionnaires. The intervention consisted of three health check-ups and on-demand health services. Logistic regression analyses were used to obtain the odds ratios of the intervention group versus control group for being re-employed at follow-up. Health-related differences in the re-employment effects of the intervention were assessed through the significance of the interaction in the regression analyses. Results The intervention did not serve to improve re-employment: at follow-up 50% of both the intervention group and the control group were at work. In further analyses, the odds ratios showed that the intervention tended to improve re-employment among participants in good health, whereas an opposite tendency was seen among those with poor health. The differences, however, were statistically non-significant. Conclusion The experimental health service did not show any beneficial effects on re-employment. Nevertheless, rather than considering any particular health care as unnecessary and ineffective, we would like to stress the complexity of providing health services to match the diversity of the unemployed.BioMed Central open acces