Terveyspalvelu ja työllisyyskoulutus työttömiin kohdistuvina interventioina

Tämä väitöskirja koostuu neljästä empiirisestä osatutkimuksesta, joissa tarkastellaan kahta työttömille tarkoitettua interventiota (terveyspalvelu ja työllisyyskoulutus). Väitöskirjan tavoitteena on selvittää, voidaanko valittujen interventioiden avulla lisätä työttömien työllistymismahdollisuuksia tai terveyttä ja hyvinvointia. Tutkimuksessa hyödynnetään kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä. Tutkimusaineisto koostuu työttömistä henkilöistä, jotka osallistuivat tutkimusajankohtana työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin (osatutkimukset I, III, IV), sekä terveysalan ammattihenkilöistä (osatutkimus II), jotka oli rekrytoitu tutkimusta varten perustettuun terveyspalvelukokeiluun. Ensimmäinen osatutkimus selvitti, voidaanko työttömille suunnatulla erityisellä terveysinterventiolla vaikuttaa osallistujien työllistymiseen. Tämän satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen tulokset osoittivat, ettei toimeenpantu terveyspalvelu lisännyt palvelua käyttäneiden työttömien työllistymistä. Työllistymisen sijaan interventio näytti jopa haittaavan niiden työllistymismahdollisuuksia, jotka ilmoittivat kärsivänsä heikosta terveydentilasta. Toisessa osatutkimuksessa tarkasteltiin sitä, miten erilaisin tavoin työttömien terveyspalveluun rekrytoidut työterveyshoitajat puhuivat työttömistä asiakkaitaan ja millaisia ammatillisia toimintatapoja he työssään tässä yhteydessä soveltavat. Tutkimusmenetelmänä käytettiin diskurssianalyysia, joka paljasti neljä, osin päällekkäistä työttömyysdiskurssia: työttömyyden uhri, aktiivinen työtön, poikkeava työtön sekä palveluiden ylikäyttäjä. Tutkimustulos tuo esiin työttömille tarkoitettuihin terveys-interventioihin liittyviä ongelmia ja haasteita. Kolmas osatutkimus tarkasteli työttömille tarkoitettua terveyspalvelua sen asiakkaiden, työttömien näkökulmasta. Diskurssianalyysin avulla tarkasteltiin sitä, miten työttömille kohdistetun terveyspalvelun käyttäjät tulkitsevat palvelun hyödynnettävyyttä sekä sitä, miten he asemoivat itsensä suhteessa tarjottuun terveyspalveluun. Asemointiteoriaan perustuvan diskurssianalyysin avulla muodostettiin kuusi erilaista asemaa suhteessa tarjottuun terveyspalveluun: mukautuva kansalainen, kapinallinen, sosiaalisesti vastuullinen, omaleimainen yksilö, itsenäinen toimija sekä laskelmoiva asiakas. Tulokset korostavat niitä moninaisia muotoja, joilla työttömät tulkitsevat tarjottua terveyspalvelua. Neljännessä osatutkimuksessa arvioitiin työllisyyskoulutuksen vaikutusta työttömien terveyteen ja hyvinvointiin ja mahdollisen vaikutuksen yhteyttä sosioekonomiseen asemaan. Toistomittausten varianssianalyysin tulosten perusteella työllisyyskoulutuksen terveys- ja hyvinvointivaikutuksissa oli merkittäviä eroja osallistujien sosioekonomisesta asemasta riippuen. Havaittujen erojen pohjalta todettiin, että työvoimapoliittiset toimenpiteet saattavat ylläpitää tai jopa lisätä työttömiin kohdistuvaa epätasa-arvoa. Tämä väitöskirja osoitti, kuinka tutkimuksen kohteena olevat interventiot, ainakin osittain, epäonnistuivat tavoitteissaan lisätä osallistujiensa työllisyysmahdollisuuksia sekä vähentää työttömyyteen liittyvää epätasa-arvoa. Tutkimustulokset antavat aiheen korostaa työttömien joukon moninaisuutta sekä työttömien omien tulkintojen ja toiveiden huomioimista, kun suunnitellaan heille kohdistuvia palveluja. Tutkimus tuo esille tarpeen tutkia interventioiden toimivuutta tarkemmin tavoitteena saada selville, minkälainen interventio toimii kenelle ja missä oloissa.This dissertation consists of four empirical studies analysing two separate interventions (health service and vocational training courses) targeted at the unemployed. The study was originally intended to ascertain whether these interventions are effective in promoting re-employment or improving health and mental well-being. The study utilized a mixed methods approach in order to highlight more closely those factors which may impede or improve the desired outcomes of such interventions. The sample consisted of unemployed individuals whose period of unemployment was interrupted by an active labour market policy (ALMP) measure (Studies I, III, IV) and healthcare professionals (Study II) recruited to implement the particular health care service. The first study examined whether the health care service implemented for the unemployed influenced their re-employment prospects compared to those not involved in the service. The results of the randomized controlled trial indicated that the health care service provided did not enhance re-employment and actually seemed to impede the re-employment of those reporting poor mental well-being. The second study analysed qualitatively the occupational health care nurses’ perceptions of the unemployed and their professional practices in the context of the new health care service. The findings of the discourse analysis revealed four overlapping discourses among the nurses: the client as a casualty of unemployment, the client as unemployed but active, the client as a deviant in the labour market and the client as a skilled user of the system. Awareness of the complexity of providing health services for the highly diverse clientele was found to be particularly important. The third study yielded evidence of how unemployed people position themselves with regard to the health care provided as an institution aiming to facilitate their access to health care. The discourse analysis revealed six positions taken by unemployed people when encountering the service: the docile citizen, the rebel, the socially responsible citizen, the distinctive individual, the independent actor and the calculating client. These positions highlighted variation in the ways the unemployed responded to the health intervention. The fourth study evaluated the effects of a vocational training course on the health and mental well-being of the participants, in particular whether possible outcomes varied by socioeconomic status. The analysis of variance for repeated measures indicated that there was not only distinct variation in improvements in mental well-being according to socioeconomic status, but there was also a risk that such an activation intervention maintains or even produces health differences between socioeconomic groups. The overall findings demonstrated that the interventions examined among the unemployed at least partly failed to achieve their primary aims of increasing employment and preventing social marginalization. The findings point out the heterogeneity of the unemployed and the importance of acknowledging and considering the needs and interpretations of the unemployed as these may differ from the outcomes anticipated of interventions and activation policies. The study suggests that to ensure more effective interventions in the future, policy-makers as well as scholars should take a more holistic approach regarding activation policy measures and welfare services. Furthermore, there is a need for a better understanding of what kind of interventions are best equipped to benefit the unemployed

Terveyspalvelu ja työllisyyskoulutus työttömiin kohdistuvina interventioina

Tämä väitöskirja koostuu neljästä empiirisestä osatutkimuksesta, joissa tarkastellaan kahta työttömille tarkoitettua interventiota (terveyspalvelu ja työllisyyskoulutus). Väitöskirjan tavoitteena on selvittää, voidaanko valittujen interventioiden avulla lisätä työttömien työllistymismahdollisuuksia tai terveyttä ja hyvinvointia. Tutkimuksessa hyödynnetään kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä. Tutkimusaineisto koostuu työttömistä henkilöistä, jotka osallistuivat tutkimusajankohtana työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin (osatutkimukset I, III, IV), sekä terveysalan ammattihenkilöistä (osatutkimus II), jotka oli rekrytoitu tutkimusta varten perustettuun terveyspalvelukokeiluun. Ensimmäinen osatutkimus selvitti, voidaanko työttömille suunnatulla erityisellä terveysinterventiolla vaikuttaa osallistujien työllistymiseen. Tämän satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen tulokset osoittivat, ettei toimeenpantu terveyspalvelu lisännyt palvelua käyttäneiden työttömien työllistymistä. Työllistymisen sijaan interventio näytti jopa haittaavan niiden työllistymismahdollisuuksia, jotka ilmoittivat kärsivänsä heikosta terveydentilasta. Toisessa osatutkimuksessa tarkasteltiin sitä, miten erilaisin tavoin työttömien terveyspalveluun rekrytoidut työterveyshoitajat puhuivat työttömistä asiakkaitaan ja millaisia ammatillisia toimintatapoja he työssään tässä yhteydessä soveltavat. Tutkimusmenetelmänä käytettiin diskurssianalyysia, joka paljasti neljä, osin päällekkäistä työttömyysdiskurssia: työttömyyden uhri, aktiivinen työtön, poikkeava työtön sekä palveluiden ylikäyttäjä. Tutkimustulos tuo esiin työttömille tarkoitettuihin terveys-interventioihin liittyviä ongelmia ja haasteita. Kolmas osatutkimus tarkasteli työttömille tarkoitettua terveyspalvelua sen asiakkaiden, työttömien näkökulmasta. Diskurssianalyysin avulla tarkasteltiin sitä, miten työttömille kohdistetun terveyspalvelun käyttäjät tulkitsevat palvelun hyödynnettävyyttä sekä sitä, miten he asemoivat itsensä suhteessa tarjottuun terveyspalveluun. Asemointiteoriaan perustuvan diskurssianalyysin avulla muodostettiin kuusi erilaista asemaa suhteessa tarjottuun terveyspalveluun: mukautuva kansalainen, kapinallinen, sosiaalisesti vastuullinen, omaleimainen yksilö, itsenäinen toimija sekä laskelmoiva asiakas. Tulokset korostavat niitä moninaisia muotoja, joilla työttömät tulkitsevat tarjottua terveyspalvelua. Neljännessä osatutkimuksessa arvioitiin työllisyyskoulutuksen vaikutusta työttömien terveyteen ja hyvinvointiin ja mahdollisen vaikutuksen yhteyttä sosioekonomiseen asemaan. Toistomittausten varianssianalyysin tulosten perusteella työllisyyskoulutuksen terveys- ja hyvinvointivaikutuksissa oli merkittäviä eroja osallistujien sosioekonomisesta asemasta riippuen. Havaittujen erojen pohjalta todettiin, että työvoimapoliittiset toimenpiteet saattavat ylläpitää tai jopa lisätä työttömiin kohdistuvaa epätasa-arvoa. Tämä väitöskirja osoitti, kuinka tutkimuksen kohteena olevat interventiot, ainakin osittain, epäonnistuivat tavoitteissaan lisätä osallistujiensa työllisyysmahdollisuuksia sekä vähentää työttömyyteen liittyvää epätasa-arvoa. Tutkimustulokset antavat aiheen korostaa työttömien joukon moninaisuutta sekä työttömien omien tulkintojen ja toiveiden huomioimista, kun suunnitellaan heille kohdistuvia palveluja. Tutkimus tuo esille tarpeen tutkia interventioiden toimivuutta tarkemmin tavoitteena saada selville, minkälainen interventio toimii kenelle ja missä oloissa.This dissertation consists of four empirical studies analysing two separate interventions (health service and vocational training courses) targeted at the unemployed. The study was originally intended to ascertain whether these interventions are effective in promoting re-employment or improving health and mental well-being. The study utilized a mixed methods approach in order to highlight more closely those factors which may impede or improve the desired outcomes of such interventions. The sample consisted of unemployed individuals whose period of unemployment was interrupted by an active labour market policy (ALMP) measure (Studies I, III, IV) and healthcare professionals (Study II) recruited to implement the particular health care service. The first study examined whether the health care service implemented for the unemployed influenced their re-employment prospects compared to those not involved in the service. The results of the randomized controlled trial indicated that the health care service provided did not enhance re-employment and actually seemed to impede the re-employment of those reporting poor mental well-being. The second study analysed qualitatively the occupational health care nurses’ perceptions of the unemployed and their professional practices in the context of the new health care service. The findings of the discourse analysis revealed four overlapping discourses among the nurses: the client as a casualty of unemployment, the client as unemployed but active, the client as a deviant in the labour market and the client as a skilled user of the system. Awareness of the complexity of providing health services for the highly diverse clientele was found to be particularly important. The third study yielded evidence of how unemployed people position themselves with regard to the health care provided as an institution aiming to facilitate their access to health care. The discourse analysis revealed six positions taken by unemployed people when encountering the service: the docile citizen, the rebel, the socially responsible citizen, the distinctive individual, the independent actor and the calculating client. These positions highlighted variation in the ways the unemployed responded to the health intervention. The fourth study evaluated the effects of a vocational training course on the health and mental well-being of the participants, in particular whether possible outcomes varied by socioeconomic status. The analysis of variance for repeated measures indicated that there was not only distinct variation in improvements in mental well-being according to socioeconomic status, but there was also a risk that such an activation intervention maintains or even produces health differences between socioeconomic groups. The overall findings demonstrated that the interventions examined among the unemployed at least partly failed to achieve their primary aims of increasing employment and preventing social marginalization. The findings point out the heterogeneity of the unemployed and the importance of acknowledging and considering the needs and interpretations of the unemployed as these may differ from the outcomes anticipated of interventions and activation policies. The study suggests that to ensure more effective interventions in the future, policy-makers as well as scholars should take a more holistic approach regarding activation policy measures and welfare services. Furthermore, there is a need for a better understanding of what kind of interventions are best equipped to benefit the unemployed

Encounters with unemployment in occupational health care: Nurses' constructions of clients without work

This study explores occupational health nurses' encounters with unemployed clients in Finland. It involved setting up and evaluating a new service, Career Health Care, that resembled occupational health care, except that clients were recruited from among job seekers who were participating in one of three active labour market policy measures: vocational training, subsidised employment in the public sector, or participatory training for entering the labour market. Our main interest focused on nurses' perceptions of the unemployed and their professional practices in the context of Career Health Care. The analysis revealed four overlapping discourses with regard to clients: the client as a casualty of unemployment, the client as unemployed but active, the client as a deviant in the labour market, and the client as a skilled user of the system. Each discourse had implications for professional practice. The risk of negative stereotyping and consequent exclusion from services is discussed here. In conclusion, we stress the complexity of providing health services that can match the increasing diversity of contemporary labour market trajectories.Finland Health services research Occupational health nurse Unemployment Discourse Health promotion Discourse analysis

Does provision of targeted health care for the unemployed enhance re-employment?

Background There is increasing pressure to develop services to enhance the health of the workforce on the periphery of the labour market. Health promotion among unemployed people may improve their health but also to increase their employability. We tested whether re-employment can be enhanced with a health care intervention targeted at the unemployed. Methods A 3-year follow-up, controlled design was used. The data were collected among unemployed people (n = 539) participating in active labour market policy measures. The baseline survey included established habitually used health questionnaires. The intervention consisted of three health check-ups and on-demand health services. Logistic regression analyses were used to obtain the odds ratios of the intervention group versus control group for being re-employed at follow-up. Health-related differences in the re-employment effects of the intervention were assessed through the significance of the interaction in the regression analyses. Results The intervention did not serve to improve re-employment: at follow-up 50% of both the intervention group and the control group were at work. In further analyses, the odds ratios showed that the intervention tended to improve re-employment among participants in good health, whereas an opposite tendency was seen among those with poor health. The differences, however, were statistically non-significant. Conclusion The experimental health service did not show any beneficial effects on re-employment. Nevertheless, rather than considering any particular health care as unnecessary and ineffective, we would like to stress the complexity of providing health services to match the diversity of the unemployed.BioMed Central open acces

Hevosavusteisissa luontovoimapalveluissa on potentiaalia

Hevosen herkkyyttä ammattitaitoisesti hyödyntämällä voidaan tarjota voimaannuttavia ja virkistäviä Green Care -palveluita kaikenlaisille asiakkaille. Hevosavusteisia luontovoimapalveluita tarjoavien palveluntuottajien kirjo on laaja. Luontovoimapalveluissa on kuitenkin mahdollisuuksia maaseudun elinvoimaisuuden kehittämiseen. Oulun ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen opiskelijat selvittivät keväällä 2019 hevosavusteisten palveluntuottajien ammatillista osaamista, tarpeita, työllistymistä ja toiminnan kannattavuutta. Selvitys tehtiin tutustumalla Green Care Finland ry:n internet-sivuston hevosavusteiseen luontovoiman palvelutarjontaan sekä toteuttamalla haastattelut palveluntarjoajille. Haastattelumenetelmänä oli puolistrukturoitu haastattelu ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Haastatteluissa kartoitettiin muun muassa toimijoiden urapolkua sekä näkemyksiä alasta ja sen tulevaisuudesta. Niihin valittiin yksinkertaisella satunnaisotannalla Green Care Finland ry:n kotisivuilta kaksitoista hevosavusteisia luontovoimapalveluita tarjoavaa toimijaa. Haastatteluiden perusteella hevosavusteisten luontovoimapalveluiden yrittäjät hyötyivät saadessaan koulutusta ohjaustaitojen kehittämiseen, markkinointiosaamisen vahvistamiseen ja oman toimintansa näköisten tuotepakettien luomiseen. Toimivan yhteistyöverkoston ja uudenlaisen toimintamallin kehittäminen paikallisten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa olisi yksi mahdollisuus kehittää hevosavusteisia luontovoimapalveluita. Tunnettuuden ja osin myös uskottavuuden lisäämiseksi olisi tärkeää löytää toimijoille yhteiset, selkeät pelisäännöt. Green Care -alalla on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia