Jubilee mugs:the monarchy and the Sex Pistols

With rare exceptions sociologists have traditionally had little to say about the British monarchy. In the exceptional cases of the Durkheimian functionalism of Shills and Young (1953), the left humanism of Birnbaum (1955), or the archaic state/backward nation thesis of Nairn (1988), the British nation has been conceived as a homogenous mass. The brief episode of the Sex Pistols' Jubilee year song 'God Save the Queen' exposed some of the divisions within the national 'mass', forcing a re-ordering of the balance between detachment and belonging to the Royal idea. I argue that the song acted as a kind of 'breaching experiment'. Its wilful provocation of Royalist sentiment revealed the level of sanction available to the media-industrial complex to enforce compliance to British self-images of loyal and devoted national communicants

European Social Survey 2004: Finnish Data

Tutkimus käsitteli useita eri aihealueita, kuten median käyttöä ja sosiaalista luottamusta, kiinnostusta, luottamusta ja osallistumista politiikkaan, poliittista sitoutuneisuutta ja suuntautuneisuutta, tyytyväisyyttä omaan tilanteeseen ja joihinkin erikseen mainittuihin yhteiskunnan palveluihin, koettua hyvinvointia ja ulossulkemista, uskonnollisia mielipiteitä, koettua syrjintää sekä kansallista ja etnistä identiteettiä. Nämä teemat toistuvat ESS-tutkimuskierroksilla. Vaihtuvien osioiden aiheena tällä kierroksella olivat terveys, lääkkeiden ja luontaistuotteiden käyttö, hoitoon hakeutuminen, lääkärissäkäynti, potilas-lääkärisuhde, taloudellinen moraali, tuottajan ja kuluttajan välinen luottamus ja vuorovaikutus, eri elämänalueiden yhteensovittaminen, kotitöiden jakaminen, perhe, työ ja hyvinvointi. Itsetäytettävät ns. perävaunulomakkeet sisälsivät vastaajien perusarvoja 21 väitelauseen avulla kartoittavan Schwartzin arvomittarin (Human Values Scale) ja päälomakkeen laatua kontrolloivia testikysymyksiä. Lisäksi esitettiin kysymyksiä vaihtoehtohoidoista, tieteestä ja tekniikasta sekä yliluonnollisista ilmiöistä. Haastateltujen sosiodemografisia taustoja kartoitettiin tutkimuksessa hyvin laajasti. Heiltä tiedusteltiin muun muassa perherakennetta, sukupuolta, ikää, asuinalueen tyyppiä, koulutusta ja ammattia, puolison ja vanhempien taustoja, kuulumista ammattiliittoon, kotitalouden tuloja ja siviilisäätyä.The survey studied several themes, including the use of media, social trust, political participation and interest, political trust, political orientation and commitment, satisfaction with own circumstances and certain public services, perceptions of own well-being, religious views, experiences of discrimination, and national and ethnic identity. These themes are recurring in different ESS rounds. Themes for the rotating modules in this collection round included health, use of medication and natural remedies, medical treatment and doctor's appointments, economic morality, trust and interaction between producers and consumers, balance between different areas of life, division of household work, family, work and well-being. The self-administered follow-up questionnaire included the Schwartz Human Values Scale as well as test questions controlling the main questionnaire. Questions about alternative medicine, science and technology, and paranormal phenomena were also asked. The respondents' socio-demographics were widely charted, including, among others, household composition, gender, age, type of neighbourhood, education, occupation, background information on spouse and parents, trade union membership, household income, and marital status

European Social Survey 2002: Finnish Data

Tutkimus käsitteli useita eri aihealueita, kuten median käyttöä ja sosiaalista luottamusta; kiinnostusta, luottamusta ja osallistumista politiikkaan, poliittista sitoutuneisuutta ja suuntautuneisuutta, tyytyväisyyttä omaan tilanteeseen ja joihinkin erikseen mainittuihin yhteiskunnan palveluihin; koettua hyvinvointia ja ulossulkemista, uskonnollisia mielipiteitä, koettua syrjintää sekä kansallista ja etnistä identiteettiä. Nämä teemat toistuvat ESS-tutkimuskierroksilla. Vaihtuvien osioiden aiheena tällä ensimmäisellä kierroksella olivat maahanmuuttoa, turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttopolitiikkaa koskevat asenteet, käsitykset ja tietämys ja kansalaisosallistuminen, jäsenyydet erilaisissa organisaatioissa, perhe- ja ystävyyssuhteet ja -verkostot, eri elämänalueiden arvostus sekä työelämä ja -olosuhteet. Itsetäytettävät ns. perävaunulomakkeet sisälsivät vastaajien perusarvoja 21 väitelauseen avulla kartoittavan Schwartzin arvomittarin (Human Values Scale) ja päälomakkeen laatua kontrolloivia testikysymyksiä. Lisäksi esitettiin kysymyksiä tuloeroista ja palkoista. Haastateltujen sosiodemografisia taustoja kartoitettiin tutkimuksessa hyvin laajasti. Heiltä tiedusteltiin muun muassa perherakennetta, sukupuolta, ikää, asuinalueen tyyppiä, koulutusta ja ammattia, puolison ja vanhempien taustoja, kuulumista ammattiliittoon, kotitalouden tuloja ja siviilisäätyä.The survey studied several themes, including the use of media, social trust, political participation and interest, political trust, political orientation and commitment, satisfaction with own circumstances and certain public services, perceptions of own well-being, religious views, experiences of discrimination, and national and ethnic identity. These themes are recurring in different ESS rounds. Themes for the rotating modules in this first collection round included attitudes towards and knowledge of immigration, asylum seekers and immigration policy as well as participation in voluntary organisations, social relationships and networks, and working life. The self-administered follow-up questionnaire included the Schwartz Human Values Scale as well as test questions controlling the main questionnaire. Questions about income disparity and wages were also asked. The respondents' socio-demographics were widely charted, including, among others, household composition, gender, age, type of neighbourhood, education, occupation, background information on spouse and parents, trade union membership and marital status

European Social Survey 2008: Suomen aineisto

Tutkimus käsitteli useita eri aihealueita, kuten median käyttöä ja sosiaalista luottamusta; kiinnostusta, luottamusta ja osallistumista politiikkaan, poliittista sitoutuneisuutta ja suuntautuneisuutta, tyytyväisyyttä omaan tilanteeseen ja joihinkin erikseen mainittuihin yhteiskunnan palveluihin, koettua hyvinvointia ja ulossulkemista, uskonnollisia mielipiteitä, koettua syrjintää sekä kansallista ja etnistä identiteettiä. Nämä teemat toistuvat ESS-tutkimuskierroksilla. Vaihtuvien osioiden aiheena olivat hyvinvointi, sosiaaliturva ja ikäsyrjintä. Vastaajaa pyydettiin ottamaan kantaa väittämiin, jotka koskivat muun muassa tuloeroja, lasten auktoriteettien kunnioitusta, naisen asemaa, yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta ja rikollisille annettavia rangaistuksia. Lisäksi pyydettiin arvioimaan työttömien, työkyvyttömien, köyhien ja ulkomailla syntyneiden määrää, eri väestöryhmien keskimääräistä elintasoa, päivähoitomahdollisuuksia ja nuorten mahdollisuuksia löytää ensimmäinen työpaikka. Sosiaaliturvaan liittyen kysyttiin, mitkä tehtävät kuuluvat valtiolle ja mitkä kunnalle. Lisäksi kysyttiin mielipiteitä sosiaalietuuksien vaikutuksista, sosiaaliturvan järjestämisestä, terveydenhuolto- ja veroviranomaisten tehokkuudesta ja oikeudenmukaisuudesta sekä eläketurvasta. Ikäryhmiä koskevia mielipiteitä kartoitettiin kysymällä missä iässä ihmisiä pidetään vanhoina, mihin ikäryhmään vastaaja mielestään kuuluu, minkälainen on erilaisten ikäryhmien asema yhteiskunnassa ja onko Suomessa ikäsyrjintää. Edelleen kysyttiin, minkälaisina eri ikäryhmiin kuuluvia ihmisiä pidetään, miten alle 30-vuotiaisiin ja yli 70-vuotiaisiin suhtaudutaan, onko vastaajaa itseään kohdeltu epäoikeudenmukaisesti iän, sukupuolen tai etnisen taustan vuoksi ja onko hänellä alle 30-vuotiaita tai yli 70-vuotiaita ystäviä, perheenjäseniä tai työtovereita. Itsetäytettävät ns. perävaunulomakkeet sisälsivät vastaajien perusarvoja 21 väitelauseen avulla kartoittavan Schwartzin arvomittarin (Human Values Scale) ja päälomakkeen laatua kontrolloivia testikysymyksiä. Lisäksi esitettiin kysymyksiä sosiaalietuuksien ja -palvelujen käytöstä sekä globalisaatiosta. Haastattelijan täyttämässä lomakkeessa kysyttiin haastattelutilanteen sujumisesta ja haastateltavan asuinalueesta. Haastateltujen sosiodemografisia taustoja kartoitettiin tutkimuksessa hyvin laajasti. Heiltä tiedusteltiin muun muassa perherakennetta, sukupuolta, ikää, asuinalueen tyyppiä, koulutusta ja ammattia, puolison ja vanhempien taustoja, kuulumista ammattiliittoon, kotitalouden tuloja ja siviilisäätyä.The survey studied several themes, including the use of media, social trust, political participation and interest, political trust, political orientation and commitment, satisfaction with own circumstances and certain public services, perceptions of own well-being, religious views, experiences of discrimination, and national and ethnic identity. These themes are recurring in different ESS rounds. Themes for the rotating modules in this collection round included welfare attitudes and ageism. The self-administered follow-up questionnaire included the Schwartz Human Values Scale as well as test questions controlling the main questionnaire. Questions about the use of social security benefits and globalisation were also asked. The respondents' socio-demographics were widely charted, including, among others, household composition, gender, age, type of neighbourhood, education, occupation, background information on spouse and parents, trade union membership, household income, and marital status

European Social Survey 2006: Finnish Data

Tutkimus käsitteli useita eri aihealueita, kuten median käyttöä ja sosiaalista luottamusta; kiinnostusta, luottamusta ja osallistumista politiikkaan, poliittista sitoutuneisuutta ja suuntautuneisuutta, tyytyväisyyttä omaan tilanteeseen ja joihinkin erikseen mainittuihin yhteiskunnan palveluihin; koettua hyvinvointia ja ulossulkemista, uskonnollisia mielipiteitä, koettua syrjintää sekä kansallista ja etnistä identiteettiä. Nämä teemat toistuvat ESS-tutkimuskierroksilla. Vaihtuvien osioiden aiheina tällä kierroksella olivat elämäntapahtumien ajoittuminen, käsitykset miesten ja naisten elämänvaiheista sekä eläkkeet. Kysymykset käsittelivät myös osallistumista vapaaehtois- tai hyväntekeväisyystoimintaan, henkilökohtaista hyvinvointia ja tyytyväisyyttä työhön ja palkkaan. Itsetäytettävät ns. perävaunulomakkeet sisälsivät vastaajien perusarvoja 21 väitelauseen avulla kartoittavan Schwartzin arvomittarin (Human Values Scale) ja päälomakkeen laatua kontrolloivia testikysymyksiä. Lisäksi esitettiin kysymyksiä tuloeroista ja palkoista. Haastateltujen sosiodemografisia taustoja kartoitettiin tutkimuksessa hyvin laajasti. Heiltä tiedusteltiin muun muassa perherakennetta, sukupuolta, ikää, asuinalueen tyyppiä, koulutusta ja ammattia, puolison ja vanhempien taustoja, kuulumista ammattiliittoon, kotitalouden tuloja ja siviilisäätyä.The survey studied several themes, including the use of media, social trust, political participation and interest, political trust, political orientation and commitment, satisfaction with own circumstances and certain public services, perceptions of own well-being, religious views, experiences of discrimination, and national and ethnic identity. These themes are recurring in different ESS rounds. Themes for the rotating modules in this collection round included timing of life events and pensions. The survey also charted participation in voluntary work and charity, subjective well-being, and satisfaction in job and wages. The self-administered follow-up questionnaire included the Schwartz Human Values Scale as well as test questions controlling the main questionnaire. Questions about income and income disparity were also asked. The respondents' socio-demographics were widely charted, including, among others, household composition, gender, age, type of neighbourhood, education, occupation, background information on spouse and parents, trade union membership, household income, and marital status