Sulkasääsken (Chaoborus flavicans) merkitys rehevän humusvetisen järven kunnostusmenetelmien valinnalle

Tämän maisterityön päämääränä oli selvittää sulkasääsken toukkien (Chaoborus) merkitys rehevässä humusvetisessä järvessä ja arvioida soveltuvia kunnostusmenetelmiä järven tilan kohentamiseksi. Chaoborus-toukkien roolia tutkimusjärvessä (Jouttenus) tutkittiin näytteenotolla sekä vesipatsaasta että sedimentistä, kaikuluotaamalla ja kalojen ravintoanalyysein. Näytteenotosta suunniteltiin kattava ja näytteenottopisteet jaettiin koko järven pinta-alalle, jotta saataisiin selville Chaoborus-toukkien tiheys ja levinneisyys. Järven syviä alueita painotettiin näytteenotossa enemmän, koska sulkasääsken toukat suosivat niitä. Toukkatiheys laskettiin ositetun otannan avulla, joka antaa perusotantaa tarkemman keskitiheysestimaatin. Lisäksi pyydettiin neljänä (4) ajankohtana kaloja, jotta saataisiin selville, käyttävätkö ne ravinnokseen sulkasääsken toukkia. Chaoborusten keskitiheys Jouttenuksessa oli hieman alhaisempi kuin odotettiin, vain 271 yksilöä/m2 ≥2 metriä syvillä alueilla. Korkein toukkatiheys löytyi keskisyvyyksiltä 6,0–7,9 m syvyydeltä sedimentistä. Vain syvimmillä alueilla (≥8 m) oli limneettisiä toukkia ja enemmän limneettisiä kuin benttisiä toukkia. Toukkien keskipituus oli 8,4 mm sedimentissä ja 9,0 mm vesipatsaassa. Pituusjakaumat näyttivät yksihuippuisilta. Kaikuluotaustutkimukset vahvistivat, että toukkia esiintyi vesipatsaassa vain järven pohjoisella syvännealueella, missä alusvesi oli vähähappista 4 m alapuolella. Ravintoanalyysit näyttivät, että särjet ja ahvenet olivat syöneet sulkasääsken toukkia, mutta niiden määrä oli suuri ainoastaan särjen ruokavaliossa heinäkuun alussa. Verrattaessa toisiin tutkittuihin järviin Chaoborus-tiheys Jouttenuksessa oli alhaisin. Lisäksi benttisten toukkien keskipituus Jouttenuksessa oli paljon lyhyempi kuin muissa tutkituissa humusjärvissä. Limneettisten Chaoborus-toukkien levinneisyys näytti rajoittuvan järven syvännealueeseen ja muualla toukkia oli vain sedimentissä. Toukkien hidas kasvu ja alhainen keskitiheys voisivat selittyä sillä, että järvessä ei ollut riittävän hyvää suojapaikkaa ja toukat saattoivat mahdollisesti kärsiä myös ravintopulasta. Todennäköisesti toukat eivät päässeet turvallisesti päiväsaikaan ruokailemaan päällysveteen ja/tai toukkien ravinnon määrä ja laatu oli alhainen. Humusaineiden aiheuttaman pimeyden ja alusveden alhaisen happipitoisuuden antama suoja mahdollisti sulkasääsken toukkien esiintymisen vesipatsaassa vain Jouttenuksen syvännealueella. Särki ja ahven söivät ajoittain Chaoborus-toukkia. Hoitokalastusta ei kuitenkaan suositella, koska se vähentäisi kalojen aiheuttamaa saalistuspainetta toukkia kohtaan, mikä kasvattaisi riskiä sille, että toukat voisivat lisääntyä järven syvänteellä ja niiden esiintymisalue leviäisi. Hoitokalastuksen sijaan järven tilaa saattaisivat kohentaa kaikki järviveden humuspitoisuutta alentavat kunnostusmenetelmät erityisesti valuma-alueella. Veden kirkastuminen heikentäisi sulkasääsken elinmahdollisuuksia pitkällä tähtäimellä ja auttaisi myös muiden tutkimusjärveä vaivaavien tekijöiden, kuten limalevän esiintymisen, hallinnassa.The main motivator of this thesis was to discover the importance of Chaoborus in a eutrophic and dystrophic lake and evaluate suitable restoration methods to enhance the state of the study lake. The role of Chaoborus in the study lake, Lake Jouttenus, was studied with sampling of both the water column and the sediment, echo-surveys, and diet analyses of fish. The sampling was planned as comprehensive, and the sampling stations were distributed across the whole lake area to examine the density and distribution of Chaoborus. The deeper areas of the lake were emphasized more in sampling because Chaoborus tend to favor those areas. The Chaoborus density was calculated with stratified sampling, which gives a more precise mean density estimate than simple random sampling. In addition, fish were caught on four (4) study occasions to find out if they had included Chaoborus in their diets. The mean density of Chaoborus in Lake Jouttenus was a little lower than expected, only 271 individuals/m2 in areas ≥2 m depth. The highest density of larvae was found from mid-depths between 6.0-7.9 m in the sediment. Only the deepest areas (≥8 m depth) had limnetic Chaoborus and more limnetic than benthic larvae. The mean length of larvae was 8.4 mm in the sediment and 9.0 mm in the water column. The length distributions appeared to be unimodal. Echo-surveys confirmed that the larvae occurred in the water column only in the deepest area in the north of the lake where the hypolimnion had a low oxygen concentration below 4 m depth. The diet analyses showed that roach and perch had eaten Chaoborus but the number of Chaoborus was high only in the diet of roach in early July. In comparison with other studied lakes, the density of Chaoborus was the lowest in Lake Jouttenus. In addition, the mean length of benthic Chaoborus in Lake Jouttenus was lower than in the other studied humic lakes. The distribution of limnetic Chaoborus appeared as restricted to the deepest areas in the lake and elsewhere the larvae occurred only in the sediment. The slow growth of Chaoborus and their low mean density could be explained by the lack of an efficient refuge and probably also the lack of resources. The larvae were unable to reach the epilimnion and their prey safely at daytime and/or the amount and quality of food items for the larvae were poor. The darkness caused by humic substances and low oxygen concentration in the hypolimnion created a refuge for the limnetic larvae only in the deepest area of Lake Jouttenus. Roach and perch ate Chaoborus occasionally. However, mass removal of fish is not recommended as it would decrease the predation pressure by fish on Chaoborus and increase the risk of Chaoborus population growth at the deepest areas and enable their range to extend. Instead of mass removal of fish all methods that aim in reducing the humic substances in the water especially at the lake catchment area might enhance the state of the lake. The clarification of water would diminish the living conditions for Chaoborus in long-term and help with controlling the other troubling factors such as Gonyostomum semen blooms in the study lake

Preschool and children’s dietary intake : the role of preschool mealtime environment in children’s dietary intake at preschool

Food eaten at preschool forms a significant part of preschoolers’ diets. In addition to foods served at preschool, other factors in the mealtime environment may also impact children’s dietary intake. Such factors include mealtime practices, such as the serving style of the food, the personnels’ role in modelling healthy eating, and encouraging children to try new/less-favourite foods. Additionally, more distal factors in the mealtime environment, such as written food policies and cooperation with catering service, can associate with dietary intake. The use of mealtime practices vary greatly between preschools, so determinants of preschool mealtime practices, such as neighbourhood socioeconomic status (SES), are also of interest. This study aimed to examine how the preschool mealtime environment, including mealtime practices used by early educators and preschool-level facilitators of and barriers to healthy nutrition, is associated with children’s dietary intake at preschool. The examined dietary factors were vegetable consumption, fresh and frozen fruits and berries consumption, fibre intake, energy intake (proportion of daily energy intake at preschool) and added sugar intake. Another aim of the thesis was to assess whether preschool neighbourhood SES associates with mealtime practices in preschool groups. The thesis applies data from the Increased Health and Wellbeing in Preschools (DAGIS) project. The study data consist of the cross-sectional DAGIS survey conducted in 2015-2016 in eight municipalities in Southern and Western Finland. Of the preschool managers in the participating 66 municipal preschools, 58 (88% of all) reported preschool-level facilitators of and barriers to healthy eating, including food policies, cooking onsite or not, lack of resources, cooperation challenges with catering services, etc. A total of 379 (79%) early educators filled in a questionnaire on their mealtime practices and opinions about preschool food. Lunch situations of preschool groups were observed by research personnel to assess serving style. Early educators kept food records for the participating children on 2 preschool days. In total, 586 children fulfilled the inclusion criteria of having food consumption data of three meals at preschool on at least one day. Map grid data on preschool neighbourhood SES were received from Statistics Finland. Sub-study I associated the personnels’ positive opinions about preschool food with higher consumption of vegetables among children. In contrast, role modelling by the personnel and personnels’ positive opinion about the preschool food associated with a smaller proportion of daily energy intake at preschool among children. Lastly, encouragement to eat fruits and vegetables was associated with higher fibre intake. Serving style was not associated with any of the studied dietary intake variables. Sub-study II found that children consumed more vegetables and had a higher fibre intake in preschools belonging to the highest tertile of the number of food policies compared to the lowest tertile. Additionally, manager-reported cooperation challenges with catering service was associated with both higher fibre intake and lower odds of children eating fruits and berries at preschool. Lack of resources (personnel, materials, planning time) was also associated with lower odds of children eating fruits and berries. Other preschool-level factors, such as cooking site, were not associated with children’s dietary intake. Sub-study III examined associations between preschool neighbourhood SES and mealtime practices in preschool groups. In the unadjusted model, high preschool neighbourhood SES associated with higher odds of role modelling by the personnel and rewarding with food, and lower odds of birthday treats available at birthdays. However, in the adjusted model, only rewarding with food remained associated with preschool neighbourhood SES. To conclude, several factors in the preschool mealtime environment were associated with children’s dietary intake at preschool. Regarding previous studies, some of the found associations were controversial. New associations were found not only between the personnels’ opinions about the food and children’s dietary intake but also between cooperation challenges with catering service and children’s dietary intake. These findings, especially cooperation between preschool and catering personnel, should be studied further and more thoroughly. All in all, the preschool mealtime environment can partly determine children’s dietary intake at preschool, and these factors should be acknowledged when promoting healthy food intake at preschool.Päiväkodissa syöty ruoka muodostaa merkittävän osan siellä hoidettavien lasten ruokavaliosta. Vaikka on selvää, että päiväkodissa tarjolla oleva ruoka määrittää lasten ruuankäyttöä, myös ruokailuympäristöllä voi olla merkitystä sille, mitä ja kuinka paljon lapset syövät päiväkodissa. Ruokailuympäristön ja lasten ruoankäytön välisistä yhteyksistä päiväkodissa on vain vähän tutkimuksia. Tämän väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten päiväkodin ruokailuympäristö, mukaan lukien varhaiskasvattajien käyttämät ruokailukäytännöt sekä päiväkotitason tekijät ovat yhteydessä lasten ruoankäyttöön ja ravinnonsaantiin päiväkodissa. Tutkittuja ravintotekijöitä olivat kasvisten kulutus, tuoreiden ja pakastettujen hedelmien ja marjojen kulutus, kuidun saanti, energian saanti (päiväkotiaikaisen energiansaannin osuus koko päivän energiansaannista) ja lisätyn sokerin saanti. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli myös arvioida, onko päiväkodin alueen sosioekonominen asema yhteydessä päiväkotiryhmissä käytettyihin ruokailukäytäntöihin. Väitöskirjatyössä käytetään Increased Health and Wellbeing in Preschools (DAGIS) –hankkeen tutkimusaineistoa. Tutkimusdata koostuu DAGIS-hankkeen poikkileikkaustutkimuksen aineistosta, joka kerättiin vuosina 2015-2016 66 päiväkodissa Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Päiväkotien kasvatushenkilöstö ja johtajat vastasivat kyselylomakkeilla ruokailuun liittyvistä tekijöistä päiväkodissa. Varhaiskasvattajat pitivät ruokapäiväkirjaa tutkimukseen osallistuvien lasten ruoankäytöstä kahtena päiväkotipäivänä. Kaikkiaan 586 lasta oli syönyt kolme ateriaa päiväkodissa ainakin toisena kirjanpitopäivänä, ja heidät otettiin mukaan analyyseihin. Tilastokeskukselta saatiin tiedot päiväkotien alueiden asukkaiden sosioekonomisesta asemasta. Varhaiskasvattajien positiivinen mielipide päiväkotiruoasta oli yhteydessä lasten runsaampaan kasvisten kulutukseen. Sitä vastoin henkilöstön lounastaminen lasten kanssa ja positiivinen mielipide päiväkotiruoasta olivat yhteydessä vähäisempään energiansaantiin päiväkodissa. Kannustaminen kasvisten ja hedelmien syömiseen oli yhteydessä runsaampaan kuidun saantiin. Lapset söivät enemmän kasviksia ja saivat enemmän kuitua päiväkodeissa, joissa oli eniten ruokailuun liittyviä kirjallisia sääntöjä. Lisäksi päiväkodin johtajan raportoimat yhteistyöhaasteet ruokapalvelun kanssa olivat yhteydessä sekä lasten runsaampaan kuidun saantiin, että pienempään todennäköisyyteen syödä hedelmiä ja marjoja. Päiväkodin alueen sosioekonominen asema ei juurikaan ollut yhteydessä päiväkodin ruokailukäytäntöihin, kun kunnan ja henkilöstön koulutustason vaikutus huomioitiin. Yhteenvetona voidaan todeta, että monet tekijät päiväkodin ruokailuympäristössä olivat yhteydessä lasten ruoankäyttöön päiväkotipäivän aikana. Etenkin päiväkodin ja ruokapalvelun yhteistyötä ja sen haasteita tulisi tulevaisuudessa tutkia kattavammin. Päiväkodin ruokailuympäristö määrittää osaltaan lasten ruoankäyttöä päiväkodissa ja se tulisi ottaa paremmin huomioon, kun edistetään lasten terveellisiä ruokailutottumuksia päiväkodissa

Are associations between home environment and preschool children’s sedentary time influenced by parental educational level in a cross-sectional survey?

Background: Childhood obesity is a major public health concern, especially in low socioeconomic groups. Sedentary time (SED) is an important predictor of obesity. To be able to diminish SED it is important to find modifiable predictors of sedentary behavior. The home environment associated with children's SED may vary by parental socioeconomic status. This study aims to clarify the association between parental educational level (PEL) and the home environment of 3-6-year-old children, and to examine how home environment associates with children's SED, and whether PEL modifies these associations. Methods: A cross-sectional Increased health and wellbeing in preschools (DAGIS) study was conducted in 2015-2016 in Finland. The parents (n = 809) filled in questionnaires assessing PEL, and the home physical and social environment related to children's SED. Children's SED was measured with accelerometers, which the children (n = 745) wore for 1 week. Results: High PEL was associated with a home environment restraining sedentary behaviour compared with low PEL. Stricter descriptive norms about screen time, considering it important to limit the child's screen time, and satisfaction about the child's screen time associated with children's lower SED. The association with parental psychological control and SED was influenced by PEL. In the PEL stratified analyses, however, the associations between psychological control and SED did not reach statistical significance. Conclusions: Future interventions aiming to decrease SED should pay attention to relevant factors in children's sedentary behaviour home environment. It is important to acknowledge the possible PEL differences in these factors.Peer reviewe

Varhaiskasvatuksen henkilöstön sosiaalisen tuen, stressin ja koulutustaustan yhteydet 3–6-vuotiaiden lasten itsesäätelyn haasteisiin

Previous studies show that staff’s high stress can be associated with self-regulation challenges in children. Social support, on the other hand, is known to buffer stress at workplace. According to studies, the early childhood education and care staff’s educational background is also important for the quality of interaction in child groups, especially in stressful situations. A key hypothesis of the study was that the amount of social support received by the early education team members and team’s educational background affects their experience of stress and that has an effect to self-regulation challenges in child groups. The study’s data were collected in autumn 2017 by DAGIS research project (N = 202 and N = 702). Meditation analysis based on linear regression was used as the analysis method. The results showed that the team’s experienced stress mediated associations from the social support predictors to the self-regulation challenges in children. On the other hand, the team's educational background had no direct or stress-related indirect association to the self-regulation challenges in children. The study confirmed the results of previous studies on the links between the stress experienced by early childhood education and care staff and children's self-regulation skills and brought new insights into the role of stress experienced by staff as a mediating factor between the social support received by the early childhood education team and children’s self-regulation challenges. Further research is also needed, for example, how daycare units’ managers’ workload and stress affect to the interaction and pedagogical quality in child groups.Varhaiskasvatuksen henkilöstön kokeman jatkuvan stressin on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä lasten itsesäätelyn haasteisiin. Sosiaalisen tuen puolestaan on osoitettu puskuroivan stressiä työpaikalla. Varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutustaustalla on myös osoitettu olevan merkitystä vuorovaikutuksen laadulle lapsiryhmissä. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten varhaiskasvatustiimin saama sosiaalinen tuki esimieheltä ja työtovereilta sekä tiimin koulutustausta olivat yhteydessä lasten itsesäätelyn haasteisiin, kun näitä yhteyksiä välittäväksi tekijäksi oletettiin varhaiskasvatustiimissä koettu stressi. Aineisto koostui syksyllä 2017 DAGIS - tutkimushankkeessa kerätyistä kyselylomakeaineistoista (N = 202 ja N = 702). Analyysimenetelmänä käytettiin lineaariselle regressiolle perustuvaa mediaatioanalyysia. Varhaiskasvatustiimissä koettu stressi välitti esimiehen ja työtovereiden sosiaalisen tuen yhteyttä lasten itsesäätelyn haasteisiin. Sen sijaan tiimin koulutustaustalla ei ollut suoraa eikä stressin välittämää epäsuoraa yhteyttä lasten itsesäätelyn haasteisiin. Tutkimus vahvisti aiempien tutkimusten tuloksia varhaiskasvatuksen henkilöstön kokeman stressin ja lasten itsesäätelytaitojen välisistä yhteyksistä ja toi uutta tietoa henkilöstön kokeman stressin roolista välittävänä tekijänä varhaiskasvatustiimin saaman sosiaalisen tuen ja lasten itsesäätelyn haasteiden välillä. Lisätutkimusta tarvitaan edelleen esimerkiksi päiväkotien johtajien kuormittuneisuuden vaikutuksista sensitiivisen vuorovaikutuksen toteutumiseen lapsiryhmissä.

Effects of the Preschool-Based Family-Involving DAGIS Intervention on Family Environment: A Cluster Randomised Trial

Interventions promoting young children’s healthy energy balance-related behaviours (EBRBs) should also examine changes in the family environment as this is an important determinant that may affect the effectiveness of the intervention. This study examines family environmental effects of the Increased Health and Wellbeing in Preschools (DAGIS) intervention study, and whether these effects differed when considering three parental educational level (PEL) groups. The DAGIS intervention was conducted in preschools and involving parents in Southern Finland from September 2017 to May 2018. It was designed as a randomised trial, clustered at preschool-level. Parents of 3–6-year-olds answered questionnaires recording PEL, parental role modelling for EBRBs, and the family environment measured as EBRBs availability and accessibility. Linear Mixed Models with Repeated Measures were used in order to detect intervention effects. Models included group by time interactions. When examining intervention effects separated by PEL groups, models with three-level interactions (group × time-points × PEL) were evaluated. There was an interaction effect for the availability of sugary everyday foods and drinks (p = 0.002). The analyses showed that the control group increased availability (p = 0.003), whereas in the intervention group no changes were detected (p = 0.150). In the analysis separated by PEL groups, changes were found only for the accessibility of sugary treats at home; the high PEL control group increased the accessibility of sugary treats (p = 0.022) (interaction effect: p = 0.027). Hence, results suggest that the DAGIS multicomponent intervention had a limited impact on determinants for children’s healthy EBRBs, and no impact was found in the low PEL group

Effects of the Preschool-Based Family-Involving DAGIS Intervention on Family Environment: A Cluster Randomised Trial

Interventions promoting young children’s healthy energy balance-related behaviours (EBRBs) should also examine changes in the family environment as this is an important determinant that may affect the effectiveness of the intervention. This study examines family environmental effects of the Increased Health and Wellbeing in Preschools (DAGIS) intervention study, and whether these effects differed when considering three parental educational level (PEL) groups. The DAGIS intervention was conducted in preschools and involving parents in Southern Finland from September 2017 to May 2018. It was designed as a randomised trial, clustered at preschool-level. Parents of 3–6-year-olds answered questionnaires recording PEL, parental role modelling for EBRBs, and the family environment measured as EBRBs availability and accessibility. Linear Mixed Models with Repeated Measures were used in order to detect intervention effects. Models included group by time interactions. When examining intervention effects separated by PEL groups, models with three-level interactions (group × time-points × PEL) were evaluated. There was an interaction effect for the availability of sugary everyday foods and drinks (p = 0.002). The analyses showed that the control group increased availability (p = 0.003), whereas in the intervention group no changes were detected (p = 0.150). In the analysis separated by PEL groups, changes were found only for the accessibility of sugary treats at home; the high PEL control group increased the accessibility of sugary treats (p = 0.022) (interaction effect: p = 0.027). Hence, results suggest that the DAGIS multicomponent intervention had a limited impact on determinants for children’s healthy EBRBs, and no impact was found in the low PEL group

Voidaanko kouluinterventiolla lisätä lasten kasvisten ja hedelmien kulutusta – intervention toteutuksen merkitys

Lasten vähäistä kasvisten ja hedelmien kulutusta on pyritty lisäämään erilaisilla kouluinterventioilla, mutta Suomessa interventioita on tehty vain muutama. Tarkoituksena oli tutkia, onnistutaanko kouluinterventiolla lisäämään 11-vuotiaiden lasten kasvisten ja hedelmien kulutusta. Tutkimus on osa eurooppalaista Pro Greens -projektia ja Suomessa tutkimus tehtiin ruotsinkielisissä kouluissa Folkhälsanin järjestämänä. Lukuvuoden kestäneen kouluintervention jälkeen interventiokoulujen oppilaat olivat lisänneet hedelmien, mutta ei juurikaan kasvisten kulutustaan kontrollikouluihin verrattuna. Intervention vaikutukset vaihtelivat intervention toteutusasteen mukaan. Suuren toteutusasteen luokkien lapset lisäsivät hedelmien kulutustaan, kun taas vähäisen toteutusasteen luokkien lapset eivät eronneet kontrolliryhmästä. Intervention toteutusaste vaihteli paljon koululuokittain ja sillä oli suuri merkitys intervention onnistumisessa

Reproducibility of preschool personnel and guardian reports on energy balance-related behaviors and their correlates in Finnish preschool children

Peer reviewe

Preschool Environmental Factors, Parental Socioeconomic Status, and Children’s Sedentary Time : An Examination of Cross-Level Interactions

Preschool children's high levels of sedentary time (ST) is a public health concern. As preschool reaches a large population of children from different socioeconomic status (SES) backgrounds, more knowledge on how the preschool setting is associated with children's ST is relevant. Our aims were to examine (1) the associations of preschool setting (covering social, physical, and organizational level) with children's ST, and (2) the moderating role of the setting on the association between parental SES and children's ST. In the cross-sectional DAGIS (increased health and wellbeing in preschools) study, the participating children (n = 864, aged 3-6 years) were asked to wear an accelerometer for one week. In total, 779 children had valid ST accelerometer data during preschool hours. Preschool setting and parental SES was assessed by questionnaires and observation. Multilevel linear regression models with cross-level interactions were applied to examine the associations. Early educators' practice of breaking children's ST often, more frequent physical activity (PA) theme weeks, and higher number of physical education (PE) lessons were associated with lower children's ST. Higher parental SES was associated with higher children's ST in preschools (1) with organized sedentary behavior theme weeks, (2) with a lower number of PA theme weeks, and (3) with a lower number of PE lessons. The factors identified in this study could be targeted in future interventions.Peer reviewe

Perheen sosioekonomisen aseman ja perherakenteen yhteydet alakouluikäisten lasten terveellisiin elintapoihin

Tutkimuksessa selvitettiin vanhempien sosioekonomisen aseman ja perherakenteen yhteyttä alakouluikäisten lasten ruokatottumuksiin, vapaa-ajan liikuntaan, ruutuaikaan ja nukkumiseen. Tulokset perustuvat Folkhälsanin Hälsoverkstaden-projektin kyselytutkimukseen, johon 10–11-vuotiaat koululaiset (N=1273) ja heidän huoltajansa (N= 820) vastasivat syksyllä 2006. Lapsi-huoltajapareja oli yhteensä 812. Vastaajavanhemman työmarkkina-asema ja koulutustaso, perheen tulot ja perherakenne olivat yhteydessä lapsen säännölliseen ateriarytmiin, säännölliseen liikunnan harrastamiseen, ruutuaikaan ja yöunen pituuteen. Täysin vakioidussa monimuuttujamallissa vain vastaajavanhemman osa-aikatyö ja kotivanhemmuus olivat yhteydessä lapsen suurempaan todennäköisyyteen nukkua vähintään 10 tuntia arkiöisin, syödä säännöllisesti 3 pääateriaa arkisin ja viettää korkeintaan 2 tuntia ruudun edessä päivittäin verrattuna kokoaikatyössä oleviin. Kuuluminen korkeimpaan tuloluokkaan lisäsi lapsen todennäköisyyttä säännölliseen liikunnan harrastamiseen