Energy market liberalisation in the FSU - simulations with the GTAP model

This work considers effects of energy market liberalisation in the countries of the former Soviet Union (FSU). Our analysis is based on a computable general equilibrium (CGE) model called the Global Trade Analysis Project (GTAP). This specialised model makes it possible to evaluate effects in a general equilibrium set-up. Energy market reforms are widely discussed in the literature, but the use of CGE models has been limited. In the main part of the paper, we perform two experiments. The first is a benchmark liberalisation experiment in which all government taxes and subsidies are removed. The second is an attempt to simulate an increase in the export capacity of energy commodities into the European markets. In general, we find that liberalisation of FSU energy markets would increase welfare in the EU countries, while in the FSU welfare would decrease. This result is mainly due to the terms of trade effect, as export prices of FSU countries decrease.energy; computable general equilibrium models; former Soviet Union; welfare analysis

Energy market liberalisation in the FSU - simulations with the GTAP model

This work considers effects of energy market liberalisation in the countries of the former Soviet Union (FSU). Our analysis is based on a computable general equilibrium (CGE) model called the Global Trade Analysis Project (GTAP). This specialised model makes it possible to evaluate effects in a general equilibrium set-up. Energy market reforms are widely discussed in the literature, but the use of CGE models has been limited. In the main part of the paper, we perform two experiments. The first is a benchmark liberalisation experiment in which all government taxes and subsidies are removed. The second is an attempt to simulate an increase in the export capacity of energy commodities into the European markets. In general, we find that liberalisation of FSU energy markets would increase welfare in the EU countries, while in the FSU welfare would decrease. This result is mainly due to the terms of trade effect, as export prices of FSU countries decrease.energy, computable general equilibrium models, former Soviet Union, welfare analysis

Jätelain toimivuuden arviointi: yhdyskuntajätehuoltoa ohjaavat säännökset

Selvityksessä arvioidaan 1.5.2012 voimaan tulleen jätelain (646/2011) soveltamiskäytäntöjä ja toimivuutta erityisesti yhdyskuntajätehuoltoa koskevien säännösten osalta. Arvioinnin keskeisiä teema-alueita ovat uuden lain vaikutus jätehuollon etusijajärjestyksen toteutumiseen, ympäristönsuojelun tasoon sekä kilpailuneutraliteetin toteutumiseen ja kilpailun edistämiseen jätehuoltoalalla. Jätelaki on parantanut etusijajärjestyksen toteutumista sellaisten toimijoiden osalta, joiden toimintaa etusijajärjestystä vastaavat periaatteet eivät aiemmin ole ohjanneet voimakkaasti. Etusijajärjestystä on toteutettu ennen kaikkea energiahyödyntämisen lisäämisen ja jätteen loppusijoituksen vähentämisen kautta. Yhdyskuntajätehuoltoa koskevien säännösten muutokset ovat selkeyttäneet juridisesti yhdyskuntajätehuollon vastuunjakoa ja eri toimijoiden rooleja. Jätelain eräisiin säännöksiin liittyy kuitenkin tulkintaongelmia ja lain soveltamiskäytäntöjen katsotaan johtaneen osin kilpailuneutraliteettiongelmiin. Esitettyjen toiveiden mukaan tilannetta selkiyttäisi selkeämpi tulkintaohjeistus elinkeinoelämän ja kunnan vastuulle kuuluvista jätteistä ja eräiden säännösten soveltamisesta (33 ja 42 §) sekä kunnan jätehuoltoviranomaisen roolin vahvistaminen. Arvioinnissa suositellaan laadittavaksi jätelain soveltamisopas tai vastaavaa ohjeistusta, jossa esiteltäisiin jätelain soveltamiseen liittyviä esimerkkejä ja käytäntöjä ja avattaisiin arvioinnissa todettuja epäselviä kohtia ympäristöministeriön toimivallan puitteissa. Lisäksi suositellaan harkittavaksi eräiden epäselvien lain kohtien (37 ja 42 §) tarkistamista niiden tulkinnanvaraisuuden vähentämiseksi. Kunnan jätehuoltoviranomaiseen liittyviä säännöksiä suositellaan selvennettäväksi joko informaatio-ohjauksella tai tekemällä tarvittavat tarkistukset jätelakiin. Tässä yhteydessä tulisi myös tarkastella havaittuja ongelmia tapauksissa, joissa jätehuoltoviranomainen ja jätehuollon operatiivista palvelutehtävää toteuttava toimija toimivat samassa organisaatiossa. Jätelain yhdyskuntahuoltoa koskevien säännösten muutosten vaikutukset alan yksityiseen elinkeinotoimintaan eivät ole ainakaan vielä merkittäviä. Suurimpana vaikutuksena on toistaiseksi havaittavissa lain toimeenpanovaiheen muutostilanteista johtuva epävarmuus ja tästä aiheutuva alan yritysten heikentynyt investointihalukkuus. Jätelailla ei ole ollut toistaiseksi merkittäviä vaikutuksia ympäristönsuojelun tasoon tai kotitalouksien ja muiden jätteen haltijoiden jätehuoltokäytäntöihin. Arvioinnissa suositellaan lisäksi jätealan eri toimijoiden välisen vuoropuhelun vahvistamista perustamalla strategisen tason keskustelufoorumeita. Näiden avulla voitaisiin luoda nykyistä paremmat edellytykset uusille tutkimus- ja kehityshankkeille sekä jätealan innovaatioiden kehittämiselle . Kaikkien yhdyskuntajätehuollon toimijoiden tulisi vahvistaa etusijajärjestyksen huomioimista yhdyskuntajätehuollon kokonaissuunnittelussa sekä hankintojen suunnittelussa

Yritystuet ja poliittinen päätöksenteko

</p

Kuntien rahoitusperiaate

Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu kuntien itsehallinnon varmistamiseksi Suomessa noudatettavaa ns. rahoitusperiaatetta. Tutkimuksen tavoitteena on rahoitusperiaatteen arviointimenetelmän toimivuuden arviointi sekä suositusten tuottaminen mahdollisista vaihtoehtoisista arviointimenetelmistä tai -malleista. Suuri kuva Suomen kuntatalouden kehityksestä on sama riippumatta siitä, tarkastellaanko sitä koko maan tasolla, kokoluokittain vai alueittain. Sekä tulot että menot ovat nousseet vahvasti 2002-2018. Kuntatalouden tasapaino on säilynyt vuosikatteella mitattuna, mutta suuri osa kunnista ei ole kyennyt rahoittamaan investointeja tuloillaan, vaan kassavirta on jäänyt negatiiviseksi. Menojen kasvun taustalla ei ole jokin tietty tehtäväluokka, vaan lähes kaikkien tehtäväluokkien menot ovat kasvaneet. Kuntien tehtäviä on runsaslukuinen määrä (yksinomaan lakisääteisiä tehtäviä on arvioitu olevan noin 600), mutta valtaosa kuntien kustannuksista voidaan liittää muutamaan tehtäväluokkaan. Ehdotamme, että rahoitusperiaatteessa omaksutaan seuraavat määritelmät ja nykyään käytössä olevaa arviointimallia täsmennetään niin, että rahoitusperiaate jaetaan käsitteellisesti kahteen osaan: a) Nykyisten tehtävien kustannuksiin sekä b) tulevaisuudessa mahdollisesti säädettävien uusien tehtävien tai poistettavien tehtävien kustannuksiin. Nykyisten tehtävien osalta ehdotamme, että rahoitusperiaatteen toteutumisen arviointi nojautuu kuntien ja valtion välisen rahoitusosuuden kehittymiseen, kuntien vuosikatteeseen sekä valtiovarainministeriön laskemaan kustannusmuutoksista seuraavaan veropaineeseen. Nykyisten tehtävien osalta lähtökohtana pidetään melko vakiintunutta valtion ja kuntien välistä jakoa kuntien menojen rahoittamisessa. Uusien lainsäädännössä säädettävien tehtävien tai tehtävämuutosten osalta lähtökohtana pidetään 100 % valtion rahoitusta (tai rahoituksen muutosta). Merkittävistä tehtävämuutoksista tehdään etukäteisarvio, jossa lasketaan säädettävästä tehtävästä aiheutuvat kustannukset ja kuvataan mekanismi, jolla valtio kompensoi tämän kunnille. Ehdotamme lisäksi, että arviointimallia sovelletaan koko kuntasektorin tasolla sekä lisäksi kokoluokittain ja maakunnittain. Näin arvioituna rahoitusperiaate näyttää toteutuneen osittain, mutta ei välttämättä täydellisesti 2002-2018 sillä varaumalla, että investointimenoja ei ole tutkimuksessa kyetty yhdistämään kunnille lainsäädännössä annettuihin tehtäviin

Työllistymissuunnitelmia koskeva selvitys

Selvitys käsittelee työllistymissuunnitelman ja sitä korvaavien suunnitelmien (aktivointisuunnitelma ja kotoutumissuunnitelma) toimivuutta ja vaikuttavuutta. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset perustuvat useasta aineistolähteestä ja näkökulmasta koottujen aineistojen rinnakkaiseen käyttöön ja kokonaisvaltaiseen tulkintaan. Työnhakijat arvioivat työllistymissuunnitelman merkityksellisemmäksi kuin TE-toimiston asiantuntijat. Suunnitelmien vaikutukset näkyvät ensisijaisesti palveluprosessin systematisoitumisena ja toimenpiteisiin osallistumisen lisääntymisenä. Keskeisiä työllistymissuunnitelmien toimivuuteen liittyviä haasteita ovat olleet erityisesti TE-toimistojen asiantuntijoiden vähäiset resurssit, suunnitelmien laatimiseen ja toteutumisen seurantaan käytettävissä oleva aika sekä epätarkoituksenmukaiset aikataulut. Haasteena ovat myös suunnitelmien vähäiseksi koettu merkitys TE-toimistoissa sekä suunnitelman laatimisen ja seurannan työkäytännöt. Työllistymissuunnitelman ja sitä korvaavien suunnitelmien arvioitiin olevan edelleen tarkoituksenmukaisin väline hallita työnhakijan palveluprosessia ja aktivointia sekä toteuttaa työttömyysturvan vastikkeellisuutta. Suunnitelmien roolia sekä toimintatapoja työllistymistä edistävien palvelujen tarjoamisessa ja käytössä on kuitenkin selkeytettävä ja osin uudistettava. Työnhakijan omaa vastuuta työnhaussa voitaisiin lisätä ja hyödyntää seurannassa systemaattisesti sähköisiä tietojärjestelmiä. Muut kehittämisehdotukset koskevat muun muassa suunnitelmien laatimis- ja päivitysaikataulujen keventämistä sekä työnhaun tukemista vuorovaikutteisesti

The Interaction of Environmental and Trade Policies

This work is about the linkage between two important policies that play an important role in shaping the future world. International trade is essential for the welfare of the world as well as for the welfare of different regions. Trade policies that different nations pursue are important for this reason. On the other hand economic activity that is needed to create goods and services for consumers unfortunately usually also causes pollution. The level of emissions has reached magnitudes such that actions to contain pollutants emitted from the production processes have been generally accepted to be necessary. Environmental policies to reduce emissions have moved to the next level at the international scene traditionally dominated by negotiations about trade liberalization due to the Kyoto-protocol. Both environmental and trade policies have attracted a lot of interest in the academic field. What has been so far largely neglected in the literature is the interaction of the two. It is easy to imagine that the introduction of environmental policies leads to reassessment of trade policies or that the negotiations about the other policy affect the negotiations about the other one. Formal work on these issues has been scarce and the purpose of this work is to contribute to this. The focus is on the implications of the introduction of environmental policies to trade policies. How environmental policies may affect the relative attractiveness of regional vs. multilateral trade liberalization? Do environmental policies have an effect on investments by firms and how does the existence of environmental policies affect the welfare implications of changes in trade policies? This work consists of four articles addressing these questions and the linkage between environmental and trade policies from different aspects. Two of the articles focus on the effects of the introduction of environmental policies to trade policies. One article addresses the question about the role of environmental policies to foreign direct investments and the last one concentrates on simulations about the effects of environmental policies to the welfare implications of the expansion of regional trading blocks (EU and NAFTA). It is found in this work that environmental policies do not hinder the creation of regional trading arrangements that are welfare improving but that environmental policies can make a big difference. Environmental agreements can decrease the risk that regionalism becomes a stumbling block to multilateral free trade. It is also found that environmental agreements can promote investments to the regions that are not participating in the emission reductions but this effect is not unambiguous. Hence, the intuition that emission reductions in some countries lead to reallocation of production to other regions does not have to be a correct one. The simulations about the EU-expansion confirm that the two policies are linked to each other. The implications of the EU-expansion are clearly affected by the existence of Kyoto-type environmental policies. The method how these policies are introduced (emission permit trading vs. no trading) does also affect the welfare implications of the expansion