”Se on jotenki niin kylmän olonen se koneellinen” : Luottamuksen ja vastuun kysymyksiä palvelurobotiikassa ja vuorovaikutuksessa

Suomalainen vanhustenhoito käy tulevina vuosikymmeninä läpi suurta murrosta, kun sekä ikäluokkien rakenteet että ikääntymisen olosuhteet muuttuvat. Palvelurobotiikkaa on esitetty yhtenä vastauksena sille, miten tämä muutos voidaan ottaa onnistuneesti vastaan. Kehitteillä olevien robottien odotetaan mahdollistavan sen, että vanhukset voisivat asua itsenäisesti mahdollisimman pitkään. Tämä tutkielma esittää, että antropologinen tutkimus on avainasemassa, kun selvitetään ikääntyvien todellisia tarpeita tulevaisuuden, teknologian, arjen ja kanssakäymisen suhteen. Millaisina he itse kokevat robotit, ja millaisiin tehtäviin he kokevat niiden soveltuvan tai olevan tarpeellisia? Tutkielma ottaa osaa palvelurobotiikkaa käsittelevään yhteiskuntatieteelliseen keskusteluun. Se pureutuu erityisesti ikääntyvien omiin ajatuksiin, tunteisiin ja asenteisiin palvelurobotiikkaa kohtaan. Tutkielma pyrkii selvittämään, millaisia mielikuvia robotit ikääntyvän väestön keskuudessa herättävät, mitä merkityksiä niihin liitetään ja millaista vuorovaikutuksen niiden kanssa oletetaan olevan. Tutkimuskysymykseksi muodostuu ennen kaikkea se, millaiseen robottiin ikääntyvät kokevat voivansa luottaa ja miten käsitys koneiden moraalisesta toiminnasta vaikuttaa tähän kokemukseen. Menetelminä tutkielmassa käytettiin monipaikkaista etnografista kenttätutkimusta, eläytymismenetelmää ja haastatteluja, jonka lisäksi tutkimusprosessia reflektoitiin autoetnografisesti. Havainnoivaa tutkimusta tehtiin yhteensä yhdeksässä eri kohteessa, joista seitsemässä myös haastateltiin yhteensä kolmeakymmentä eri palvelukeskusten ja senioritalojen asukasta tai asiakasta. Tämän lisäksi tutkielmaa varten haastateltiin henkilökuntaa laajemman kokonaiskuvan luomiseksi. Kenttätyössä kiinnitettiin erityistä huomiota myös tutkimuksen etiikkaan huomioimalla ikääntyneiden haastateltavien jaksaminen sekä se, ettei haastateltaviksi valittu henkilöitä, jotka eivät voineet antaa täyttä tietoista suostumustaan tutkimukseen osallistumiselle. Tutkielmassa keskitytään erityisesti luottamuksen, moraalin, vallan, vastuun ja aidon läsnäolon kysymyksiin. Se osallistuu näitä teemoja käsitteleviin antropologisiin keskusteluihin muun muassa fenomenologian ja moraalifilosofian keinoin, joista myös sen teoreettinen viitekehys rakentuu. Erityisesti Paul Ricoeurin moraalifilosofia ja Geoffrey Dierckxsensin Ricoueriin pohjaava moraaliantropologia ovat keskeisiä teorioita, jotka kulkevat läpi koko tutkielman. Lisäksi keskeisiä teemoja käsitellään muun muassa Bryan Pfaffenbergerin teknologian antropologian, Sherry Turklen robotiikan toiseuden tutkimuksen ja Donna Harawayn feministisen kyborgimanifestin kautta. Pääteemoja käsitellään muun muassa palvelurobottien havaitun ja toivotun ulkomuodon keskinäisiä eroja ja vaikutuksia pohdiskellen. Lisäksi tutkielma keskittyy robottien asemaan ikääntyvien oman toimijuuden korostajana ja niiden rooliin sekä koetun autonomian vahvistajana että sen potentiaalisena riistäjänä. Luoko robotin läsnäolo kokemuksia vapaudesta, vai onko sen läsnäolo uhkaavaa ja valvovaa? Tutkielma esittää, että luottamuksen rakentuminen perustuu paitsi aiempiin kokemuksiin robotiikasta ja roboteista, myös median ja kirjallisuuden välittämiin mielikuviin ja ennakko-odotuksiin sekä välittömiin tuntemuksiin, jotka muodostuvat eletyn kehon kokemuksien kautta. Luottamus edellyttää kokemusta jonkin asteisesta tasavertaisuudesta, jossa robotti voidaan nähdä ihmisen kaltaisena haavoittuvaisena toimijana, jonka koetaan jakavan yhteisen moraalisen pohjan auttamiensa ihmisten kanssa

Moral psychology of nursing robots : Exploring the role of robots in dilemmas of patient autonomy

Artificial intelligences (AIs) are widely used in tasks ranging from transportation to healthcare and military, but it is not yet known how people prefer them to act in ethically difficult situations. In five studies (an anthropological field study, n = 30, and four experiments, total n = 2150), we presented people with vignettes where a human or an advanced robot nurse is ordered by a doctor to forcefully medicate an unwilling patient. Participants were more accepting of a human nurse's than a robot nurse's forceful medication of the patient, and more accepting of (human or robot) nurses who respected patient autonomy rather than those that followed the orders to forcefully medicate (Study 2). The findings were robust against the perceived competence of the robot (Study 3), moral luck (whether the patient lived or died afterwards; Study 4), and command chain effects (Study 5; fully automated supervision or not). Thus, people prefer robots capable of disobeying orders in favour of abstract moral principles like valuing personal autonomy. Our studies fit in a new era in research, where moral psychological phenomena no longer reflect only interactions between people, but between people and autonomous AIs.Peer reviewe

Suu kuntoon : päihdekuntoutujan suun terveyden edistäminen

Opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää päihdekuntoutujien suun terveyttä. Projektin tavoitteena oli tuoda hankkeeseen osallistuneille päihdekuntoutujille eväitä elämän hallintaan sekä herättää kiinnostusta suun ja hampaiden hoitoon. Projekti lähti liikkeelle työelämän tarpeista sekä omasta mielenkiinnostamme päihdekuntoutujan suun terveyden hoitotyöhön. Tällaista projektia ei ollut aikaisemmin toteutettu Stop Huumeille ry:n kanssa. Suu kuntoon – projekti toteutettiin Stop Huumeille ry:n tiloissa Pasilassa marraskuussa 2011. Stop Huumeille ry:n asiakaskunnan yksi päihdekuntoutuksen kehittämiskohde oli suun terveys. Projekti sisälsi kolme terveyskeskustelutuntia suun terveyden eri osa-alueista. Jokaiselle tunnille oli erikseen määritelty tavoite, tarkoitus ja sisältö. Terveyskeskustelutunnit perustuivat dialogiseen vuorovaikutukseen sekä vapaamuotoisiin kysymyksiin osallistujien mielenkiinnon ylläpitämiseksi. Ryhmä sai projektin edetessä vertaistuellisen muodon. Projektille asetetut tavoitteet toteutuivat. Projekti onnistui hyvin ja sen suosiosta kertoi tuntien korkea osallistujamäärä sekä osin samojen osallistujien osallistuminen jokaiselle terveyskeskustelutunnille. Ryhmä oli avoin, keskustelevainen ja luottamuksellinen. Projekti sai osallistujilta ja Stop Huumeille ry:n henkilökunnalta paljon positiivista palautetta ja kiitosta. Projektia on mahdollista jatkossa edelleen kehittää. Stop Huumeille ry:n internet-sivustolle voisi ideoida Suu kuntoon – palstan, josta saisi esimerkiksi ajankohtaista tietoa suun hoidosta, tuotteista ja suuhygieniavälineistä. Tulevaisuudessa yhteistyö ammattikorkeakoulujen sekä päihdehuollon välillä olisi suotavaa opiskelijoiden ammatillisen kasvun ja kehittymisen edistämiseksi.Clean Mouth – Drug Rehabilitees´ Oral Health Promotion. The purpose of this study was to encourage drug rehabilitees´ oral health. The aim of the project was to bring tools for life management for those who took part at the project and to waken their interest for dental health care. The project began from the needs of working life and our own interest towards dental health care among drug rehabilitees. A project like this has never been implemented before with Stop Drugs Association. Oral health -project was carried out in the premises of Stop Drugs Association in Pasila in November 2011. One main focus on development of drug rehabilitation in Stop Drugs Association was oral health. The project consisted of three health discussion hours from different areas of oral health. For each session, we had specified an aim, a purpose and a content. Health discussion hours were based on dialogical interaction, as well as free-form questions from the participants to maintain their interest. The group received peer supportical form during the project. Aims set to the project were successful. Project worked out great and the high number of participants showed success as well as the fact that same participants attended each session. Group was open, talkative and confidential. Both, participants and the staff of Stop Drugs Association, praised the project and it received a lot of positive feedback. We see an opportunity to develop the project even further. It would be possible to create a special column for Stop Drugs website which would deal with oral health issues and topics. Collaboration between the University of applied sciences and Social rehabilitation centers could provide an environment where students could develop professionally

Kasvu tasapainoiseen parisuhteeseen : Pilvilinnasta arkitodellisuuteen

Terveys 2015 –ohjelmalla pyritään vaikuttamaan ihmis- ja parisuhteiden ongelmiin sekä kehittämään perhe-elämään liittyvää koulutusta ja palveluita. Työelämän kiire ja paineet vievät voimia parisuhteen hoitamiselta erityisesti nuorilta työikäisiltä. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää parisuhteen rakentumista, sitä vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä sekä rakkauden muuttumista parisuhteessa. Tarkoituksena oli lisäksi selvittää, kuinka terveydenhoitaja voi työssään tukea parisuhdetta. Tavoitteena oli tarjota tietoa parisuhteen rakentumisesta parisuhteessa oleville sekä terveydenhoitajille. Tavoitteena oli lisätä omaa ja terveydenhoitajan tietoa parisuhteen kestävyyteen vaikuttavista asioista ja lisätä valmiuksia ottaa parisuhteeseen liittyvät asiat puheeksi. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta. Terveydenhoitajalla tulee olla tietoa parisuhteen rakentumiseen vaikuttavista tekijöistä, jotta hän voi työssään tukea parisuhdetta. Terveydenhoitaja tukee parisuhdetta ottamalla esille parisuhteen hyviä puolia ja kannustaa pariskuntaa tunnistamaan suhteessaan olevia myönteisiä asioita ja voimavaroja sekä ohjaa käyttämään niitä parisuhteen hyväksi. Parisuhteen voimavarojen ja parisuhdetta kuormittavien asioiden puheeksi ottamisen tukena voi käyttää erilaisia lomakkeita. Terveydenhoitajan tulee huolehtia siitä, että asiakas tietää parisuhteen vaiheet ja tunnistaa, missä vaiheessa asiakas on omassa parisuhteessaan. Rakkauden kokemus muuttuu parisuhteen aikana ja tämä voi olla haasteellista parisuhteelle. Parisuhteen vaiheita ovat symbioosi, itsenäistyminen ja kumppanuus. Terveydenhoitajan merkitys tiedon ja tuen antajana on tärkeää erityisesti parisuhteen itsenäistymisvaiheessa. Terveydenhoitajan työskentelyn tulee olla asiakaslähtöistä ja voimavarakeskeistä. Terveydenhoitajan ja asiakkaan yhteistyösuhde tulee olla tasavertainen ja luottamuksellinen. Varhainen tuen tarpeen tunnistaminen on olennainen osa ongelmien ennaltaehkäisyä.The purpose of Terveys 2015 –agenda is to have an effect on problems in rela-tionships and to develop education related to facilities of domesticity. Because of the pressures in working-life, taking care of the relationship can be ignored. The purpose of the thesis was to explain the building-up principles of the relationship and its strengthening and weakening factors and changing of love. The purpose was to find out how the public health nurse can support relationship. The aim of the thesis was to provide information of the relationship building-up principles to the couples and for the public health nurse. The aim was to increase our and public health nurse´s knowledge of relationship and how to bring up matters of the relationship. Systematic literature review was used in this thesis. The public health nurse should have knowledge of different matters influencing relationships. The public health nurse supports relationships by bringing up the good matters of the relationship and encouraging partners to use them. The public health nurse can bring up discussion with the help of different forms. The public health nurse has to make sure the customer knows about the developing of the relationship and in which stage the customer is. The experience of love changes during the relationship. It can be challenging how feelings of love change. During the relationship, intimacy and distance are found in turns. Working style is based on customer oriented action and on the resources of families. The relationship between public health nurse and client should be cooperative and confidential. It is important to notice early when support is needed

Botuliinihoitoa saaneiden Cerebral palsy -lasten fysioterapeuttinen hoitoprosessi Vaasan sairaanhoitopiirissä

Botuliinitoksiini on voimakas hermomyrkky, jota käytetään CP-lasten spastisuuden hoidossa. Botuliini vaikuttaa lihaksen toimintaan estäen hermoimpulssin kulun ja aiheuttaen lihakseen halvauksen kaltaisen ohimenevän tilan, jolloin lihaksen supistuminen estyy ja spastisuus lievittyy. Lasten parissa työskentelevälle fysioterapeutille CP-lapset ovat yksi merkittävä potilasryhmä ja fysioterapeutille on hyödyllistä tietää botuliinihoidon mahdollisuuksista CP-lasten spastisuuden hoidossa. Suomessa vuonna 2006 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan botuliinihoitokäytännöissä on eroavaisuuksia jälkikuntoutuksen osalta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä botuliinihoitoa saaneiden CP-lasten fysioterapeuttiseen hoitoprosessiin Vaasan sairaanhoitopiirin alueella. Tavoitteena oli kuvata CP-lasten botuliinihoitoprosessin kulkua Vaasan sairaanhoitopiirissä. Opinnäytetyö toteutettiin teemahaastattelujen ja sähköpostikyselyllä kerätyn aineiston avulla. Haastatteluun osallistui kolme botuliinihoitoprosessin eri vaiheissa työskentevää ammattilaista, kaksi fysioterapeuttia ja yksi lääkäri. Lisäksi yksi fysioterapeutti vastasi sähköpostikyselyyn. Aineiston sisältö analysoitiin induktiivisesti eli aineistolähtöisesti. Haastattelujen perusteella Vaasan sairaanhoitopiirissä on haastattelemiemme tahojen osalta melko yhtenevät näkemykset CP-lasten botuliinihoitoprosessista. Niin Vaasan keskussairaalan kuin yksityisen sektorin fysioterapeutin mielestä tiedonsiirto sairaanhoitopiirin sisällä liittyen CP-lasten botuliinihoitoprosessiin on toimivaa.Botulin toxin is an efficient neural toxin which is used in treating spasticity in children with cerebral palsy. Botulin toxin inhibits nerve impulses, thus reducing spasticity. Children with CP are a significant group of patients for physiotherapists. Therefore, it is useful to know about possibilities that botulin toxin treatment provides to reducing spasticity. The purpose of the thesis was to get acquainted with physiotherapeutic treatment process in health care district of Vaasa of children with CP that have had botulin toxin treatment The aim of the thesis was to represent this process. The thesis was actualized as theme interviews and e-mail enquiry. Professionals who were interviewed were two physiotherapists and one medical doctor. In addition one physiotherapist replied to enquiry via e-mail. Gathered material was analyzed inductively. Based on professionals interviews and analyzed material, understanding of CP children’s botulin toxin treatment in health care district of Vaasa was convergent. Both physiotherapists that were interviewed saw that transfer of information in health care district of Vaasa is functional

Tuotantorakenteen kehittäminen osana tuotehallintaa

Tutkimuksen tavoitteena oli luoda ohjeistus tuotantorakenteen parissa työskentelevien henkilöiden tueksi tuotantorakenteiden muokkaamistyössä, tuotetiedonhallinta- ja toiminnanohjausjärjestelmissä. Työssä selvitettiin tuotetiedonhallintajärjestelmien tarkoitusta, sekä selvitettiin yleisimmin näissä järjestelmissä käytettyjen tuoterakenteisiin liittyvien käsitteiden merkityksiä, sekä kuvattiin tuotanto- ja suunnittelurakenteen suhdetta toisiinsa. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmin, haastattelemalla kohdeyrityksen asianosaisia henkilöitä nykytilanteen selvittämiseksi. Koostettiin haastattelujen tuloksista yhteenveto, ja todettiin erilaisten ongelmien laajuus. Opinnäytetyön alussa luotiin esiversio työohjeesta tuotantorakenteiden muokkaamiseen tuotetiedonhallinta- ja toiminnanohjausjärjestelmissä. Tätä ohjetta käyttämällä saatiin selville Teams-koulutustilaisuuksissa koulutettavien osaamisen taso. Näiden pohjalta luotiin toiminta-ohje, joka määriteltiin salassa pidettäväksi aineistoksi. Opinnäytetyön teoriaosuudessa selvitettiin tuoterakenteen rakenne, sekä sen eri osien sijainnit ja merkitykset eri järjestelmissä. Tutkimusosan keskeisenä osana saatiin selville, että uusien tuoterakenteiden päivitykset toiminnanohjausjärjestelmään ovat tällä hetkellä puutteellisia, sekä muutosten läpivieminen nykyisellä toimintatavalla on hidasta ja tehotonta. Lopuksi todettiin opinnäytetyön antaneen näkökulmia yrityksen eri tuotantolaitosten kokemista haasteista tuotantorakenteiden parissa. Työn todettiin olleen myös hyödyllinen yritykselle, työn ohessa laaditusta työohjeesta saatiin toimiva ohje, joka otettiin heti käyttöön yhdessä tuotantolaitoksessa kolmesta, sekä käyttöä suunniteltiin laajennettavan myös muihin tuotantolaitoksiin myöhemmin

Jaetun asiantuntijuuden toteutuminen moniammatillisessa yhteistyössä : koulunkäynninohjaajien ja luokanopettajien kokemuksia

Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, millaista koulunkäynninohjaajan ja luokanopettajan yhteistyö yleisopetuksen luokassa on ja onko siinä piirteitä jaetusta asiantuntijuudesta. Lisäksi halusimme tutkia, millainen asema koulunkäynninohjaajalla on osana koulun moniammatillista tiimiä. Viimeinen tutkimustehtävämme oli selvittää, kuinka koulunkäynninohjaajan ja luokanopettajan yhteistyötä olisi mahdollista kehittää yleisopetuksessa. Tutkimuksessamme halusimme kuulla molempien ammattiryhmien kokemuksia luodaksemme mahdollisimman kattavan kuvan yhteistyöstä. Halusimme myös saada selville, onko opettajien ja ohjaajien käsityksissä yhteistyöstä eroavaisuuksia. Tutkimusotteemme oli laadullinen. Haastattelimme tutkimukseen viittä luokanopettajaa sekä viittä ammattikoulutuksen suorittanutta koulunkäynninohjaajaa eri puolilta Suomea. Tutkimuksemme mukaan ohjaajan ja opettajan yhteistyö toimii pääsääntöisesti hyvin ja molemmat ammattiryhmät ovat suhteellisen tyytyväisiä siihen. Yllättävää oli, ettei suuria eroja havaittu ohjaajien ja opettajien kokemuksissa. Ainoastaan yhdeltä ohjaajalta tuli selkeästi negatiivisempia kuvauksia yhteistyöstä. Esille nousi monia erilaisia yhteistyömuotoja oppituntien aikana, suunnittelussa, arvioinnissa sekä kodin ja koulun yhteistyössä. Käytännöt vaihtelivat yhteistyön määrässä, sen sisällöissä ja vastuun jakautumisessa. Luokanopettajien ja koulunkäynninohjaajien yhteistyössä löytyi paljon piirteitä jaetusta asiantuntijuudesta. Näitä olivat esimerkiksi keskustelu työn tavoitteista ja arvoista, opettajan tietoisuus ohjaajan vahvuuksista, opinnoista ja ammattitaidosta, roolirajojen rikkominen, tasavertainen yhteistyö sekä ohjaajan asiantuntijuuden monipuolinen hyödyntäminen. Tutkimuksemme osoitti, että koulunkäynninohjaajien asema työyhteisössä on pääsääntöisesti arvostettu ja heidän koetaan olevan tärkeä osa luokan toimintaa. Ohjaajan arvostus näkyi muun muassa ohjaajan mielipiteen huomioonottamisena, luottamuksena ja vastuun antamisena, erilaisiin yhteistyötilanteisiin mukaan ottamisena sekä hierarkioiden puuttumisena. Kokemuksia myös arvostuksen puutteesta nousi kuitenkin esille. Arvostuksen saavuttaminen ei ole itsestään selvää, vaan siihen vaikuttaa muun muassa ohjaajan toiminta ja persoona. Tutkimus osoitti kuitenkin, että ohjaajien arvostus näyttäisi olevan kasvussa. Yhteistyö kahden eri ammattiryhmän välillä vaatii asiantuntijuuden jakamista ja tasavertaisina työkumppaneina toimimista. Tässä tutkimuksessa nousi esille useita kehitystarpeita yhteistyölle. Tärkeänä pidettiin molemminpuolista tuntemista, luottamusta sekä keskustelua ja toimivaa vuorovaikutusta sekä persoonien yhteensopivuutta. Sekä opettajien että ohjaajien mielestä opettajat voisivat huolehtia paremmin tiedonkulusta, ohjaajan huomioimisesta ja hänen työtehtäviensä määrittelystä. Omaa toimintaa pitäisi kyetä perustelemaan paremmin ja yhteistyölle tulisi varata enemmän aikaa. Ohjaajaan kohdistuvat odotukset osoittautuivat ristiriitaisiksi. Toisaalta ohjaajalta odotettiin aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta, kun taas toisaalta heidän toivottiin pysyvän taustalla ja mukautuvan luokkaan. Ajan riittäminen, toisen tunteminen ja koulukulttuuri nähtiin tekijöinä, joihin opettaja ja ohjaaja eivät aina voi itse vaikuttaa

Työn sosiaalisen tuen rooli työn intensifikaation ja työuupumuksen välisessä yhteydessä opinto-ohjaajilla

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia opinto-ohjaajien kokeman työn sosiaalisen tuen, työn intensifikaation ja työuupumuksen välisiä yhteyksiä toisiinsa. Tavoitteena oli myös tutkia sosiaalisen tuen mahdollista muuntavaa, eli niin sanottua suojaavaa vaikutusta työn intensifikaation ja työuupumuksen välisessä yhteydessä. Työn sosiaalisella tuella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa esimieheltä ja työtovereilta saatavaa sosiaalista tukea. Työn intensifikaatiolla tarkoitetaan työelämän jatkuvaa tehostumista ja kiivastahtisuutta, sekä työntekijöiden kokemusta siitä. Työn intensifikaatio koostuu viidestä osa-alueesta, joista tässä tutkimuksessa tutkittiin neljää. Tutkimus on osa laajempaa Ohjaajat työssään 2017 -tutkimusta. Aineistona ovat peruskoulun ja toisen asteen opinto-ohjaajat (n = 777) ja aineisto on kerätty e-kyselynä. Työn intensifikaatiota mitattiin tutkimuksessa IDS (Intensification of Job Demands) -kyselyllä ja työuupumusta mitattiin 9-osaisella BBI (Bergen Burnout Inventory) -kyselyllä. Sosiaalisen tuen kysymykset liittyivät esimieheltä ja työtovereilta saatuun emotionaaliseen ja instrumentaaliseen tukeen. Työn sosiaalisen tuen, työn intensifikaation ja sen neljän osa-alueen, työuupumuksen sekä sosiaalisen tuen muuntavaa vaikutusta työn intensifikaation ja työuupumuksen välisessä yhteydessä tutkittiin lineaarisen hierarkkisen regressioanalyysin avulla. Tulokset osoittivat, että työn intensifikaatio ja sen tässä tutkimuksessa tutkitut osa-alueet (lisääntynyt työn kiristyminen ja monien tehtävien yhtäaikainen tekeminen, lisääntynyt itsenäinen työn suunnittelu ja päätöksenteko, lisääntynyt itsenäinen urasuunnittelu ja oman uran hallinta sekä lisääntyneet taitovaatimukset) ovat yhteydessä korkeaan työuupumukseen. Tutkimuksessa ei tullut ilmi sosiaalisen tuen suojaavaa vaikutusta työn intensifikaation ja työuupumuksen välisessä työntekijän hyvinvoinnin kannalta kuormittavassa yhteydessä. Koska tutkimuksemme on poikittaistutkimus, emme voi luotettavasti tutkia ilmiöiden kausaalisia suhteita. Tästä tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää niin opinto-ohjaajien kuin laajemminkin opetusalan henkilöstön työhyvinvointia kehitettäessä. Tunnistamalla opinto-ohjaajan työn kuormittavia ja suojaavia tekijöitä voidaan tehdä toimenpiteitä, jotka turvaavat hyvinvointia työssä ja edesauttavat laadukkaan ohjaustyön toteutumista

HYVINVOINTITASSUT Yhteiskehittämishanke Leijonaemot ry:n vapaaehtoisten kanssa

Omaishoitotilanteessa toimivat erityislasten vanhemmat kohtaavat arjessaan paljon ylimääräistä työtä, jollaista ei normaalisti lapsen vanhemmuuteen liitetä. Omaishoitajien hyvinvointia tarkastellaan yhteiskunnallisella tasolla usein eläkeikäisten omaishoitajien näkökulmasta. Lähes puolet omaishoitajista on kuitenkin työikäisiä. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Leijonaemot ry. Yhdistys tarjoaa erityislasten vanhemmille vertaistukea. Yhdistyksen strategia 2021 ”Jotta tänäänkin muistat olla Sinä”, muistuttaa jäseniään minäkuvan tärkeydestä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää hyvinvointia tukeva työväline erityislastaan omaishoitaville omaishoitajille. Tavoitteena oli, että kehitetyn tuotteen avulla jokainen yksittäinen Leijonaemot ry:n jäsen voi itse tarkastella omaa hyvinvointiaan. Tavoitteena oli myös, että tuote tarjoaa Leijonaemot ry:n vapaaehtoistoimijoille työkalun, jota he voivat hyödyntää rakentaessaan sisältöjä omiin tapahtumiinsa ja vertaistukiryhmiinsä. Asiaa lähestyttiin tutustumalla mielenterveystyötä ja omaishoitoa koskeviin teorioihin ja ajankohtaisiin tutkimustuloksiin. Prosessin aikana järjestettiin kolme asiakaslähtöiseen kehittämiseen perustuvaa innovointipajaa, joiden aikana työväline kehitettiin yhdessä Leijonaemot ry:n vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Lopputuotteena valmistui työkirja: Hyvinvointitassut.Parents of children with special needs, who act as caregivers, are often faced with lots of extra work in their daily lives, that is not normally related to parenting. In our society, the welfare of caregivers is often viewed from the perspective of elderly caregivers. However, nearly half of them are of working-age. This thesis collaborated with Leijonaemot association. The association provides peer support for parents of children with special needs. The association’s strategy for 2021 ”So that you still remember today to be You”, highlights the importance of self-image. The aim of this thesis was to create a tool that supports mental health and wellbeing of the caregivers of special needs children. The aim was that with the help of the developed product, each individual member of the Leijonaemot can look at their own well-being. The aim was also to support the volunteers of Leijonaemot with a tool that they can use to build content for their own events and peer support groups. The issue was approached by getting acquainted with theories and current research results on mental health work and family care. During the process, three innovation workshops, based on customer-oriented development, were organized, during which the tool was developed together with Leijonaemot association’s voluntary actors. The final product was a workbook called Hyvinvointitassut

Asiakkaan rooli palveluiden kehittämisessä : Asiakastyytyväisyys Pro-tukipisteen Helsingin toimipisteessä

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli toteuttaa asiakastyytyväisyyskysely Helsingin Pro-tukipisteelle. Pro-tukipiste on riippumaton kansalaisjärjestö, joka tekee työtä seksityötä tekevien oikeuksien ja aseman parantamiseksi. Pro-tukipisteellä on toimipiste Helsingissä ja Tampereella. Järjestön toimintaa ohjaavat ajatukset ihmisarvoista, heikommassa asemassa olevien suojelusta ja palvelujen suuntaamisesta tukea tarvitseville. Pro-tukipiste tarjoaa asiakkailleen erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, sekä tekee edunvalvontatyötä niin asiakas- kuin yhteiskunnallisellakin tasolla. Lisäksi Pro-tukipisteellä on erilaisia hankkeita ja sillä on edustaja useissa muiden tahojen hallinnoimissa projekteissa ja ryhmissä. Kysyimme Pro-tukipisteeltä kiinnostusta toimia yhteistyössä opinnäytetyöprojektimme osalta ja asiakastyytyväisyyskyselyn toteuttaminen valikoitui hyväksi opinnäytetyöprojektiksi. Asiakaslähtöisyys ja asiakastyytyväisyyden kartoittaminen ovat asioita, joita nykypäivänä pidetään tärkeänä kaikilla asiakastyötä tekevillä aloilla. Asiakastyötä ohjaavina asioina voidaan pitää avointa vuorovaikutusta, toiminnan läpinäkyvyyttä ja mahdollisuutta vaikuttaa asioihin. Toimintaa pyritään muokkaamaan asiakkaiden tarpeita vastaavaksi ja tieto sekä kehittämisehdotukset pyritään keräämään asiakaskunnalta. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli laatia asiakastyytyväisyyskysely Pro-tukipisteen toiminnasta, kerätä vastaukset ja tuottaa vastauksista analyysi Pro-tukipisteen käyttöön. Opinnäytetyömme teoreettisena viitekehyksenä toimii kolmannen sektorin toimijan tuottama palveluohjaus. Teoriaosuudessa avaamme prostituutiokäsitettä ja pohdimme sen merkitystä yksilölle ja yhteiskunnassa. Esittelemme myös Pro-tukipisteen toimintaa ja asiakastyytyväisyyteen liittyvää teoriaa. Teorian jälkeen esittelemme asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset ja omat johtopäätöksemme tuloksien pohjalta. Opinnäytetyömme on kvantitatiivinen tutkimus. Kyselyyn saimme 48 vastausta Pro-tukipisteen asiakkailta. Vastauksiin liittyvien epäselvyyksien vuoksi käsittelimme jokaisen vastauksen yksitellen. Opinnäytetyömme perusteella voidaan todeta, että Pro-tukipisteen asiakaskunta on pääosin erittäin tyytyväinen järjestön toimintaan. Eniten kehittämisehdotuksia tuli päivystysaukioloja ja henkilökunnan tapaamismahdollisuuksia koskien. Pro-tukipisteen toiminta koettiin usein tärkeäksi ja päivystysaukiolot lepohetkiksi arjessa.The role of the client in developing services – Customer satisfaction survey for Pro Centre Helsinki The purpose of our thesis was to carry out a customer satisfaction survey for Pro Centre Finland in Helsinki. Pro Centre Finland is a non-profit organization that works for sex workers' rights and to improve their situation. Pro Centre Finland has offices in Helsinki and Tampere. The organization's activities are guided by ideas of personal dignity, protection of the vulnerable and direction of support services to those in need. Pro Centre Finland offers a variety of social and health services, as well as doing advocacy work in customer-facing as well as on social level. In addition, the Pro Centre Finland takes part in a variety of projects and is represented in a number of projects managed by other agencies and groups. We asked the Pro Centre Finland of interest to cooperate with the thesis for our project and customer satisfaction survey was selected for this project. Client orientation and observing client satisfaction are today considered to be important in all areas of client work. Client work can be considered as an open dialogue, transparency of operations and the opportunity to have influence on operations. Activities are constantly shaped by the clients' needs, and knowledge and development proposals are collected with the clientele. The aim of our study was to survey the client satisfaction at Pro Centre Finland operations, to collect the answers and responses to produce an analysis of the Pro Centre Finland to use. Case management services provided by the non-profit organization is the theoretical framework for this study. Our study proceeds from the theory to the processed survey results. In the theory part we try to open up the concept of prostitution, and to reflect on its significance for the individual and society. We will also introduce the Pro Centre Finland operations and client satisfaction associated with the theory. After the theory we introduce the client satisfaction survey results and our own conclusions on the basis of the results. Our thesis is a quantitative study. For the questionnaire, we received 48 replies from Pro Centre Finland’s clientele. Due to some uncertainties related with the answers we handled each answer individually. According to our thesis it can be concluded that the Pro Centre Finland clientele is mostly very happy with the operations of Pro Centre Finland. Most development proposals were made regarding of on-call hours and opportunities to meet the staff. The operations of Pro Centre Finland were mostly considered to be an important and open resting moment in everyday life