Does a Mindfulness-, Acceptance-, and Value-Based Intervention for Burnout Have Long-Term Effects on Different Levels of Subjective Well-Being?

This study investigated whether beneficial intervention effects on burnout and mindfulness skills diffuse and facilitate the long-term development of different levels of subjective well-being: experiential (perceived stress), eudaimonic (psychological and social well-being), and evaluative (life satisfaction). Participants were Finnish employees with notable burnout (n = 105, 80% women). The study utilized individual profiles of burnout and mindfulness skills identified in a previous study (Kinnunen, Puolakanaho, Tolvanen, Mäkikangas, & Lappalainen, 2019). The profiles were based on levels and changes in burnout and mindfulness skills during an 8-week intervention and 4-month follow-up. In the present study, the same profiles were compared using a χ2 test for changes in the different levels of subjective well-being over 12 months. Although most profiles showed benefits in experiential subjective well-being, achieving a significant increase in eudaimonic or evaluative levels at the 12-month study period required a considerable decrease in burnout and increase in mindfulness skills during the preceding 6 months. Those who initially benefited the most from the intervention, that is, showed a decrease in burnout and increase in mindfulness skills, also showed the most favorable development in all 3 levels of subjective well-being during the 12-month study period. The differences in well-being between those who initially benefited from the intervention and those who did not seemed unlikely to diminish over time. It is thus important to monitor intervention effects on each level of subjective well-being to identify participants who are likely to need additional support to achieve long-term changes in well-being in all levels.peerReviewe

Factors Anticipating Adolescents' Adherence and Dropout in an Online ACT Intervention During the COVID-19 Pandemic

This study examined factors anticipating adolescents’ (N=232) adherence and dropout in an online Acceptance and Commitment Therapy (ACT) intervention targeted at promoting well-being during the COVID-19 pandemic. First, results showed that adolescents with high academic achievement and educational expectations were more likely to participate in the induction meeting and start the program. Second, adolescents in the human supported model fulfilled the adherence criterion more often than adolescents supported by the virtual coach only. Finally, while male participants were less likely to participate in the study, the participants who started the online program were likely to adhere to it regardless of gender.Peer reviewe

Early prediction of reading : phonological awareness and related language and cognitive skills in children with a familial risk for dyslexia

PsL Anne Puolakanaho selvitti väitöstutkimuksessaan, miten leikki-ikäisten 3 - 5-vuotiaiden lasten kielelliset ja kognitiiviset taidot ovat yhteydessä lukemisen virheettömyyteen ja sujuvuuteen kouluiässä. Puolakanaho tutki myös, missä määrin dysleksiaa eli sitkeää lukemisvaikeutta voidaan ennakoida lapsikohtaisesti, yksilöllisten riskitekijöiden perusteella jo huomattavasti ennen esikouluikää. Aiemmin lukutaitoa ennustavaa tutkimusta on tehty vanhemmilla lapsilla ja lähinnä kirjoitusjärjestelmältään epäsäännöllisessä englannin kielessä. - Myös kirjoitusjärjestelmältään säännönmukaisessa suomen kielessä leikki-ikäisten fonologis-kielelliset taidot kuten kyky tunnistaa puheesta tavuja ja äänteitä eli fonologinen tietoisuus, lyhytkestoinen kielellinen muisti, merkityksettömien sanojen toistamisen taito, sanavarasto ja nimeämissujuvuus, ovat vahvasti yhteydessä kykyyn lukea virheettömästi sanoja ja tekstiä toisen luokan lopulla. Sujuvaa lukutaitoa varhaiset fonologis-kielelliset taidot ennustivat sen sijaan vain heikosti. Toisen luokan lopun lukemisen sujuvuuteen oli yhteydessä erityisesti varhainen kirjaintuntemus, Puolakanaho kertoo. Lapsen yksilöllistä lukemistaitoa ja dysleksiaa voidaan ennustaa jo 3,5 vuoden iästä lähtien, kun yhdistetään tietoa eri mittareista. Näitä ovat kirjaintuntemus, nimeämissujuvuus sekä tieto suvussa mahdollisesti ilmenevästä dysleksiasta. Näiden tehtävien avulla voidaan rakentaa lukemisen vaikeutta kartoittava seula. Varhaisten taitojen kehitys hitaampaa dysleksiasukujen lapsilla Puolakanaho havaitsi myös, että varhaiset fonologis-kielelliset taidot sekä kirjaintuntemus kehittyvät kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Niissä esiintyvät yksilölliset erot ovat erittäin pysyviä leikki-iässä. Lapsilla, joiden suvussa esiintyi lukemisvaikeutta, varhaisten taitojen kehitys oli hitaampaa. Näillä lapsilla sitkeä lukemisenvaikeus oli miltei neljä kertaa yleisempää kuin lapsilla, joiden lähisuvussa ei pulmia ollut. Suomalaisilla lapsilla sitkeä lukemisen vaikeus ilmeni toisen luokan lopulla useammin hitaana, sujumattomana lukemisena kuin lukemisvirheinä. Tutkimus perustuu lähes 200 lapsen taitojen seurantaan Jyväskylän yliopistossa toteutetussa Lapsen kielen kehitys ja suvuittain esiintyvä lukivaikeuksien riski -tutkimushankkeessa. Kymmenen vuotta kestäneeseen seurantaan osallistuneista lapsista puolella esiintyi lähisuvussa lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia. Tulokset perustuvat huomattavan laajaan lukemisen varhaisia valmiuksia kartoittavaan tehtävävalikoimaan.This thesis explored the developmental connections from early phonological awareness and related language and cognitive skills to 2nd grade reading accuracy, fluency and specific reading disability, in the context of Finnish: a language with high orthographic regularity. The four studies presented addressed the following three main themes: emerging phonological awareness and its relationship to reading-related language and cognitive skills, links from these childhood skills to 2nd grade outcomes, and early prediction of an individual child’s risk for dyslexia. The results are based on behavioural-level tasks and longitudinal assessment of nearly 200 children belonging to the Jyväskylä Longitudinal Study of Dyslexia. The findings indicated that emerging phonological awareness skills can already be measured at the age of 3.5 years using age-appropriate and language-modified tasks. In addition, phonological skills are predicted by prior verbal comprehension, language production and cognitive skills. Phonological awareness and related language and cognitive skills (e.g., pseudoword repetition, expressive vocabulary, verbal short term memory and rapid serial naming of objects) at the age of 3.5, 4.5 and 5.5 years were found to form a broader constellation of strongly interrelated and developmentally stable skills than has been previously suggested. In accordance with the phonological core hypothesis it was also shown that in the orthographically regular Finnish language, reading accuracy was relatively strongly predicted by early phonological and language abilities but considerably weaker links were found to reading fluency. A rough index for an individual child’s risk for reading disability could be constructed using three key risk measures. An attempt is made to construct a conceptual framework of the paths leading to reading acquisition. A challenge for future studies lies in the investigation of the unique paths leading to fluent reading and in developing methods and programs for training fast and efficient decoding

Röntgenhoitajien kokemuksia työhön sitoutumisesta: Työpaja ja tukimateriaali kuvantamisen lähiesimiehille röntgenhoitajien työhön sitoutumisen vahvistamiseksi

Työhön sitoutuneella röntgenhoitajalla on suora vaikutus palvelun ja hoidon laatuun, joka on kaiken toiminnan lähtökohta sosiaali- ja terveysalalla. Jotta potilaat saavat hyvää ja laadukasta hoitoa, tarvitaan työhön sitoutuneita ja ammattitaitoisia osaajia. Organisaatioiden tuloksellisuuden ja tehokkuuden taustalla ovat työntekijät, jotka ovat sitoutuneet työhönsä ja organisaation kehittämiseen. Tekemällä näkyviksi kohteet, joihin työntekijä sitoutuu ja kokee merkityksellisinä, ymmärrämme millaisiin asioihin työntekijän työssä sekä työympäristössä kannattaa pyrkiä vaikuttamaan. Lähiesimiestyöllä on merkittävä vaikutus työntekijän työhön sitoutumisessa. Tämä tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Tutkimuksellinen kehittämistyö koostui laadullisesta tutkimuksellisesta vaiheesta ja kehittämisvaiheesta. Tutkimuksellisen vaiheen tarkoituksena oli kuvailla röntgenhoitajien kokemuksia omasta työhön sitoutumisesta. Lisäksi tarkoituksena oli kuvailla, miten lähiesimies edistää ja tukee röntgenhoitajan työhön sitoutumista. Kehittämisvaiheen tarkoituksena oli vahvistaa kuvantamisen lähiesimiesten keinoja röntgenhoitajan työhön sitoutumisen tukemiseksi ja edistämiseksi. Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä aineisto kerättiin yksilöhaastattelujen avulla ja sisältö analysoitiin luokittelemalla ja teemoittelemalla. Haastattelujen jälkeen lähiesimiehille järjestettiin työpaja, joka pohjautui röntgenhoitajien haastatteluihin ja sieltä nostettuihin teemoihin. Kuvantamisen lähiesimiehille koottiin tukimateriaali röntgenhoitajan työhön sitoutumisesta. Röntgenhoitajat kokivat, että työhön sitoutumiseen vaikuttaa oma suhtautumistapa työhön, oma motivaatio ja työnmielekkyys. Työhön sitoutumiseen vaikuttaa mahdollisuus tehdä työtä laadukkaasti ja asiakaslähtöisesti ja työssä voi kehittyä sekä osaaminen on tasapainossa. Röntgenhoitajan työhön sitoutumista tukee ja edistää toimiva työyhteisö ja lähiesimiestyö. Röntgenhoitajien työhön sitoutumisen kokemuksista saatua tietoa voidaan hyödyntää kuvantamisen lähiesimiestyössä

Embedding Preschool Assessment Methods into Digital Learning Games to Predict Early Reading Skills

peerReviewe

Nuorten KOMPASSI näyttää tietä, kun stressi käy liian kovaksi

nonPeerReviewe