Strateginen kehittäminen erikoissairaanhoidossa. Osastonhoitajien näkemyksiä kehittämisen haasteista ja edellytyksistä.

Erikoissairaanhoidon toiminnan kehittämisen tarve on ilmeinen. Paineet kehittämisen tarpeelle on nähtävissä kaikista näkökulmista, joista erikoistunutta sairaanhoitoa tarkastellaan. Valtakunnalliset, poliittiset päätökset ja EU- direktiivit, kustannustehokkuuden vaatimukset ja asiakaslähtöisyyden sujuvan toteuttamisen ideaali luovat suuria vaatimuksia julkisten palveluorganisaatioiden strategiatyölle ja sen johtamiselle. Osastonhoitajat toimivat asemassa, jossa käytännön työn kehittämisen vaatimukset tulevat strategisten tavoitteiden lisäksi työntekijöiltä, sisäisiltä ja organisaation ulkopuolisilta yhteistyötahoilta sekä asiakkailta ja heidän omaisiltaan. Esimiestyön merkitystä oman yksikkönsä toiminnan kehittämiseen ei voida korostaa tarpeeksi. Esimies voi omalla toiminnallaan ja asenteellaan luoda edellytykset kehittämiselle ja organisaation strategian jalkauttamiselle käytännön työhön. Tämän tutkimustyön tarkoituksena on selvittää erikoissairaanhoidon osastonhoitajien kokemuksia oman yksikkönsä toiminnan kehittämisestä strategisen johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitetään esimiesten näkemyksiä kehittämisen aiheuttamista haasteista esimiestyössä. Tutkimuksella halutaan lisäksi ottaa selvää osastonhoitajien kokemuksista organisaatiolta saadusta tuesta strategisten uudistusten ja kehittämisen implementoimiseksi, sekä osastonhoitajien ajatuksista tähän liittyen. Tutkimus on hallintotieteellinen tutkimus, jonka kohteena on sosiaali- ja terveysalan johtaminen. Huomion kiinnittäminen strategiseen johtamiseen tuo tutkimukseen myös johtamistieteellistä näkökulmaa. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat strategisen johtamisen ja organisaation kehittämisen teoriat. Aineiston sisällön analyysissä on käytetty strategian implementoinnin viitekehystä sekä esimies-ten kehittämistyön rooleja. Tutkimuksessa tuodaan esiin teoreettisina käsitteinä strategia, strateginen johtaminen ja kehittäminen, jotka operationalisoidaan nostamalla esiin erikoissairaanhoidon lähijohtajien kokemuksia kehittämistyöstä ja sen taustalla vaikuttavasta strategisesta johtamisesta. Tutkimusote on laadullinen. Tutkimustyön empiirinen aineisto koostuu erikoissairaanhoidon osastonhoitajien haastatteluista sekä sairaanhoitopiirin julkisista dokumenttiaineistoista. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että erikoissairaanhoidon strateginen kehittäminen edellyttää sen koordinointia ja tietoiseksi tekemistä. Jotta organisaation strategia ja sen edellyttämä kehitystyö saataisiin optimaalisesti toteutettua, on sen implementointia tietoisesti johdettava ja tuotava implementoinnin prosessi esiin kaikilla johtamistasoilla. Parhaimmillaan kehittämistyön edellytykset olivat silloin, kun osastonhoitajat olivat saaneet olla mukana kehittämisen suunnittelussa ja selvillä implementoinnin taustoista ja aikatauluista. Avoimen kommunikaation todetaan tässä tutkimuksessa olevan oleellinen tekijä organisaation strategiselle kehittämiselle. Kommunikaatio on myös perustekijä sitoutumisen tunteen syntymiselle ja yhteisöllisyyden rakentamiselle. Organisaatio tarvitsee sitoutuneiden työntekijöiden panoksen voidakseen toteuttaa ja kehittää sen perustehtävää, tässä tapauksessa erikoissairaanhoidon palveluja.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Palvelujen pirunpolskaa : asiantuntijanäkemyksiä rikoksilla oireilevien nuorten palveluverkoston kehittämisestä

Koneen säätiön rahoittama Palvelujen pirunpolskasta nuorten nuotteihin -tutkimushanke (2021–2024) käynnistyi tarpeesta tutkia rikoksilla oireileville nuorille tarjottavien palvelujen nykyistä tilaa ja etsiä ratkaisuja siihen, miten palvelurakenteita voidaan kehittää vastaamaan paremmin nuorten tarpeita. Kyseessä on Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen tutkijoiden ja Aseman Lapset ry:n yhteinen hanke, jossa rikoksilla oireilevien nuorten nykyisten palvelujen tilaa tutkitaan laajan asiantuntijaryhmän kanssa. Raportissa kuvataan hankkeen alussa tehtyä taustoittavaa tutkimusta, jossa hahmotettiin nuorten parissa työskentelevien eri alojen ammattilaisten näkemyksiä palvelujärjestelmän kehittämisen tarpeista. Hankkeen aloittavassa kick off -tilaisuudessa ja sen jälkeen Webropolin avulla kerätyn arviointimateriaalin tarkastelussa hyödynnetään kompleksisuus- ja systeemiajattelua.fi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed

Muuttuva julkinen hallinto ja työelämäkompetenssien suuntaviivat suomalaisessa korkeakoulutuksessa

What are the requirements of working life in the public administration in the future? What working life skills should be emphasized in national education of Public Administration? The results of the article base upon four empirical research materials: (1) a study based on anticipatory material, (2) a survey, (3) a workshop, and (4) an expert panel on working life requirements in public administration. The findings are analysed and construed with reference to international and national literature. The results emphasize change, transformation ability, networking public administration, phenomenon-based orientation, collaboration and customer orientation.©2021 Hallinnon tutkimuksen seurafi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Organisaatio muutoksen pyörteissä - hajautuksessa asiantuntijoiden osaaminen esiin

Organisaatioita, erityisesti asiantuntijaorganisaatioita, muokataan ja uudistetaan vauhdilla. Yksiköitä yhdistetään ja jonkin ajan päästä hajautetaan. Tänä päivänä organisaation hajautus voi tapahtua useammankin kerran yksilön työuran aikana. Yksilöt työskentelevät etäällä toisistaan, koska toimipisteet voivat sijaita paikallisesti, alueellisesti tai jopa valtakunnallisesti hyvin hajanaisesti. Organisaation muutoksilla on usein voimakas vaikutus sekä motivaatioon että tyytyväisyyteen työssä ja samalla niillä on merkitystä myös yksilön osaamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Tässä artikkelissa paneudutaan teoreettisesti ja empiirisesti osaamisen varmistamiseen hajautetun organisaation muuttuessa yhä hajautetummaksi. Tutkimuskysymyksemme ovat: Miten asiantuntijat kokevat hajautukset? Millaisina oma osaaminen sekä itseohjautuvuus näyttäytyvät hajautuksessa? Tutkimusaineisto koostuu yhdestätoista teemahaastattelusta hajautetun julkisen asiantuntijaorganisaation henkilöstölle. Henkilöiden fyysiset työpaikat sijaitsevat eri paikkakunnilla Länsi- ja Sisä-Suomessa. Yksityistä sektoria ei tutkimuksessa ole mukana. Tapaustutkimuksesta saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen NVivo-ohjelmalla. Keskeisiksi havainnoiksi nousivat myönteiset kokemukset digitaalisten välineiden monipuolisesta käytöstä vuorovaikutuksen välineenä, vahva halu ja motivaatio oman osaamisen varmistamiseen hajautetussa organisaatiossa sekä yksilöiden aito kyky ja tarve toimia itseohjautuvasti tiettyjen reunaehtojen toteutuessa.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Kohti kestävää liikkumista ja liikennettä 2035 : Vaasan murrosareenan tulokset

Vaasan murrosareena on syksyllä/talvella 2018/2019 järjestetty työpajasarja, johon osallistui yhteiskunnan eri sektoreita edustava asiantuntijaryhmä. Murrosareenatyöskentely perustuu systeemisen muutoksen suuntaamisen malliin (eng. Transition Management), jossa tulevaisuuden muutoksia pyritään ohjaamaan systemaattisesti kestävämpään suuntaan. Areenan aiheena oli tulevaisuuden liikkuminen ja liikenne Vaasassa. Tässä raportissa esitellään areenan tuloksia työpajasarjan rakenteen mukaan. Työskentelyssä tunnistettiin ensin murroksen keskeiset ajurit, haasteet ja epävarmuudet. Sen jälkeen keskusteltiin visiosta, joka kiteytettiin neljäksi muutostavoitteeksi. Näiden saavuttamiseksi luotiin muutospolut nykypäivään. Poluilta identifioitiin yhteensä 26 välitöntä muutostoimea, joiden avulla hidas systeeminen muutos kohti hiilineutraalia Vaasaa 2035 voi lähteä toteutumaan. Vaasan murrosareenan keskeiset viestit ovat: 1. Joukkoliikenteen käyttäjämäärä nelinkertaiseksi vuoteen 2035 mennessä 2. Pyöräilyn kulkumuoto-osuus kolminkertaiseksi vuoteen 2035 mennessä 3. Tieliikenteen päästöjä vähennetään 90% vuoteen 2035 mennessä 4. Suunnittelun koordinointi uudelle tasolle 5. Energiapääkaupunki näkyväksi Vaasan arjessa 6. Vähähiilisyys ykkösprioriteetiksi infrastruktuurin kehittämisessä 7. Kestävä (työmatka)liikkuminen yritysten ja organisaatioiden agendalle 8. Murroksen suuntaamisen menetelmät ja työkalut käyttöönVasa omställningsarena är en serie workshoppar som arrangerades hösten/vintern 2018/ 2019. I arenan deltog en grupp experter som representerade olika sektorer i samhället. Arbetet i en omställningsarena grundar sig på Transition management -ansatsen som utgår ifrån att man med systematiskt och aktivt arbete kan styra omställningar i en mera hållbar riktning. Ämnet för Vasa omställningsarena var framtida mobilitet. I denna rapport presenteras arenans resultat utgående från workshopseriens struktur. På arenan identifierades inledningsvis centrala drivkrafter, utmaningar och osäkerheter för omställning. Efter det diskuterades arenans vision, vilket utmynnade i formuleringen av fyra omställningsmål. För att målen skall kunna nås utarbetades omställningsvägar utgående från nuläget. På basen av omställningsvägarna identifierades 26 omedelbara åtgärder för att den långsamma systemiska omställningsprocessen mot ett kolneutralt Vasa 2035 skall kunna inledas. Vasa omställningsarenas centrala budskap är: 1. Användningen av kollektivtrafiken bör fyrdubblas fram till år 2035 2. Cykeltrafikens färdsättsandel bör tredubblas fram till år 2035 3. Vägtrafikens utsläpp bör minska med 90% fram till år 2035 4. Koordineringen av planeringen bör lyftas till en ny nivå 5. Energihuvudstaden bör synas i Vasas vardag 6. Koldioxidsnåla lösningar bör ha högsta prioritet vid utvecklingen av infrastruktur 7. Företag och organisationer bör främja hållbar (arbetsplats)mobilitet 8. Transition management -ansatsens metoder och redskap bör användas i högre gradVaasa Transition Arena is a workshop series carried out in autumn/winter 2018/1029. A group of experts representing different societal sectors participated in the arena work. The arena work is based on the Transition management approach according to which the direction and pace of transitions can be influenced through systematic efforts. The topic of Vaasa Transition Arena was future mobility. This report present the results of the transition arena according to the arena structure. Initially, transition drivers, challenges and uncertainties were identified. Next, the vision was discussed and captured in four change targets. As a further step, transition pathways from the current stage were developed to achieve the set targets. Based on the pathways, 26 immediate actions were identified in order to speed up the transition process towards a carbon neutral Vaasa 2035. The main messages of Vaasa Transition Arena are: 1. Public transportation ridership should be quadrupled until 2035 2. The cycling modal share should be tripled until 2035 3. Traffic emissions should be reduced by 90% until 2035 4. Coordination of planning should be taken to a new level 5. Increase the energy capital visibility in Vaasa’s daily life 6. Give low-carbon solutions the highest priority in infrastructure development 7. Put sustainable commuting/mobility on companies’ and organisations’ agenda 8. Use Transition management methods and tools to a larger extentfi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed

The desired future of well-being : examining complexity, anticipation and participation

Työn teoreettinen viitekehys muodostuu kompleksisuusajattelusta, osallisuudesta ja sen taustalla vaikuttavasta deliberatiivisesta demokratiateoriasta sekä tuoreesta, tulevaisuuksientutkimuksen alalle sijoittuvasta antisipaatioajattelusta. Väitöskirjatyön ensimmäinen tutkimustehtävä on tarkastella hyvinvointipalvelujen päätöksentekoon liittyvän osallisuuden tilaa, sen kehittämisen haasteita ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Delfoi–asiantuntijametodilla toteutetun utkimuksen mukaan suomalainen hyvinvointipalvelujen päätöksenteko on vasta ottamassa askelia osallisuuden suuntaan, eikä siihen liittyviä, perustavaa laatua olevia ristiriitoja voida ratkaista yksinkertaisilla ja/tai perinteiseksi ymmärrettävillä päätöksenteon tavoilla. Lyhytnäköinen päätöksenteko, tuloksellisuuden painotus sekä kasvava eriarvoisuus ovat johtaneet tilanteeseen, jossa hyvinvointipalvelujen päätöksentekoon vaikuttaminen on vahvassa kytköksessä yksityisten palvelujen ostamiseen ja palvelujen käyttäjien omaan aktiivisuuteen. Tutkimuksen toinen tutkimustehtävä on pohtia antisipaatioajattelun hyödyntämistä – osallistavan ja puntaroivan päätöksenteon periaatteita soveltaen – kompleksisten yhteisöllisten tavoitteiden määrittelyyn. Väitöskirjassa tuodaan esiin antisipaatio- ja kompleksisuusajattelun teoreettista yhteyttä sekä osallisuuden merkitystä näiden muodostaman kokonaisuuden toiminnalle.The theoretical framework of the thesis consists of complexity thinking, participation and the underlying theory of deliberative democracy, as well as the recent future studies paradigm of anticipation. The first objective of the research is to examine the state of citizens’ participation in Finnish welfare decision-making and the underlying issues affecting its developmental stagnation. According to the research conducted by Delphi method, the Finnish participative practices are only starting to take the steps towards citizen participation and the latent, fundamental discrepancies cannot be solved with simple and/or traditional decision-making manners. Short-sightedness, profitability emphasis and increasing inequality have led to a situation where the decision-making influence is associated with one’s ability to buy private services and to be active. The second objective is to discuss the utilizing of anticipation – in accordance with participative and deliberative decision-making principles – to outline the desired, societal objectives. The dissertation highlights the intrinsic connection of the theories of anticipation and complexity, as well as the significance of participation in its functioning

Antisipaatio - tulevaisuuden ja kompleksisuuden tuore liitto

fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Hallinnon tutkimuksen vapaus poliittisen ja hallinnollisen ohjauksen näkökulmasta

© Vastapaino, tekijät. Tämän teoksen Open Access -editio on lisensoitu CC BY-NC-ND 4.0 -käyttöluvalla. Voit jakaa avoimen kirjan, mutta sinun on mainittava lähde asianmukaisesti. Et voi käyttää aineistoa kaupallisiin tarkoituksiin, etkä tehdä siihen muutoksia. Tarkastele käyttölupaa osoitteessa: https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fifi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed