Alakouluikäisten lasten mielenterveyden häiriöiden tunnistaminen: oppimateriaali sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoille

Vaikka valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin, esiintyy mielenterveyshäiriöitä noin 10–15 prosentilla lapsista ja 20–25 prosentilla nuorista. Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat kohtaavat usein ensimmäisenä lasten mielenterveysongelmat terveydenhuollossa, mutta mielenterveysopintojen on koettu olleen niukkoja, ei-kokonaisvaltaisia ja sairaus- ja aikuiskeskeisiä ja työkaluja mielenterveyden arkiseen, varhaisen vaiheen tukemiseen on kaivattu. Sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajatutkinnon perusopintoihin kuuluu mielenterveys- ja päihdehoitotyön opintojakso, jonka tavoitteena on tuottaa riittävä osaaminen edistää mielenterveyttä ja ennaltaehkäistä sairauksia eri toimintaympäristöissä. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa Laurea-ammattikorkeakoulun käyttöön oppimateriaalia sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoille mielenterveys- ja päihdehoitotyön opintojaksolle alakouluikäisten lasten mielenterveyden häiriöistä. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden tietämystä alakouluikäisten lasten mielenterveyden häiriöihin liittyvästä oireilusta sekä häiriöiden tunnistamisesta. Opinnäytetyö toteutettiin osana sairaanhoitajan AMK-tutkintoa. Työelämäkumppanina toimi Laurea-ammattikorkeakoulun Espoon Otaniemen kampus. Opinnäytetyö on tyypiltään kehittämistyö, joka toteutettiin toiminnallisen opinnäytetyön keinoin. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi oppimateriaali, joka sisältää perustietoa lasten mielenterveyden häiriöistä, palvelujärjestelmästä, häiriöiden tunnistamisesta, hoidon tarpeen arvioinnista sekä varhaisesta tuesta ja ohjauksesta. Tuotettu oppimateriaali soveltuu verkkopainotteiseen, itsenäiseen opiskeluun ja sisältää podcast-äänitiedostoja, visuaalista materiaalia, linkkejä sekä tiedon soveltamiseen tähtääviä pohdintatehtäviä. Opiskelijalla menee oppimateriaalin läpi käymiseen aikaa noin yksi tunti. Oppimateriaalista saadun palautteen perusteella opettajat ovat valmiita ottamaan oppimateriaalin osaksi mielenterveys- ja päihdehoitotyön opintojaksoa ja uskovat oppimateriaalin lisäävän opiskelijoiden osaamista

Impacts of changing climate on the non-indigenous invertebrates in the northern Baltic Sea by end of the twenty-first century

Biological invasions coupled with climate change drive changes in marine biodiversity. Warming climate and changes in hydrology may either enable or hinder the spread of non-indigenous species (NIS) and little is known about how climate change modifies the richness and impacts of NIS in specific sea areas. We calculated from climate change simulations (RCO-SCOBI model) the changes in summer time conditions which northern Baltic Sea may to go through by the end of the twenty-first century, e.g., 2-5 A degrees C sea surface temperature rise and even up to 1.75 unit decrease in salinity. We reviewed the temperature and salinity tolerances (i.e., physiological tolerances and occurrence ranges in the field) of pelagic and benthic NIS established in-or with dispersal potential to-the northern Baltic Sea, and assessed how climate change will likely affect them. Our findings suggest a future decrease in barnacle larvae and an increase in Ponto-Caspian cladocerans in the pelagic community. In benthos, polychaetes, gastropods and decapods may become less abundant. By contrast, dreissenid bivalves, amphipods and mysids are expected to widen their distribution and increase in abundance in the coastal areas of the northern Baltic Sea. Potential salinity decrease acts as a major driver for NIS biogeography in the northern Baltic Sea, but temperature increase and extended summer season allow higher reproduction success in bivalves, zooplankton, amphipods and mysids. Successful NIS, i.e., coastal crustacean and bivalve species, pose a risk to native biota, as many of them have already demonstrated harmful effects in the Baltic Sea