Uudet neuroimmunologiset vasta-ainehoidot - onko teho hintansa arvoinen?

Teema : neuroimmunologia

Avoimen soikean aukon sulku aivoinfarktin sekundaaripreventiossa

Noin 30 %:lle kaikista aivoinfarkteista ei löydy syytä tarkoista tutkimuksista huolimatta, eli ne ovat kryptogeenisia. Avoin soikea aukko (patent foramen ovale, PFO) on tässä potilasryhmässä yleinen mutta usein sattumalöydös. Satunnaistetut tutkimukset ovat osoittaneet, että näillä potilailla PFO:n sulkeminen estää aivoinfarktien uusiutumista lääkehoitoa paremmin. PFO:n sulkua suositellaankin nykyisin nuorille aivoinfarktin sairastaneille potilaille, joilla ei ole klassisia aivoinfarktin tai ateroskleroosin riskitekijöitä ja joilla on eteisväliseinässä vähintään kohtalaisen oikovirtauksen aiheuttava PFO tai eteisväliseinän aneurysmaattinen pullistuma.</p

Antikoagulaatiohoito aivoverenkiertohäiriöiden erityistilanteissa

Antikoagulaatiohoitoa käytetään joskus myös muista syistä kuin eteisvärinästä johtuvissa aivoverenkiertohäiriöissä. Tällaisia erityistilanteita ovat esim. sinustromboosi, kallonpohjavaltimon tukos ja kaulavaltimon dissektoituma. Tutkimustietoa niistä on vähän. Ensisijaisia lääkkeitä ovat pienimolekyyliset hepariinit ja varfariini. Suorien antikoagulanttien käyttö lisääntynee tutkimustiedon karttuessa. Suurin osa aivoverenvuodon saaneista eteisvärinäpotilaista näyttää hyötyvän antikoagulantin aloittamisesta uudelleen muutaman kuukauden kuluttua vuodosta. Rutiininomaisen käytön hyödystä tromboosiprofylaksiassa ei ole näyttöä. Hyödyt ja riskit punnitaan potilaskohtaisesti.</p

Postoperative cognitive change after cardiac surgery predicts long-term cognitive outcome

Objectives Postoperative cognitive dysfunction (POCD) is a common consequence of coronary artery bypass grafting. However, domain-specific associations between postoperative changes and long-term performance are poorly known. The aim of this study was to investigate whether domain-specific cognitive changes after cardiac surgery predict long-term cognitive outcome. Materials and Methods We assessed 100 patients (86 men, mean age 60) before coronary artery bypass grafting, with re-examinations after one week, three months, and a mean of 6.7 years. The extensive neuropsychological test battery was organized into seven functional cognitive domains. Cognitive decline and improvement were defined with the reliable change index derived from 17 matching healthy controls. Analyses were adjusted for baseline cognitive performance, age, gender, education and cardiovascular risks factors. Results On group level, one week after surgery 71% patients showed cognitive decline and 9% improvement in any functional domain, as compared to preoperative results. Three months postsurgery, decline was observed in 47% and improvement in 25% of patients. Executive functioning was the most sensitive domain to both decline and improvement. Postoperative dysfunction predicted long-term cognitive deterioration six years after operation, particularly in the domain of executive functioning. Conclusions POCD after coronary artery bypass grafting is an essential risk factor for long-term deterioration and an indication for neuropsychological follow-up. Assessment of change in executive functioning after coronary artery bypass grafting may help to identify patients at risk for unfavorable long-term outcome.Peer reviewe

Differential Cognitive Functioning and Benefit From Surgery in Patients Undergoing Coronary Artery Bypass Grafting and Carotid Endarterectomy

BackgroundStenosing atherosclerosis in both coronary and carotid arteries can adversely affect cognition. Also their surgical treatments, coronary artery bypass grafting (CABG) and carotid endarterectomy (CEA), are associated with cognitive changes, but the mechanisms of cognitive decline or improvement may not be the same. This study was designed to compare the cognitive profile and outcome in patients undergoing surgical treatment for coronary or carotid disease. MethodsA total of 100 CABG patients and 44 CEA patients were recruited in two previously reported studies. They were subjected to a comprehensive neuropsychological examination prior to surgery and in the acute (3-8 days) and stable (3 months) phase after operation. A group of 17 matched healthy controls were assessed with similar intervals. We used linear mixed models to compare cognitive trajectories within six functional domains between the CABG, CEA and control groups. Postoperative cognitive dysfunction (POCD) and improvement (POCI) were determined with the reliable change index method in comparison with healthy controls. ResultsBefore surgery, the CEA patients performed worse than CABG patients or healthy controls in the domains of executive functioning and processing speed. The CABG patients exhibited postoperative cognitive dysfunction more often than the CEA patients in most cognitive domains in the acute phase but had regained their performance in the stable phase. The CEA patients showed more marked postoperative improvement in executive functioning than the CABG group in the acute phase, but the difference did not reach significance in the stable phase. ConclusionOur findings suggest that anterior cerebral dysfunction in CEA patients impairs preoperative cognition more severely than global brain dysfunction in CABG patients. However, CEA may have more beneficial effects on cognition than CABG, specifically in executive functions mainly operated by the prefrontal lobes. In addition, the results underline that POCD is a heterogeneous condition and dependent on type of revascularization surgery.Peer reviewe

Eteisvärinää sairastavien potilaiden antikoagulaatiohoito ja palveluiden käyttö Suomessa

Vertaisarvioitu. English summary.Lähtökohdat : Suoria antikoagulantteja ja varfariinia käytetään ei-läppäperäiseen eteisvärinään liittyvän aivohalvauksen estossa, mutta toistaiseksi eri antikoagulaatiolääkityksellä olevista suomalaisista potilaista on rajallisesti tosielämän tietoon perustuvia tutkimuksia. Menetelmät : utkimme rekisteritiedolla antikoagulaatiohoitoa saavien eteisvärinäpotilaiden palvelukäyttöä, lääkitystä sekä potilasprofiilia. Tarkastelimme lääkesegmenteittäin sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia sekä aivotapahtumista ja ruoansulatuskanavan vuodoista johtuvia erikoissairaanhoidon ja ¬perusterveydenhuollon käyntejä ja hoitopäiviä potilailla, jotka olivat käyttäneet vähintään vuoden ¬samaa antikoagulanttia. Tulokset : Varfariinia ja apiksabaania määrätään keskimäärin vanhemmille ja korkeamman riskin potilaille kuin muita antikoagulantteja. Eteisvärinäpotilaiden yhteenlasketut sote-palveluiden kustannukset olivat vuonna 2018 noin 2 miljardia euroa. Haittatapahtumista aivoinfarktit ja aivotapahtumien jälkitilat aiheuttivat eteisvärinä¬potilaille eniten palvelukäyttöä. Päätelmät : Eteisvärinäpotilaiden hoidosta kertyy yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Suoria antikoagulantteja ja varfariinia käyttävien potilaiden välillä on eroja potilasprofiilissa sekä palvelukäytössä ja sen kustannuksissa.Peer reviewe

Eteisvärinää sairastavien potilaiden antikoagulaatiohoito ja palveluiden käyttö Suomessa

Lähtökohdat Suoria antikoagulantteja ja varfariinia käytetään ei-läppäperäiseen eteisvärinään liittyvän aivohalvauksen estossa, mutta toistaiseksi eri antikoagulaatiolääkityksellä olevista suomalaisista potilaista on rajallisesti tosielämän tietoon perustuvia tutkimuksia. Menetelmät Tutkimme rekisteritiedolla antikoagulaatiohoitoa saavien eteisvärinäpotilaiden palvelukäyttöä, lääkitystä sekä potilasprofiilia. Tarkastelimme lääkesegmenteittäin sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia sekä aivotapahtumista ja ruoansulatuskanavan vuodoista johtuvia erikoissairaanhoidon ja ­perusterveydenhuollon käyntejä ja hoitopäiviä potilailla, jotka olivat käyttäneet vähintään vuoden ­samaa antikoagulanttia. Tulokset Varfariinia ja apiksabaania määrätään keskimäärin vanhemmille ja korkeamman riskin potilaille kuin muita antikoagulantteja. Eteisvärinäpotilaiden yhteenlasketut sote-palveluiden kustannukset olivat vuonna 2018 noin 2 miljardia euroa. Haittatapahtumista aivoinfarktit ja aivotapahtumien jälkitilat aiheuttivat eteisvärinä­potilaille eniten palvelukäyttöä. Päätelmät Eteisvärinäpotilaiden hoidosta kertyy yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Suoria antikoagulantteja ja varfariinia käyttävien potilaiden välillä on eroja potilasprofiilissa sekä palvelukäytössä ja sen kustannuksissa.</p

Postoperative cognitive change after cardiac surgery predicts long-term cognitive outcome

Objectives: Postoperative cognitive dysfunction (POCD) is a common consequence of coronary artery bypass grafting. However, domain-specific associations between postoperative changes and long-term performance are poorly known. The aim of this study was to investigate whether domain-specific cognitive changes after cardiac surgery predict long-term cognitive outcome. Materials and Methods: We assessed 100 patients (86 men, mean age 60) before coronary artery bypass grafting, with re-examinations after one week, three months, and a mean of 6.7 years. The extensive neuropsychological test battery was organized into seven functional cognitive domains. Cognitive decline and improvement were defined with the reliable change index derived from 17 matching healthy controls. Analyses were adjusted for baseline cognitive performance, age, gender, education and cardiovascular risks factors. Results: On group level, one week after surgery 71% patients showed cognitive decline and 9% improvement in any functional domain, as compared to preoperative results. Three months postsurgery, decline was observed in 47% and improvement in 25% of patients. Executive functioning was the most sensitive domain to both decline and improvement. Postoperative dysfunction predicted long-term cognitive deterioration six years after operation, particularly in the domain of executive functioning. Conclusions: POCD after coronary artery bypass grafting is an essential risk factor for long-term deterioration and an indication for neuropsychological follow-up. Assessment of change in executive functioning after coronary artery bypass grafting may help to identify patients at risk for unfavorable long-term outcome.</div

Multivariable analysis of outcome predictors and adjustment of main outcome results to baseline data profile in randomized controlled trials: Safe Implementation of Thrombolysis in Stroke-MOnitoring STudy (SITS-MOST)

&lt;p&gt;&lt;b&gt;Background and Purpose:&lt;/b&gt; The Safe Implementation of Thrombolysis in Stroke-MOnitoring STudy (SITS-MOST) unadjusted results demonstrated that intravenous alteplase is well tolerated and that the effects were comparable with those seen in randomized, controlled trials (RCTs) when used in routine clinical practice within 3 hours of ischemic stroke onset. We aimed to identify outcome predictors and adjust the outcomes of the SITS-MOST to the baseline characteristics of RCTs.&lt;/p&gt; &lt;p&gt;&lt;b&gt;Methods:&lt;/b&gt; The study population was SITS-MOST (n=6483) and pooled RCTs (n=464) patients treated with intravenous alteplase within 3 hours of stroke onset. Multivariable, backward stepwise regression analyses (until P&#8804;0.10) were performed to identify the outcome predictors for SITS-MOST. Variables appearing either in the final multivariable model or differing (P&#60;0.10) between SITS-MOST and RCTs were included in the prediction model for the adjustment of outcomes. Main outcome measures were symptomatic intracerebral hemorrhage, defined as National Institutes of Health Stroke Scale deterioration &#8805;1 within 7 days with any hemorrhage (RCT definition), mortality, and independency as defined by modified Rankin Score of 0 to 2 at 3 months.&lt;/p&gt; &lt;p&gt;&lt;b&gt;Results:&lt;/b&gt; The adjusted proportion of symptomatic intracerebral hemorrhage for SITS-MOST was 8.5% (95% CI, 7.9 to 9.0) versus 8.6% (6.3 to 11.6) for pooled RCTs; mortality was 15.5% (14.7 to 16.2) versus 17.3% (14.1 to 21.1); and independency was 50.4% (49.6 to 51.2) versus 50.1% (44.5 to 54.7), respectively. In the multivariable analysis, older age, high blood glucose, high National Institutes of Health Stroke Scale score, and current infarction on imaging scans were related to poor outcome in all parameters. Systolic blood pressure, atrial fibrillation, and weight were additional predictors of symptomatic intracerebral hemorrhage. Current smokers had a lower rate of symptomatic intracerebral hemorrhage. Disability before current stroke (modified Rankin Score 2 to 5), diastolic blood pressure, antiplatelet other than aspirin, congestive heart failure, patients treated in new centers, and male sex were related to high mortality at 3 months.&lt;/p&gt; &lt;p&gt;&lt;b&gt;Conclusions:&lt;/b&gt; The adjusted outcomes from SITS-MOST were almost identical to those in relevant RCTs and reinforce the conclusion drawn previously in the unadjusted analysis. We identified several important outcome predictors to better identify patients suitable for thrombolysis.&lt;/p&gt