Eurooppalaisten kotitalouksien stressitestaaminen : Inflaatio- ja korkoshokkien vaikutus maksukykyyn

Tämän Pro Gradu -tutkielman tarkoituksena on tutkia, miten inflaatio- ja korkoshokit vaikuttavat kotitalouksien maksukykyyn ja miten kotitalouksien demografiset taustatekijät ovat yhteydessä kotitalouksien maksuvaikeuksiin ja talouslukutaitoon. Inflaatio- ja korkoshokkien sekä näiden yhdistelmäshokkien vaikutusta testataan tekemällä stressitestiskenaarioita, joiden tuloksia tarkastellaan maakohtaisesti, tulo-, varallisuus- ja demografisten muuttujien ja aiemman talouslukutaitokirjallisuuden näkökulmasta. Kotitalouksien stressitestejä on tehty mikroaineistolla noin 15 vuotta. Eurooppalaiset kotitaloudet ovat keskimäärin melko hyvin taloudellisesti resilienttejä erilaisia shokkeja kohtaan, riippumatta siitä, millä mittareilla tilannetta tarkastellaan tai mitä shokkeja stressitesteissä toteutetaan. Stressitestien tuloksia ja kotitalouksien tilannetta tarkastellaan myös kotitalouksien eri demografisten muuttujien näkökulmasta ja tuloksia verrataan aiempiin stressitesteihin ja talouslukutaitokirjallisuuteen. Aiemman talouslukutaitokirjallisuuden perusteella näyttää johdonmukaisesti olevan, että heikko talouslukutaito ja erilaiset talousvaikeudet kulkevat rinta rinnan ja kasaantuvat tyypillisesti samoille, jo valmiiksi heikossa asemassa oleville kotitalouksille. Näitä kotitalouksia ovat tyypillisesti pienituloiset, vähävaraiset, matalammin koulutetut ja nuoret kotitaloudet. Naisilla on myös tavallisesti hieman miehiä heikompi talouslukutaito. Tutkielmassa käytetään Euroopan Keskuspankin Household Finance and Consumption Survey -aineistoa. Aineistosta stressitestiin otetaan yhteensä kahdeksantoista eurooppalaisen maan kotitalouksia. Stressitesti toteutetaan tarkastelemalla kotitalouksien kuukausittaisia tuloja ja menoja, joihin myös shokit kohdistetaan. Tarkastelusta saadun taloudellisen marginaalin kautta kotitalouksille lasketaan maksuvaikeuksien todennäköisyys. Stressitestien jälkeen maksuvaikeuksien todennäköisyyttä validoidaan ekonometrisesti logit- ja ordered logit estimoinnilla ja tarkastellaan demografisten taustatekijöiden yhteyttä maksuvaikeuksien todennäköisyyteen tobit-malilla. Stressitestien ja ekonometrisen tarkastelun tulokset ovat odotettuja. Maksuvaikeudet ja shokkien vaikutukset jakautuvat kuten aiemmassa kirjallisuudessa. Maksuvaikeudet ja stressiskenaariot kasaantuvat jo valmiiksi heikommassa asemassa oleville kotitalouksille, eikä maakohtaisessa tarkastelussa havaita erityistä alueellista jakaantumista. Ekonometrisen tarkastelun perusteella voidaan todeta, että maksuvaikeuksien todennäköisyys ennustaa myös aineistosta ilmeneviä tosiasiallisia maksuvaikeuksia. Lisäksi demografiset taustamuuttujat selittävät pääsääntöisesti tilastollisesti merkitsevällä tavalla kotitalouksien maksuvaikeuksia, kuten stressitestien tulokset ja aiempi talouslukutaitokirjallisuus olettavat.I study in this master’s thesis how inflation and interest rate shocks affect households’ resilience and how household demographics are related to probability of default and financial literacy. The stress tests are conducted by performing an inflationary and interest rate shock and a worst-case scenario combination of these two and the results are viewed by country, income, wealth and demographic variables and from the financial literacy perspective. Household stresstesting with microdata has roughly a 15-year-old history. European households are on average resilient against different shocks, regardless of the used indicators and the types of stress. Stress test results and household situation is compared to previous literature on stresstesting and financial literacy. Earlier literature on financial literacy shows consistently, that weak financial literacy is associated with different issues in personal and household finance. These issues tend to fall on households, which are already in a vulnerable position. This group consists of households which are low income and wealth, less educated and usually younger. Women tend to be slightly less financially literate than men. The data used in this thesis is European Central Bank’s Household Finance and Consumption Survey. I use a sample of 18 countries’ households to conduct the stress tests. The stress tests are performed by calculating a financial margin, which is used to derive a probability of default for each household. After the stress test I use econometric approaches to validate the used model for probability of default with logit and ordered logit estimation and to view how and what kind of affect do the demographic variables have on the probability of default, I use tobit estimation. The results from both the stress tests and econometric evaluation are as expected. Probability of default and the effects of the shocks are divided as in previous literature. Higher levels of probability of default is found in households, which are already in a vulnerable position and there is no clear geographical division in the stress test results. The results from the econometric analysis suggest that the used probability of default is a good measure to evaluate actual household distress. From the second analysis, I can show that different demographic variables explain household probability of default in a statistically significant way. The results provide more evidence to the stress tests and a show that household distress is distributed in the same way that financial literacy evidence points out

Erikoisteemat

Taloustiede tutkii kaikkea verotuksesta metsätalouteen sekä bitcoineihin. Miten esimerkiksi talousennusteet syntyvät? Entäpä mitä verotuksesta olisi hyödyllistä tietää? Tai mistä valtion velka syntyy ja kuinka digitalisaatio liittyy taloustieteeseen? Taloustieteen taju esittelee erikoisteemoina yksittäisiä pienempiä tutkimusteemoja.nonPeerReviewe

Uusia näkökulmia ympäröivään maailmaan

Taloustieteen taju tarjoaa uusia näkökulmia ympäröivän maailman tarkastelemiseen ja yhteiskunnallisia kysymyksiä taloustieteen keinoin.nonPeerReviewe