The Role of Management Practices in Fostering Organizational Ambidexterity: Case Study in Consumer Goods Industry

The operational environment of organizations changes continuously due to increased competition, accelerated development cycles, and changes in consumer behavior. To stay competitive and relevant, organizations must be capable of responding to rapidly changing requirements in the short and long-term. The concept of organizational ambidexterity approaches this by emphasizing that organizations need to find a balance between exploitation and exploration to achieve and maintain their competitive advantage. Although the academic literature widely agrees that organizational ambidexterity is beneficial for organizations, there exists only limited literature that studies how ambidexterity can be supported and developed with concrete management practices. This study focuses on identifying what types of management practices middle and top managers utilize to support and develop ambidexterity. Drawing upon existing literature and theoretical frameworks, this study develops a comprehensive understanding of organizational ambidexterity. Ambidexterity literature provides a valuable lens to understand the complexity and underlying ideological constructs related to the exploitation-exploration paradox, which causes tensions in every organization. My literature review compiles literature on how to support and develop ambidexterity from the perspective of management practices. My empirical analysis is carried out as a single case study. The research focuses on a Finnish consumer goods company and is based on nine semi-structured interviews of executives and middle managers. The qualitative interview data is analyzed by utilizing Gioia methodology and thematic analysis. In this thesis, I find that middle managers and executives face various tensions while balancing exploitative and explorative activities. Moreover, I find that management practices provide important mechanisms to manage tensions and conflicting interests. In this thesis, I establish a framework of four practice categories utilized by middle managers and executives to manage tensions between exploitative and explorative activities. The practice categories consist of three categories adapted from Zimmermann et al. (2018), including coordination, socialization, and system practices, and one additional category of cultural building practices identified based on the case company interviews. My findings indicate that practices not only support both exploitative and explorative activities simultaneously, but they also allow to make room especially for explorative activities. In addition, I recognize that middle managers have a central role in managing ambidexterity together with executives. My thesis contributes to increase the understanding of the topic by focusing on concrete management practices. Consistent with the limited literature on this topic, I find that management practices have a central role in managing ambidexterity. However, it is important to understand that ambidexterity is a dynamic capability that also requires many other means than practices to form and develop.Organisaatioiden toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti lisääntyneen kilpailun, kehityssyklien kiihtymisen ja kuluttajakäyttäytymisen muutosten vuoksi. Pysyäkseen kilpailukykyisinä ja relevantteina organisaatioiden on kyettävä vastaamaan nopeasti muuttuviin vaatimuksiin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ambidekstrisyysteorian mukaan organisaatioiden on löydettävä tasopaino hyödyntävien (exploitation) ja tutkivien (exploration) toimintojen välillä säilyäkseen kilpailukykyisinä nyt ja tulevaisuudessa. Vaikka ambidekstrisyyden hyödyt tunnistetaan laajalti kirjallisuudessa, tutkijat ovat havainneet haasteelliseksi osoittaa, miten ambidekstrisyyttä voidaan tukea ja kehittää konkreettisten johtamiskäytänteiden avulla. Tämä tutkimus keskittyy tunnistamaan, millaisia johtamiskäytänteitä ylin ja keskijohto hyödyntää ambidekstrisyyden tukemisessa ja kehittämisessä eräässä suomalaisessa kulutustavaramarkkinoilla toimivassa yrityksessä. Tämä tutkielma antaa kattavan käsityksen organisaation ambidekstrisyydestä kokoamalla yhteen kirjallisuutta ja teoreettisia viitekehyksiä. Ambidekstrisyyteen liittyvä kirjallisuus tarjoaa arvokkaan teoreettisen viitekehyksen ymmärtää innovaatioparadoksin moninaista luonnetta ja sen aiheuttamaa jännitteisyyttä, joiden hallitsemiseksi organisaatioissa joudutaan tasapainoilemaan jatkuvasti. Teoriaosuudessa paneudutaan ambidekstrisyyden johtamiseen erityisesti johtamiskäytänteiden näkökulmasta. Tutkielman empiriaosuudessa tutkitaan suomalaista globaaleilla markkinoilla toimivaa kulutustavarayritystä hyödyntäen yksittäistapaustutkimuksen metodologiaa. Aineisto kerättiin yhdeksän puolistrukturoidun haastattelun avulla. Haastatteluissa haastateltiin sekä keskijohdon että ylimmän johdon edustajia. Laadullinen haastatteluaineisto analysoitiin käyttämällä Gioia-metodologiaa ja temaattista analyysiä. Tuloksia analysoitaessa tunnistettiin, että ylimmän ja keskijohdon edustajat kohtaavat erilaisia jännitteitä tasapainoillessaan hyödyntävien ja tutkivien toimintojen välillä. Lisäksi havaittiin, että johtamiskäytänteet tarjoavat keinoja jännitteiden ja ristiriitaisten näkemysten hallintaan. Tässä tutkielmassa luodaan viitekehys, joka koostuu neljästä samantyyppisiä käytänteitä sisältävästä kategoriasta, joiden on tunnistettu tukevan ambidekstrisyyttä. Kategorioista kolme on johdettu Zimmermannin ja muiden (2018) viitekehyksessä esitellyistä käytänteistä, joita ovat koordinointi-, systeemi- ja sosiaalista kanssakäyntiä tukevat käytänteet. Neljäs kategoria, kulttuuria tukevat käytänteet, on tunnistettu haastatteluaineiston perusteella. Tulokseni osoittavat, että käytänteet tukevat sekä hyödyntämisen että tutkimisen toimintoja samanaikaisesti, mutta ne myös tekevät tilaa erityisesti tutkiville toiminnoille. Lisäksi löydökset osoittavat, että keskijohdolla on keskeinen rooli ambidekstrisyyden hallinnassa yhdessä ylimmän johdon kanssa. Tutkielmani lisää ymmärrystä ambidekstrisyydestä keskittymällä konkreettisiin johtamiskäytänteisiin. Löydökseni siitä, että johtamiskäytänteillä on keskeinen rooli ambidekstrisyyden hallinnassa, on yhtenevä olemassa olevan vähäisen kirjallisuuden kanssa. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että ambidekstrisyys on dynaaminen kyvykkyys, joka vaatii muodostuakseen ja kehittyäkseen myös muita keinoja johtamiskäytänteiden lisäksi

Potilastyytyväisyys refraktiivisessa kirurgiassa : Kirjallisuuskatsaus potilastyytyväisyydestä SMILE- ja LASIK-taittovirheleikkauksissa

Opinnäytetyömme tarkoitus oli selvittää potilastyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä kahdessa eri taittovirhekirurgisessa menetelmässä ja verrata niiden tuloksia keskenään. Halusimme selvittää, onko potilastyytyväisyydessä eroja SMILE- ja LASIK-leikkauksissa käyneiden välillä. Hypoteesinamme oli, että uudempaa teknologiaa olevat leikkausmenetelmät ja -välineet vähentävät komplikaatioita ja lisäävät potilastyytyväisyyttä. Valmis tuotos on tarkoitettu optisella alalla työskenteleville henkilöille, jotta he pystyisivät kertomaan asiakkaalle enemmän nykyaikaisista näönkorjaustavoista hyötyineen ja haittoineen. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja siinä vastattiin seuraaviin tutkimuskysymyksiin: “Kuinka tyytyväisiä potilaat ovat taittovirheleikkauksen jälkeiseen näkemiseen?”, “Ovatko LASIK- vai SMILE-leikkauksessa käyneet potilaat tyytyväisempiä?” ja “Mitkä tekijät vaikuttavat laserleikkausten potilastyytyväisyyteen?” Opinnäytetyömme koostuu teoriaosuudesta ja kuvailevasta kirjallisuuskatsauksesta. Opinnäytetyömme tuotoksena teimme artikkelin LASIK- ja SMILE-leikkausten potilastyytyväisyydestä. Kirjallisuuskatsauksen alkuperäistutkimukset käsittelivät SMILE- ja LASIK-leikkauksia ja potilastyytyväisyyttä kyseisiin leikkauksiin. Alkuperäistutkimuksia valikoitui kirjallisuuskatsaukseen 18, joista 10 vertaili LASIK- ja SMILE-leikkauksia keskenään, 3 tutkimusta käsitteli SMILE-leikkausta ja 5 LASIK-leikkausta. Valitun tutkimusaineiston perusteella potilastyytyväisyydessä ei ole suuria eroja eri leikkausmenetelmien välillä. Tutkimuksissa todettiin molempien menetelmien olevan turvallisia, tehokkaita ja tuloksiltaan ennustettavia refraktiivisen kirurgian muotoja. Pieniä eroja SMILE- ja LASIK-menetelmien välillä löytyi intra- ja post-operatiivisista komplikaatioista, leikkauksen jälkeisestä näkemisestä ja potilastyytyväisyyteen vaikuttavista tekijöistä, mutta molemmat taittovirhekirurgiset menetelmät ovat potilaiden suosittelemia ja tunnettuja korkeasta potilastyytyväisyydest