Äärimmäiset avaruussäämyrksyt, niiden vaikutukset ja varautuminen

Tässä hankkeessa kerättiin tietoa äärimmäisen voimakkaiden avaruussää-myrskyjen vaikutuksista erilaisiin teknisiin järjestelmiin. Selvitykseen osallistuivat Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto (HY, Avaruusfysiikan tutkimus) ja Change in Momentum -yritys. Raportissa esitellään laajasta kirjallisuustutkimuksesta kerättyä tietoa voimakkaista myrskyistä ja tietokonesimulaatioiden tuloksia. Raportin loppuosassa käsitellään avaruussäämyrskyihin liittyviä suoria ja välillisiä yhteiskunnallisia riskejä, kuvataan verrokkimaiden kansallisten riskiarvioiden tuloksia jaesitellään varautumisharjoituksiin soveltuva äärimmäisen avaruusmyrskyn skenaario. Kirjallisuustutkimuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota avaruus-säämyrskyjen aiheuttamiin ongelmiin sähkönjakelujärjestelmissä niiden laajojen kerrannaisvaikutusten vuoksi. Nopeat vaihtelut Maan magneetti-kentässä synnyttävät jakelujärjestelmiin haitallisia geomagneettisesti indusoituneita (GI) virtoja. Äärimmäisten myrskyjen aikaan saattaa esiintyä jopa kolme kertaa suurempia magneettikentän aikaderivaattoja Euroopassa mitattuihin arvoihin verrattuna. Haittavaikutuksille altis alue ulottuu Keski- ja Etelä-Eurooppaan asti. Meidän tulee siis varautua myrskyjen aiheuttamiin välillisiin vaikutuksiin esim. kansainvälisten toimitusketjujen ongelmien seurauksena, vaikka Suomen sähkönjakelujärjestelmän GI-virtojen sietokyvyn tiedetään olevan hyvä. Koska geomagneettisia myrskyjä riittävän tarkasti kuvaavat aikasarjat ovat verrattain lyhyitä (<150 vuotta), tilastollisissa arvioissa esiintymistodennäköisyyksille esiintyy vielä paljon vaihtelua. Kirjallisuudessa annetut arviot yleisesti vertailukohteena käytetyn vuoden 1859 Carrington-myrskyn kaltaisen ääritapahtuman todennäköisyy-delle seuraavan 10 vuoden sisällä vaihtelevat välillä 0,5–20 %. Hankkeessa testattiin ensimmäistä kertaa Helsingin yliopiston Vlasiator-simulaatiota avaruussäämyrskyjen mallinnuksessa erityisesti satelliittien toimintaympäristöön liittyen. Suurteholaskentaa vaativa Vlasiator on maailman ainoa mallinnustyökalu, joka kattaa koko lähiavaruuden ja kuvaa tarkasti avaruusplasman ionien vaikutuksen myrskyjen kehittymiseen. Simulaatiot osoittivat, että äärimmäisten myrskyjen aikaan geostationaariset ja navigointi-satelliitit menettävät ajoittain magnetosfäärin antaman suojan Auringon hiukkaspurkauksia vastaan. Geostationaaristen satelliittien hiukkasmittausten perusteella HY:n tutkijat arvioivat myös, että korkeaenergiaisten elektronien vuot saattavat olla äärimmäisissä tilanteissa 1–3 kertaluokkaa suuremmat kuin aiempien myrskyjen aikana mitatut satelliittiteknologialle ongelmia aiheuttaneet vuot. Tässä hankkeessa vuosina 2021–2022 tehtyjä Vlasiatorajoja ja muuta tutkimustyötä tarkennetaan ja laajennetaan Suomen Akatemian rahoittamassa “Preparing for the most extreme space weather” -hankeessa vuosina 2020–2023.In this project, information about extreme space weather storms and their impacts on different technological systems was collected by Finnish Meteorological Institute, University of Helsinki (UoH, Space Physics Research), and Change in Momentum company. The report presents findings from a wide literature study addressing strong space weather storms and results from computer simulations. Latter part of the report discusses direct and indirect societal risks due to extreme storms, describes national risk assessments of some reference countries, and presents a storm scenario that can be used in tabletop exercises. The literature study focused on storm impacts on power transmission as they imply indirect effects in several other systems of high societal importance. Rapid variations in Earth’s magnetic field drive harmful Geomagnetically Induced Currents (GIC) into power networks. During extreme storms the time derivatives of geomagnetic field can be even 3 times larger than measured values in Europe. The impacted area covers also Mid- and South-European latitudes. Although Finland’s power transmission system in known to be resilient against GIC, we should be prepared to tackle indirect GIC-impacts that may appear e.g. as breaks in critical supply chains. Statistical estimates for the occurrence rates of extreme storms show large variability, because time series of accurate enough magnetic field measurements are relatively short (<150 years). Literature suggests that the occurrence probability for a storm of similar intensity as the famous Carrington extreme storm in 1859 to happen in forthcoming 10 years is in the range of 0,5–20%. The Vlasiator high performance computing code of UoH was tested for the first time in simulations of extreme space weather activity in this project. Simulation results were analysed with the focus on satellites’ plasma environment. Vlasiator is the only modelling tool in the world that can handle near-Earth plasma processes globally and describe accurately the crucial ion physics contribution to storm evolution. Simulation results show that geostationary and navigation satellites can occasionally loose the protection by Earth’s magnetosphere against hostile solar particle bursts during extreme activity. Furthermore, statistical analysis of geostationationary particle data by the UoH team suggests that fluxes of high energy electrons can be 1–3 orders of magnitude larger than the fluxes which have caused problems for satellites during previous storms. Vlasiator-simulations and other research conducted in this project (2021–2022) will be continued and expanded in the project “Preparing for the most extreme space weather” funded by the Academy of Finland (2020–2023)

Työikäisten muistisairaiden kokemuksia tuesta ja palveluista : ”Jos niitä ei olis ollu ni en mä usko, että mä tällases kunnos olisin”

Opinnäytetyömme aiheena ovat työikäiset muistisairaat. Muisti on tehokäytössä eri tavoin kuin ennen ja sen häiriöillä on uudenlaisia seurauksia niin työssä kuin kotona. Työelämän ja arjen vaatimukset, kuten lukuisat salasanat ja muuttuvat käytännöt paljastavat työikäisen muistin ongelmat usein jo varhaisessa vaiheessa. Monelle tulee yllätyksenä, että muistisairauteen voi sairastua jo työiässä. Tarkoituksenamme oli tutkia ovatko etelä-pohjanmaalaiset työikäiset muistisairaat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin ja onko tuen määrä sairastumisen hetkellä ollut riittävää. Jos palveluita ja tuen määrää ei ole koettu riittäviksi, tarkoituksena oli selvittää, mitä olisi kaivattu lisää. Lisäksi yhtenä tutkimuskysymyksenämme oli, miten he kokivat sairastumisensa. Tutkimuskysymysten pohjalta olemme koonneet teoriaosuuden tukemaan tehtyä tutkimustamme. Keskeisimpiä käsitteitä teoriassamme ovat muistisairauksien esiintyvyys, työikäisten yleisimmät muistisairaudet ja niiden toteaminen, muistisairauden vaikutukset arjessa ja muistisairaan palvelujärjestelmä. Tutkimuksemme oli laadullinen tutkimus ja tutkimusaineiston keräsimme teemahaastatteluilla. Haastattelimme yhteensä kahdeksaa työikäistä muistisairasta. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että haastateltavat ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Palveluita kaivataan lisää, mutta mitä palveluita kaivataan, ei suoranaisesti osata tuoda ilmi. Haastateltavat odottavat, että heille kerrottaisiin olemassa olevista palveluista. Sairastumisen hetkellä suurin tuki on tullut perheeltä. Jonkinlaista tukea olisi kaivattu myös yhteiskunnalta. Monet kokivat jääneensä yksin sairautensa kanssa.Our Bachelor´s thesis is about work age people with memory disorder. The memory is in effective use in a different way than before and the disorders have a new kind of results at work and at home. Working life and everyday life demands, like several passwords and changing systems usually expose work age people´s memory problems already at an early stage. For many it comes as a surprise that one can have memory disorders already in work age. The purpose of our thesis was to explore whether Southern-Ostrobothnian work age people with memory disorder were satisfied with the services they received and if the support has been sufficient when they became ill. If services and the amount of support have not been experienced as sufficient, the meaning was to determine what more there could have been done. Furthermore, one of our re-search questions was how they felt about getting early on-set dementia. Based on our research questions, we have accumulated our theory to support our made research. Our main concepts are how common dementia is, the most common dementia forms younger people suffer from and how these are diagnosed, the effects of dementia in everyday life, and dementia people service system. Our research was qualitative and the material was collected through theme interview. We interviewed in total eight young people with dementia. Based on our research results, it turned out that the interviewed persons are satisfied with the services they received. Services are on an increasing demand, but it cannot be directly expressed what kind of services are needed. The interviewees expected that they would be told about the existing services. At the moment, when getting early on-set dementia, the biggest support has come from the family. Some kind of support was also expected from society. Many felt that they were left alone with the early on-set dementia

Vaasan kaupungin Ikäkeskuksen terveystapaamiset: Asiakkaiden kokemuksia ja hyvinvoinnintilan muutokset

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vuonna -42 syntyneiden Vaasan kaupungin Ikäkeskuksen terveystapaamisiin osallistuneiden kokemuksia ja tarkastella, miten hyvinvoinnintila on muuttunut. Tutkimuksen avulla selvitettiin, onko asiakkaiden toimintakyvyssä tapahtunut muutoksia kahden vuoden aikana. Selvitettiin myös ovatko, osallistujat toteuttaneet heille annettuja ohjeita toimintakykynsä ylläpitämiseksi. Tulosten pohjalta tuotettiin kehittämisehdotuksia Vaasan kaupungin Ikäkeskukselle, joita voidaan käyttää toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Opinnäytetyö toteutettiin Vaasan kaupungin Ikäkeskukselle. Tutkimusote oli osittain määrällinen ja osittain laadullinen. Teoreettisen viitekehys koostui ikääntymisestä, hyvinvoinnista ja ennaltaehkäisystä. Keskeiset käsitteet koostui-vat ikääntymisen vaikutuksista, toimintakyvystä sekä ohjauksesta ja neuvonnasta. Tutkimuksen aineisto muodostui hyvinvointikyselyiden vastauksista, joita oli yhteensä 300 ja teemahaastatteluista, joihin osallistui viisi asiakasta. Tutkimustulosten keskeisimpiä havaintoja oli, että kahden vuoden aikana vuonna -42 syntyneiden toimintakyvyssä oli tapahtunut muutoksia, mutta ne eivät olleet suuria. Terveystapaamiseen osallistuneet ovat aika hyväkuntoisia ja vaikuttavat pitävän huolta omasta terveydestään. Terveystapaamiset koettiin hyvänä ja tärkeänä tilaisuutena. Haastateltavat pitivät tärkeänä toiminnan jatkumista ja toivoivat, että kohdennettuja terveystapaamisia olisi säännöllisesti. Terveystapaamiset toimivat ennaltaehkäisevänä välineenä kotona asumisen tukena saatujen vastausten perusteella

Ikääntyneiden syövän takia leskeksi jääneiden kokemuksia psykososiaalisen tuen tarpeesta

Tässä opinnäytetyössä haluttiin saada tietoa ikääntyneiden syövän takia leskeksi jääneiden saadusta psykososiaalisesta tuesta sekä tuen tarpeesta niin puolison sairastamisvaiheessa kuin leskeksi jäädessäänkin. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa ikääntyneen syövän takia leskeksi jääneen psykososiaalisen tuen tarpeesta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä hoitotyön kirjallisuuteen ja aikaisempaan tutkittuun tietoon sekä haastatella ikääntyneitä syövän takia leskeksi jääneitä. Opinnäytetyön tehtävänä oli tutkimuskysymysten pohjalta tuoda esille haastateltavien näkökulmia psykososiaalisesta tuesta ja sen tarpeesta. Opinnäytetyö toteutettiin Pohjanmaan Syöpäyhdistyksen toiminnan kehittämiseksi. Tämä opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla neljää yli 60-vuotiasta syövän takia leskeksi jäänyttä. Haastattelut toteutettiin henkilökohtaisina haastatteluina, ja ne nauhoitettiin, minkä jälkeen nauhoitetusta aineistoista toteutettiin aineiston analyysi käyttäen induktiivista sisällönanalyysia. Johtopäätöksenä tästä opinnäytetyöstä voidaan todeta, että psykososiaaliselle tuelle on tarvetta ja siinä on vielä kehitettävää. Hoitohenkilökunnalta toivottaisiin enemmän keskusteluapua sekä tietoa psykososiaalisen tuen eri muodoista ja mahdollisuuksista. Haastatteluissa nousi päällimmäisenä esille se, miten suuri merkitys perheellä sekä muulla lähipiirillä on psykososiaalisessa tuessa. Tämän opinnäytetyön perusteella voidaan myös todeta vertaistuen olevan merkittävä tekijä suruprosessissa. Huomiota tulisi kiinnittää enemmän myös siihen, miten monet ikääntyneet kokevat yksinäisyyttä jäädessään leskeksi

Magnetospheric Response to a Pressure Pulse in a Three-Dimensional Hybrid-Vlasov Simulation

Vlasiator is a high-performance ion-kinetic code that is now conducting 3D hybrid-Vlasov simulations of the global magnetosphere. We use Vlasiator to investigate the impact of a pressure pulse with southward-oriented magnetic field on the Earth's magnetosphere. The simulation driving parameters are comparable to conditions that have led to geomagnetic storms. Our pressure pulse simulation reproduces many physical effects, namely the expansion of the auroral oval, the development of field-aligned currents, enhanced particle precipitation near the open/closed field line boundary, and compression of Earth's magnetopause. This demonstrates the effectiveness of the hybrid-Vlasov approach for moderate driving conditions. Our investigation of the time-dependent magnetopause compression motivates a generalization of the existing theory. Specifically, we find that accounting for the finite transition time of the solar wind dynamic pressure improves the model's description of the magnetopause oscillations.Peer reviewe