The Future Challenges of the Finnish Agricultural Machinery Industry

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli a) arvioida suomalaisten maatalouskoneita valmistavien yritysten liiketoiminnallinen ja teknologinen nykytila b) selvittää maatalouskonemarkki-noiden tulevaisuudennäkymiä, tuote- ja tuotantoteknologian kehitystä sekä alan johtavien yritysten markkinointi- ja liiketoiminnan strategioita ja edellisten pohjalta c) laatia tekno-logiastrategia ja toimenpideohjelma alan kilpailukyvyn kehittämiseksi nopeasti muuttuvilla ja kilpailluilla markkinoilla. Tutkimus toteutettiin tekemällä yrityshaastatteluja ja markkinaselvitys sekä pitämällä työseminaareja. Markkinaselvitys painottui EU:iin ja uusiin EU:n jäsenehdokasmaihin. Metalliteollisuuden keskusliiton maatalouskoneet - toimialaryhmän jäsenyritykset osallistuivat tutkimukseen. Laadittu maatalouskonevalmistajien strategia perustuu kolmen osa-alueen kehittämiseen. Ensinnäkin koneissa sovellettavia nykyisiä teknologioita on kehitettävä ja otettava käyttöön uusia korkean tason teknologioita. Tällöin avainasemassa ovat älykkäiden ja moduloitavien koneiden kehittäminen, teolliseen designiin keskittyminen ja tutkimuksen tuotteistaminen yrityksille soveltuvaan muotoon. Toiseksi kansainvälinen asiakas on tunnettava nykyistä syvemmin ja otettava toimintakenttä aktiivisesti ja aloitteellisesti haltuun. Tämä edellyttää asiakastarpeiden parempaa tunnistamista, vientiyhteistyön tehostamista, sähköisen liiketoiminnan ja kansainvälisen verkottumisen käynnistämistä, jälkimarkkinoiden haltuunoton tehostamista ja järjestelmätoimittajan roolin tehostamista. Kolmanneksi yritysyhteistyötä on tehostettava. Tällöin keskeistä on liiketoimintaprosessien verkotuksen tehostaminen, veturiyritysten identifioiminen ja klusteroinnin kehittäminen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää koko maatalouskoneteollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi. Yritys- ja yritysryhmätasolla tutkimuksen keskeisiä tuloksia ovat suuntaviivat teknologia- ja markkinapotentiaalista. Esimerkiksi kotimarkkinoiden rajallisuudesta johtuva kansainvälistymisen tarve edellyttää voimakasta panostusta yritysten liiketoiminnan ja teknologian kehittämiseen tarkkaan valituilla kapeilla osaamisalueilla. Tutkimus laukaisee liikkeelle todennäköisesti useita kehittämishankkeita.Abstract The goal of this research project was a) to evaluate the commercial and technological conditions of the Finnish agricultural machinery industry, b) to map and analyse critical success factors and development potentials, which are essential for inter nationalisation and find out the sector's technology and market potential and c) to prepare a technology strategy and an action programme to promote the competitiveness of the branch in rapidly changing and competitive markets. The research project was carried out by interviews in enterprises, by a thorough market analysis in EU countries and Eastern Europe and by workshops and seminars. Enterprises of the Agricultural Machinery Group of the Federation of Finnish Metal, Engineering and Electrotechnical Industries took part in the project. The common strategy and action programme for the agricultural machinery industry, which was elaborated in the project, is based on three different development areas. Firstly, existing and new technologies in products must be developed. Research and development work in enterprises must be strengthened so that intelligent and modular tractors and implements can be produced. In producing machinery it is important to concentrate on industrial design. Also research services in research institutes must be developed. Secondly, the international customer must be known and identified better. This requires, among other things, better understanding of customer needs, strengthening of the e-business, strengthening of co-operation in export and international networking and concentrating on after sales activities. Thirdly, co-operation between enterprises must be inproved. This work is initiated by networking business activities between enterprises, by identifying leading enterprises and by developing clusters between enterprises, as well as between industry branches. The results of this research project can be utilized to ensure the competitiveness of the whole branch of industry. On enterprise and conglomerate level, essential results are the outlines of the sector's technology and market potential. For example, limited local markets require internationalisation, which in turn requires powerful development of the enterprise's business and technology in carefully chosen narrow fields of expertise. This research project will most likely initiate several development projects.vo

Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden tila ja tulevaisuus

Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden tilasta ja tulevaisuuden kehitysnäkymistä tehtiin 2002 tutkimus, josta julkaistiin tutkimusraportti Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden tulevaisuuden haasteet . Tätä tutkimusraporttia on käytetty laajalti hyväksi alan teollisuuden tuotekehityksessä, markkinoinnissa ja myynnissä. Tutkimus on maatalouskoneteollisuuden toivomuksesta päivitetty 2009. Tämän päivityksen tavoitteena on arvioida maatalouskoneteollisuuden menestyminen 2000-luvulla. Lisäksi selvitys kartoittaa suomalaisten yritysten potentiaalisesti parhaat alueet, jotka soveltuvat, tämänhetkiseen teknologiseen ja markkinatilanteeseen ja joilla todennäköisimmin kyetään kehittämään nykyistä tuotantoa sekä synnyttämään uutta liiketoimintaa. Tutkimus toteutettiin työseminaarien ja haastattelujen avulla. Tutkimuksessa haastateltujen yritysten johto piti todennäköisenä, että maatalouskonemarkkinat muuttuvat tulevaisuudessa; nykyisen taantuman jälkeen mm. markkinamekanismit sekä maatilayritysten investointiedellytykset ja -käyttäytyminen ovat aiempaa lähempänä eurooppalaista käytäntöä. Tässä uudessa tilanteessa alan teollisuuden kilpailukyvyn kehittyminen vaatii yritysten kasvua, mikä onnistuu vain tehostamalla kilpailukykyisten tuotteiden vientiä. Vientimarkkinoilla tarvitaan myös aivan uusia avauksia. Rahoitusta vientimarkkinoiden avaamiseen tulisi lisätä, jotta kohteeseen voitaisiin luoda nopeasti vahva sillanpääasema. Vientiluototuksen tai vastaavan rahoituksen tasoa pitäisi kasvattaa niin paljon, että olisi mahdollista tehdä riittävän suuria kauppoja, esim. 500 konetta yhdellä kertaa. Myös valtioiden välisiä puitesopimuksia pitäisi edistää. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan fyysisten resurssien osalta yritykset viestittivät voimakkaasti, että teollisuuden pitää saada tulevaisuudessakin kotimaasta riittävät testaus- ja tarkastuspalvelut, tutkimushankkeiden testausalustat sekä tutkimuksen kansainvälistymispalvelut. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituspalveluita tulee kehittää edelleen. Rahoittajien pitäisi luottaa nykyistä enemmän yritysten omaan tuotekehitykseen. Erityisesti yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistoiminta koetaan ongelmalliseksi. Yritykset pitävät helposti itseään tutkimuslaitosten rahastusautomaatteina ja pienikin kehittämishanke vaatii yleensä tutkimusyhteistyökumppanin ennen kuin rahoittaja myöntää hankkeelle rahoituksen. Usein yritykselle tulisi halvemmaksi toteuttaa projekti kokonaan omin varoin, koska rahoitusehdot pakottavat poikkeamaan yrityksen alkuperäisestä suunnitelmasta. Maatalous- ja elintarviketuotannossa on monia eri hallinnonalojen toimijoita, joiden välinen tiedonkulku ja yhteistyö ei aina ole parasta mahdollista. Jotta koko alan toimintaa voitaisiin ajaa tehokkaasti eteenpäin yhteistoiminnan keinoin, olisi koottava yhteen klusteri ympäristöä suojelevalla, kotimaisella teknologialla tuotetun ruuan ympärille. Tässä klusterissa voisi olla edustettuna koko elintarvikeketju: alan hallinto, tutkimus, neuvonta, panosteollisuus, maatalouskoneteollisuus, alkutuotanto, kauppa, elintarviketeollisuus sekä kuluttajat.vokMyynti: MTT Viestintä ja informaatiopalvelut 31600 Jokioine

Maatilatalouden teknologia

vo