Lasten ja nuorten palveluiden yhdenvertainen saavutettavuus : Kansallisen lapsistrategian toimenpiteen 14 raportti

Työpaperissa on koottu yhteen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhdenvertaista saavutettavuutta koskevaa tietoa ja tunnistettu ongelmakohtia. Julkaisu on tuotettu osana kansallisen lapsistrategian toimenpidettä 14, jonka tavoitteena oli kartoittaa palvelujen yhdenvertaisen saavutettavuuden tilannetta lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta. Tietolähteinä on hyödynnetty Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen väestötutkimusaineistoja, perhekeskuksen matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa tehtyjä ammattilaisten vertaisarviointeja ja dialogisella menetelmällä nuorten kokemuksista kerättyä aineistosta. Erityisessä fokuksessa ovat yhdenvertaisen saavutettavuuden näkökulmasta haavoittuvammassa asemassa olevat perheet, lapset ja nuoret. Työpaperissa esitettävät tulokset vahvistavat jo aiempaa käsitystä siitä, että niiden perheiden, las-ten ja nuorten tilanteeseen, joiden elämässä on riskitekijöitä syrjäytymiselle tai palveluiden ulkopuolelle jäämiselle olisi kiinnitettävä huomio jo varhaisessa vaiheessa. Toimenpiteitä tulisi kohdentaa kaikille yhdenvertaisesti saavutettavien palveluiden kehittämiseen, erityisesti matalan kynnyksen tukeen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin on syytä panostaa. Palveluissa tulee tunnistaa ihmisten moninaiset elämäntilanteet ja tarpeet. Laadukas ja kattava tieto auttaa palvelujärjestelmän kehittäjiä ottamaan paremmin huomioon kaikkien ihmisten oikeuksien toteutumisen, moninaisuuden ja erilaiset lähtökohdat. Tärkeää olisi varmistaa osallisuuden toteutuminen laajasti ja kuulla monipuolisesti perheiden, lasten ja nuorten ääntä, jotta toimet olisivat mahdollisimman yhdenvertaisia ja vaikuttavia

Esikoislapsen vanhempien perusteluja toisen lapsen hankinnalle sekä hankkimatta jättämiselle

Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena oli tarkastella syntyvyyden alenemisen ilmiötä toisen lapsen hankinnan näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää, millaisia perusteluja esikoislapsen vanhemmilla on toisen lapsen hankinta-aikeille tai, miksi he epäröivät tai eivät suunnittele toista lasta. Lisäksi tarkastelimme, onko äitien ja isien hankinta-aikeiden perusteluissa eroja. Tutkielman aineistona käytettiin CopaGloba–tutkimushankkeen kyselyaineistoa, josta lopulliseen analyysiin päätyi 264 esikoislapsen vanhempaa. Tutkielma on luonteeltaan määrällinen tutkimus ja analyysimenetelminä käytettiin frekvenssien ja prosenttijakaumien kuvailua, ristiintaulukointia ja X2-testiä sekä avokysymysten analyysissä laadullista sisällönanalyysiä. Tulokset osoittivat, että reilusti yli puolet vanhemmista suunnittelivat toisen lapsen hankintaa. Yleisimpiä syitä toisen lapsen hankinta-aikeille olivat halu saada kaksi lasta, halu saada esikoiselle kaveri sekä lapsimyönteiset arvot. Niiden vanhempien, jotka eivät suunnitelleet hankkivansa toista lasta, yleisin perustelu oli vanhempien kokema perhearjen kuormitus. Näistä vanhemmista lähes puolet mainitsivat tämän syyn. Muita yleisimpiä syitä olla hankkimatta toista lasta olivat negatiiviset kokemukset raskaudesta, synnytyksestä tai vauvavuodesta sekä ikään ja vanhenemiseen liittyvät tekijät. Vanhemman sukupuoli oli yhteydessä ainoastaan positiivisiin kokemuksiin toisen lapsen hankinta-aikeiden perusteluissa, jossa äitien osuus oli odotettua suurempi