S100B proteins in febrile seizures

AbstractS100B protein concentrations correlate with the severity and outcome of brain damage after brain injuries, and have been shown to be markers of blood–brain barrier damage. In children elevated S100B values are seen as a marker of damage to astrocytes even after mild head injuries. S100B proteins may also give an indication of an ongoing pathological process in the brain with respect to febrile seizures (FS) and the likelihood of their recurrence. To evaluate this, we measured S100B protein concentrations in serum and cerebrospinal fluid from 103 children after their first FS. 33 children with acute infection without FS served as controls for the serum concentrations. In the FS patients the mean S100B concentration in the cerebrospinal fluid samples was 0.21μg/L and that in the serum samples 0.12μg/L. The mean serum concentration in the controls was 0.11μg/L (difference 0.01μg/L, 95% confidence interval −0.02 to 0.04μg/L, P=0.46). There was a correlation between age and serum S100B concentration (r=−0.28, P=0.008) in children under four years, but S100B concentrations did not predict the clinical severity of the FS nor their recurrence. There was no correlation between time of arrival at the hospital after FS and S100B concentration in serum (r=−0.130, P=0.28) or in cerebrospinal fluid samples (r=−0.091, P=0.52). Our findings indicate that FS does not cause significant blood–brain barrier openings, and increase the evidence that these seizures are relatively harmless for the developing brain

S100B-proteiini lasten kuumekouristuksissa

S100B-proteiini on gliasoluspesifinen proteiini, jota vapautuu verenkiertoon aivovaurioiden yhteydessä. Kohonneet pitoisuudet korreloivat aivovaurion vaikeusasteen ja lopputuleman kanssa. S100B-proteiini toimii myös merkkiaineena veri—aivoesteen toimintahäiriöille. Lapsilla kohonneet proteiinipitoisuudet on liitetty astrosyyttivaurion markkereiksi jopa lievän aivovamman jälkeen. On mahdollista, että kuumekouristusten yhteydessä seerumin ja likvorin S100B-proteiinipitoisuudet nousevat ollen merkkinä aivoissa käynnissä olevasta patologisesta prosessista ja ennustavat kohtausten uusiutumistodennäköisyyttä. Tässä tutkimuksessa mittasimme seerumin ja likvorin S100B-proteiinipitoisuudet 103 lapselta, jotka olivat sairastaneet ensimmäisen kuumekouristuksensa. 33 lapsipotilasta, joilla oli akuutti kuumeinen infektio ilman kouristuksia, toimivat kontrolleina seerumipitoisuuksien suhteen. Kuumekouristajapotilailla S100B-proteiinipitoisuuksien keskiarvo likvorissa oli 0,21 μg/l ja seerumissa 0,12 μg/l. Kontrollipotilailla vastaava seerumipitoisuuksien keskiarvo oli 0,11 μg/l (ero 0,01 μg/l, 95 %:n luottamusväli -0,02—0.04 μg/l, P = 0,46). Seerumin S100B-proteiinipitoisuus oli riippuvainen potilaiden iästä (r = -0,28, P = 0,008) alle neljävuotiailla lapsilla. Pitoisuus ei kuitenkaan ennustanut kuumekouristuksen vaikeusastetta eikä kohtauksen uusiutumista. Aikaviiveellä kuumekouristuskohtauksen alkamisesta sairaalaan saapumiseen ei ollut korrelaatiota S100B-pitoisuuksiin seerumi- (r = -0,130, P = 0,28) eikä likvorinäytteissä (r = -0,091, P = 0,52). Tutkimustuloksemme tukevat aiempaa käsitystä siitä, että kuumekouristukset ovat vaarattomia kehittyville aivoille