Raportoitavat rajat ylittävät verojärjestelyt ja sääntelyn suhde asianajosalaisuuteen

Tutkimuksessa tarkastellaan vuoden 2020 alusta voimaan tullutta, raportoitavia rajat ylittäviä verojärjestelyitä koskevaa lainsäädäntöä, sekä sääntelyn taustalla olevaa direktiiviä. Tutkimuksessa selvitetään aihetta koskevan lainsäädännön, pääasiassa raportoitavista järjestelyistä verotuksen alalla annetun lain (1559/2019) sisältö ja merkitys. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää erityisesti se, kuka tai mikä taho on velvollinen raportoimaan verojärjestely veroviranomaiselle, sekä se, missä tilanteissa raportointivelvollisuus syntyy. Erityisenä kysymyksenä tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi raportointia koskevan sääntelyn suhdetta asianajajien ammattisalassapitovelvollisuuteen. Tutkimus on metodiltaan oikeusdogmaattinen. Uusi sääntely perustuu Euroopan Unionissa jo pidempään käynnissä olleeseen verotuksen avoimuuden parantamisen prosessiin. Lainsäädäntömuutoksen taustalla olevaa direktiiviä kutsutaan nimellä DAC6, ja sitä edeltävät direktiivimuutokset DAC2-DAC5, joilla niin ikään on muutettu ns. virka-apudirektiiviä, jossa hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla säädetään. Rajat ylittävistä verojärjestelyistä raportointivelvollinen on sääntelyn mukaan palvelun tarjoaja. Palvelun tarjoajalla tarkoitetaan järjestelyssä mukana olevaa tahoa, joka jollain tavalla suunnittelee, organisoi tai markkinoi raportoitavaa järjestelyä tai avustaa raportoitavan järjestelyn toteuttamisessa. Käytännössä palvelun tarjoajina pidetään esimerkiksi lakimiehiä, tilintarkastajia, taloudellisia neuvonantajia ja konsultteja. Joissain tilanteissa, esimerkiksi jos järjestelyssä ei ole käytetty ulkopuolista palvelun tarjoajaa, raportointivelvollinen on järjestelyn toteuttava verovelvollinen itse. Raportointivelvollisen tulee raportoida järjestelyistä veroviranomaiselle määrätyt tiedot. Raportointivelvollisuus syntyy, jos kyseessä oleva järjestely täyttää jonkin laissa määritellyn tunnusmerkin. Tunnusmerkkiluettelo perustuu suoraan direktiiviin. Tunnusmerkkejä on yksitoista, ja ne voidaan jakaa yleisiin ja erityisiin tunnusmerkkeihin. Tunnusmerkit liittyvät sellaisiin järjestelyiden ominaisuuksiin, jotka potentiaalisesti voisivat viitata veron kiertämiseen. Lainsäädännössä raportointivelvollisuudesta on lähes kokonaan vapautettu Suomen lainsäädännön mukaiset asianajajat ja muut oikeusavustajat. Sääntelyä on pidetty asianajosalaisuutta ja sen myötä perustuslain mukaisia oikeuksia rajoittavana. Alkuperäiseen lakiesitykseen verrattuna sääntelyyn tehtiinkin muutoksia, joilla asianajosalaisuuden suojaa vahvistettiin. Sääntelyn uutuuden vuoksi sen toimivuutta on vaikeata arvioida, mutta arviointia tullaan tekemään tulevina vuosina

240 No. 1

Universities of Applied Sciences are in a permanent state of change. At the Institute of Design and Fine Arts – and Lahti UAS at large – we are about to face the biggest change in our history: the factors driving change are numerous, they are significant, and they cannot be ignored. Our new facilities will be an integral part of this in the near future.As we plan and design our new facilities, we are also building a new community and making way for new forms of communality.Our aim is to create improved, more functional facilities. This change is not just about moving our operations to a different address. We must question our current ways of doing things and identify the pros and cons. We must change our thinking and highlight what is good about our current systems. The things we want to preserve will provide a strong foundation on which to build on. Add to that a novel pedagogical approach, a willingness to experiment and some courage, and we have created a robust and exciting learning environment.The Institute of Design and Fine Arts is characterised by a strong sense of community. Both students and staff members benefit from cross-pollination between different fields in their professional development. In the future, there will be even greater cross-pollination across disciplines when all units of Lahti UAS share the same campus. Our learning environments will continue to evolve, and students will be well placed to become tomorrow’s experts with excellent workplace skills and the ability to work with a multidisciplinary approach. Master’s degrees will combine design and media competencies and continue to pursue multidisciplinary development.This publication and the featured works were also conceived from the idea of doing and seeing things differently. Seeing things in a different way is part of the fabric of our design and media programmes.It allows us to build a new future full of possibilitie

Raportoitavat rajat ylittävät verojärjestelyt ja sääntelyn suhde asianajosalaisuuteen

Tutkimuksessa tarkastellaan vuoden 2020 alusta voimaan tullutta, raportoitavia rajat ylittäviä verojärjestelyitä koskevaa lainsäädäntöä, sekä sääntelyn taustalla olevaa direktiiviä. Tutkimuksessa selvitetään aihetta koskevan lainsäädännön, pääasiassa raportoitavista järjestelyistä verotuksen alalla annetun lain (1559/2019) sisältö ja merkitys. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää erityisesti se, kuka tai mikä taho on velvollinen raportoimaan verojärjestely veroviranomaiselle, sekä se, missä tilanteissa raportointivelvollisuus syntyy. Erityisenä kysymyksenä tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi raportointia koskevan sääntelyn suhdetta asianajajien ammattisalassapitovelvollisuuteen. Tutkimus on metodiltaan oikeusdogmaattinen. Uusi sääntely perustuu Euroopan Unionissa jo pidempään käynnissä olleeseen verotuksen avoimuuden parantamisen prosessiin. Lainsäädäntömuutoksen taustalla olevaa direktiiviä kutsutaan nimellä DAC6, ja sitä edeltävät direktiivimuutokset DAC2-DAC5, joilla niin ikään on muutettu ns. virka-apudirektiiviä, jossa hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla säädetään. Rajat ylittävistä verojärjestelyistä raportointivelvollinen on sääntelyn mukaan palvelun tarjoaja. Palvelun tarjoajalla tarkoitetaan järjestelyssä mukana olevaa tahoa, joka jollain tavalla suunnittelee, organisoi tai markkinoi raportoitavaa järjestelyä tai avustaa raportoitavan järjestelyn toteuttamisessa. Käytännössä palvelun tarjoajina pidetään esimerkiksi lakimiehiä, tilintarkastajia, taloudellisia neuvonantajia ja konsultteja. Joissain tilanteissa, esimerkiksi jos järjestelyssä ei ole käytetty ulkopuolista palvelun tarjoajaa, raportointivelvollinen on järjestelyn toteuttava verovelvollinen itse. Raportointivelvollisen tulee raportoida järjestelyistä veroviranomaiselle määrätyt tiedot. Raportointivelvollisuus syntyy, jos kyseessä oleva järjestely täyttää jonkin laissa määritellyn tunnusmerkin. Tunnusmerkkiluettelo perustuu suoraan direktiiviin. Tunnusmerkkejä on yksitoista, ja ne voidaan jakaa yleisiin ja erityisiin tunnusmerkkeihin. Tunnusmerkit liittyvät sellaisiin järjestelyiden ominaisuuksiin, jotka potentiaalisesti voisivat viitata veron kiertämiseen. Lainsäädännössä raportointivelvollisuudesta on lähes kokonaan vapautettu Suomen lainsäädännön mukaiset asianajajat ja muut oikeusavustajat. Sääntelyä on pidetty asianajosalaisuutta ja sen myötä perustuslain mukaisia oikeuksia rajoittavana. Alkuperäiseen lakiesitykseen verrattuna sääntelyyn tehtiinkin muutoksia, joilla asianajosalaisuuden suojaa vahvistettiin. Sääntelyn uutuuden vuoksi sen toimivuutta on vaikeata arvioida, mutta arviointia tullaan tekemään tulevina vuosina

240 No. 2

THE MOOD AT THE INSTITUTE OF DESIGN is one of anticipation and busy excitement. We are about to embark on a new journey, as we plan our new facilities, a new culture of doing things and a new curriculum. In autumn 2018, we will relocate o the building that was previously home to Finnish furniture makers Isku. Our old building is a place full of feelings, familiarity and traditions of how we do things. Our community spirit is priceless. We will nurture it and take it with us to the new facilities. Not preserved in a glass jar like a specimen, but in our way of doing and creating things with passion and a critical eye. Our students have been involved in the design and requirement specification process for the new facilities. A project is under way to design furniture for our new space. Our students' ideas come through in the space solutions. The students already have opportunities to test and develop their skills in different learning environments in close contact with the real world. This prepares them for the challenges of working life after graduation. We should continue to be finely tuned to the varied needs of industries. Our strengths combine with those of other Lahti UAS faculties, creating new kinds of competencies, new insight and experiments. This is something we have always valued. This is the second annual 240 publication of the Institute of Design. It showcases our knowledge and skills, which come from our uncompromising quest for quality through experimentation, demonstration and the way we nurture each student's personal vision. Our students, staff members and alumni have worked together to design and implement insightful solutions for the new everyday. The future is made here and now, together