Loppuraportti

Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaisesti Suomeen perustettiin monitieteellinen ja riippumaton Ilmastopaneeli, jonka tehtävänä on edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Ympäristöministeriön toimeksiannosta Gaia Consulting Oy toteutti heinä-syyskuun 2013 aikana ulkoisen arvioinnin ilmastonpaneelin ensimmäisen kauden alkupuolen toiminnasta. Arvioinnin tavoitteena oli erityisesti tehdä toiminnan kehittämistä palvelevia huomioita ja ehdotuksia seuraavalle toimikaudelle. Arvioinnin tiedonhankinta perustui dokumenttianalyysiin, erilaisiin haastatteluihin sekä työpajaan. Arvioinnin päätulokset ja suositukset ovat seuraavat: • Paneelin tarve on erinomaisesti perusteltu, mutta tavoitteet ovat liian laajat resursseihin nähden. Paneelin resurssit ovat riittämättömät. Tavoitteet ja työmäärä tulisi sovittaa käytettävissä oleviin resursseihin. • Politiikkarelevanssin ja tieteellisen riippumattomuuden yhteensovittamisessa on nähty joitain haasteita, mutta värittyneisyydestä ei ole evidenssiä. Paneelin riippumattomuutta tulee kuitenkin edelleen kirkastaa kaikista näkökulmista. • Paneelin raportteja pidetään laadukkaina mutta melko raskaslukuisina. Arviointi suosittaa nykyisiä selvityksiä ketterämpiä raportointi- ja viestintämuotoja esim. policy brief -tyyppisiä katsauksia. • Selvityksistä välittyy tietoa politiikan valmisteluun, mutta yleisemmin on paneelin näkyvyys toistaiseksi ollut melko vähäistä. Viestintää ja vuorovaikutusta tulee vahvistaa. • Paneelilla on suhteellisen hyvät kytkennät erityisesti ja YM:n ja TEM:n vastuulla oleviin poliittisiin prosesseihin. Paneelin vaikuttavuus on melko kapea-alaista, mutta edellytykset vaikuttavuudelle paranevat, kun yhteyksiä muihinkin kuin vastuuministeriöihin vahvistetaan. • Panelistit ovat suurimmalta osin motivoituneita työhön ja halukkaita jatkamaan Arviointi ei suosita ison rahan ilmastopaneelia; syinä esim. rajankäynti sektoritutkimuksen kanssa Arviointi toteaa, että vaikuttavuuteen liittyvät huomiot ovat osin alustavia, sillä vasta 3 selvitystä seitsemästä oli tehty arviointia toteutettaess

Tieteelle tarkoitettujen rahapelitoiminnan voittovarojen käytön arviointi

Arvioinnissa tarkasteltiin tieteen edistämiseen tarkoitettujen Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarojen harkinnanvaraisten valtionavustusten tuloksellisuutta, tiedepoliittista tarkoituksenmukaisuutta ja vaikuttavuutta vuosina 2014 ja 2015. Arviointi kohdistui opetus- ja kulttuuriministeriön talousarvion alamomenteilta 29.40.53.4-8 avustuksia saaneisiin tahoihin ja hankkeisiin. Arviointi keskittyi nykyisiin edunsaajiin, rahoitusprosessiin ja rahoituksen strategisuuteen. Arvioinnin näkökulma oli kehittävä. Arvioinnissa veikkausvoittovarojen käytön kehittämiselle on kuvattu kolme vaihtoehtoista kehityspolkua. Koska nykytila on pitkään jatkuneen kehityksen tulosta, rahoituksen kehittäminen edellyttää muutoksen laajapohjaista hyväksyntää, priorisointia ja sitoutumista kaikilta tahoilta sekä kohtuullista siirtymäaikaa nykyiselle edunsaajajoukoll

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartta: Arvio toimenpiteiden toteuttamisesta. Arvioinnin loppuraportti

Raportissa arvioidaan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan (KOTUMO-tiekartan) toimenpiteiden etenemistä. KOTUMO-tiekartta on osa valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta. KOTUMO:n tavoitteena on, että tutkimuslaitokset ja korkeakoulut muodostaisivat asteittain sopimusperusteisia osaamisen yhteenliittymiä, joilla olisi yhteisiä tutkimuslaitteita, laboratorioita ja tietovarantoja sekä tiivis yhteistyö tutkimuksessa ja opetuksess

Juomapakkausten pantillisten palautusjärjestelmien toimivuus ja kehittämistarpeita

Selvityksen tavoitteena oli määrittää keinot, joilla panttijärjestelmiä tai veropohjaa kehittämällä voitaisiin edelleen tehostaa juomapakkausten palautusta ja siten vähentää juomapakkauksista aiheutuvaa roskaantumista ja lisätä hyvälaatuisen pakkausmateriaalin uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Suomessa käytössä oleva panttiin perustuva juomapakkausten palautusjärjestelmä on juomapakkausten pakkaajalle vapaaehtoinen tapa hoitaa lainmukainen tuottajavastuuvelvollisuutensa. Kannustimena on, että panttipakkauksesta ei peritä juomapakkausten valmisteveroa. Panttijärjestelmän vaatimukset tulevat jätelaista. Panttijärjestelmä on materiaalin kiertämisen kannalta tehokas ja arvostettu tapa saada koottua laadukasta kierrätysmateriaalia hyödynnettäväksi. Pantti kuitenkin kattaa vain osan juomapakkauksista. Rajaus on määritetty valmisteverolaissa, jonka nykyiset rajaukset ovat osin tulkinnallisia ja voivat aiheuttaa haasteita uusien pakkausmateriaalien ja tuotteiden kehittämiselle. Nykyisen panttijärjestelmän kautta saavutetut kierrätysosuudet ylittävät jätelaissa määritellyt tavoitetasot. Avainasemassa panttijärjestelmän toimivuuden kannalta ovat pakkausten palautusaste, järjestelmän houkuttelevuus pakkaajien näkökulmasta ja koko järjestelmän kannattavuus. Pantillisten pakkausten palautusasteeseen vaikuttavat pantin suuruuden lisäksi monet muut tekijät, kuten pakkauksen käyttötilanne, palautuksen helppous sekä ostajan tottumukset ja arvot. Pantin suuruuden vaikutus kierrätysasteeseen voi olla erityisesti pienimmissä panttiluokissa merkittävä. Suurimpien lasipullojen nykyisen pantin korottaminen olisi perusteltua pysyvän ja loukkaantumisvaaraa aiheuttavan roskaamisen vähentämiseksi ja kierrätysasteen parantamiseksi. Vaikka panttijärjestelmä tuottaa laadukasta kierrätysmateriaalia, sen laajentamismahdollisuudet ovat rajalliset. Muut kuin juomapakkaukset tuovat tullessaan materiaaliin ja puhtauteen liittyviä teknisiä ongelmia ja kaikille kierrätysmateriaaleille ei ole markkinakysyntää Suomessa. Uusien juomapakkausten lisäämistä järjestelmään ei selvityksen perusteella suositella, mutta tilannetta voidaan tarkastella uudelleen, kun uuden pakkausjäteasetuksen ja tuottajavastuujärjestelmän tuomista vaikutuksista on saatu kokemuksia. Mikäli uusien pakkausten liittämistä panttijärjestelmään harkitaan, ensimmäisenä mahdollisena kohteena ovat hedelmä- ja kasvismehujen muovi- ja lasipullot. Liittämisen avulla voitaisiin lisätä etenkin PET-muovin kierrätystä. Panttijärjestelmä on nykytilanteessa pakkaajalle houkutteleva. Se on käytännössä kaikille valmisteverolain piiriin kuuluville merkittäville toimijoille kustannuksiltaan tuottajavastuujärjestelmää edullisempi vaihtoehto, joten valmisteveron korottamiseen ei ole tarvetta. Vertailumaiden tulosten perusteella pakollinen panttijärjestelmä ei automaattisesti näyttäisi johtavan palautusasteen kasvuun eikä lisäisi kierrätettävää kokonaisvolyymiä suhteessa Suomen nykyiseen veropohjaiseen järjestelmään. Nykyistä järjestelmää kuormittavat ja sen houkuttelevuutta vähentävät pantti- ja tuottajavastuujärjestelmien ulkopuolelta tulevat pakkaukset. Aiempien selvitysten perusteella Euroopan laajuisen tai yhteispohjoismaalaisen panttijärjestelmän kustannukset olisivat kuitenkin suuremmat kuin hyödyt. Matkustajatuonnin ja tulevaisuudessa myös verkkokaupan kautta tulleiden juomapakkausten aiheuttama rasite suomalaiselle kierrätysjärjestelmälle liittyy myös alkoholipoliittisiin ratkaisuihin, joten vaihtoehtoja on tarkasteltava osana laajempaa kokonaisuutta. Kompensaatiomekanismien luominen edellyttäisi huomattavia investointeja eikä mekanismia todennäköisesti olisi taloudellisesta näkökulmasta kannattavaa kehittää. Osaratkaisuja vapaamatkustajien ongelmaan ovat tilastoinnin ja seurannan kehittäminen toimijoiden välillä

Varsinais-Suomen alueellisen riskienhallinnan parantaminen tiedonsiirtoa tehostamalla (VASARA)

VASARA-hankkeessa viranomaiset ja yritykset miettivät yhdessä, miten voidaan tehokkaasti varautua kasvavaan onnettomuusriskiin. Hankkeessa luotiin yhteinen ymmärrys alueellisista ympäristöriskeistä sekä pohdittiin, miten varautua esimerkiksi myrskyn aiheuttamiin häiriöihin. Yhteistyöllä ja tiedonkulun parantamisella voidaan tehostaa riskeihin varautumista ja säästää resursseja. VASARAssa luotiin yhteisesti hyväksytty tiedonvaihtomalli, jonka avulla tiedonvaihtoa voidaan toteuttaa tehokkaasti useiden eri viranomaisten ja yritysten kesken niin onnettomuustilanteessa kuin siihen varautumisessakin

Daily Administered Dual-Light Photodynamic Therapy Provides a Sustained Antibacterial Effect on Staphylococcus aureus

New means to reduce excessive antibiotic use are urgently needed. This study tested dual-light aPDT against Staphylococcus aureus biofilm with different relative ratios of light energy with indocyanine green. We applied single-light aPDT (810 nm aPDT, 405 aBL) or dual-light aPDT (simultaneous 810 nm aPDT and 405 nm aBL), in both cases, together with the ICG photosensitizer with constant energy of 100 or 200 J/cm2. Single-dose light exposures were given after one-day, three-day, or six-day biofilm incubations. A repeated daily dose of identical light energy was applied during biofilm incubations for the three- and six-day biofilms. Using 100 J/cm2 light energy against the one-day biofilm, the dual-light aPDT consisting of more than half of aBL was the most effective. On a three-day maturated biofilm, single-dose exposure to aPDT or dual-light aPDT was more effective than aBL alone. With total light energy of 200 J/cm2, all dual-light treatments were effective. Dual-light aPDT improves the bactericidal effect on Staphylococcus aureus biofilm compared to aPDT or aBL and provides a sustained effect. An increase in the relative ratio of aBL strengthens the antibacterial effect, mainly when the treatment is repeatedly applied. Thus, the light components’ energy ratio is essential with dual-light

Daily Administered Dual-Light Photodynamic Therapy Provides a Sustained Antibacterial Effect on Staphylococcus aureus

New means to reduce excessive antibiotic use are urgently needed. This study tested dual-light aPDT against Staphylococcus aureus biofilm with different relative ratios of light energy with indocyanine green. We applied single-light aPDT (810 nm aPDT, 405 aBL) or dual-light aPDT (simultaneous 810 nm aPDT and 405 nm aBL), in both cases, together with the ICG photosensitizer with constant energy of 100 or 200 J/cm2. Single-dose light exposures were given after one-day, three-day, or six-day biofilm incubations. A repeated daily dose of identical light energy was applied during biofilm incubations for the three- and six-day biofilms. Using 100 J/cm2 light energy against the one-day biofilm, the dual-light aPDT consisting of more than half of aBL was the most effective. On a three-day maturated biofilm, single-dose exposure to aPDT or dual-light aPDT was more effective than aBL alone. With total light energy of 200 J/cm2, all dual-light treatments were effective. Dual-light aPDT improves the bactericidal effect on Staphylococcus aureus biofilm compared to aPDT or aBL and provides a sustained effect. An increase in the relative ratio of aBL strengthens the antibacterial effect, mainly when the treatment is repeatedly applied. Thus, the light components’ energy ratio is essential with dual-light