Hoivakriisi lisää päivystysten kuormaa

Hoivapalvelujen laadun vaihtelu ja henkilöstön puutteellinen sairaanhoidollinen osaaminen on lisännyt ensihoito- ja päivystys¬palvelujen kysyntää merkittävästi. Riittävien konsultaatiopalvelujen kautta moni asia olisi ennakoitavissa hoivakodiss

Use of antibiotics contrary to guidelines for children’s lower respiratory tract infections in different health care settings

This study aimed to evaluate antibiotic prescriptions for children with lower respiratory tract infection (LRTI) in public and private primary care clinics and in a hospital’s pediatric emergency department (PED) in 2012–2013 (pre-guideline) and in 2014–2015 (post-guideline). Special attention was paid to guideline compliance, especially regarding macrolide prescriptions, which the guidelines discourage. Retrospective data of 1431 children with LRTI in November–December 2012–2015 were collected from electronic registers and checked manually. Three diagnostic groups were analyzed: community-acquired pneumonia (CAP), wheezing bronchitis, and non-wheezing bronchitis. A comparison of the pre- and post-guideline periods revealed antibiotic prescription rates of 48.7% and 48.9% (p = 0.955) for all LRTIs, respectively, and 77.6% and 71.0% (p = 0.053) for non-wheezing bronchitis. The prescription rates for all LRTIs were 24.9% in PED and 45.9% in public (p < 0.001 vs. PED) and 75.4% in private clinics (p < 0.001 vs. PED and p < 0.001 vs. public clinics). During post-guideline periods, antibiotics were prescribed for CAP less often in private (56.3%) than in public clinics (84.6%; p = 0.037) or in PED (94.3%; p < 0.001 vs. private and p = 0.091 vs. public primary clinics). Macrolide prescriptions were highest in private clinics (42.8%), followed by public primary care clinics (28.5%; p < 0.05) and PED (0.8%; p < 0.05 vs. both public and private primary care). Amoxicillin was the predominant antibiotic in public primary care and PED and macrolides in private primary care. Conclusion: Antibiotic prescribing for children with LRTI differed significantly between healthcare providers. CAP was undertreated and bronchitis overtreated with antibiotics in primary care, especially in the private clinics. What is Known: • Clinical Treatment Guidelines tend to have modest effect on physicians’ antibiotic prescribing habits. • Pediatric viral LRTIs are widely treated with unnecessary antibiotics. What is New: • Remarkable differences in antibiotic prescriptions in pediatric LRTIs between Finnish private and public providers were observed. • Overuse of macrolides was common especially in private clinics.Peer reviewe

Hoivakriisi lisää päivystysten kuormaa

Hoivapalvelujen laadun vaihtelu ja henkilöstön puutteellinen sairaanhoidollinen osaaminen on lisännyt ensihoito- ja päivystys­palvelujen kysyntää merkittävästi. Riittävien konsultaatiopalvelujen kautta moni asia olisi ennakoitavissa hoivakodiss

Germline Sequencing Identifies Rare Variants in Finnish Subjects with Familial Germ Cell Tumors

Purpose: Pediatric germ cell tumors are rare, representing about 3% of childhood malignancies in children less than 15 years of age, presenting in neonates or adolescents with a greater incidence noted in older adolescents. Aberrations in primordial germ cell proliferation/differentiation can lead to a variety of neoplasms, including teratomas, embryonal carcinoma, choriocarcinoma, and yolk sac tumors. Patients and Methods: Three Finnish families with varying familial germ cell tumors were identified, and whole-genome sequencing was performed using an Illumina sequencing platform. In total, 22 unique subjects across the three families were sequenced. Family 1 proband (female) was affected by malignant ovarian teratoma, Family 2 proband (female) was affected by sacrococcygeal teratoma with yolk sac tumor in the setting of Cornelia de Lange syndrome, and Family 3 proband (male) was affected by malignant testicular teratoma. Rare variants were identified using an autosomal recessive or de novo model of inheritance. Results: For family 1 proband (female), an autosomal recessive or de novo model of inheritance identified variants of interest in the following genes: CD109, IKBKB, and CTNNA3, SUPT6H, MUC5AC, and FRG1. Family 2 proband (female) analysis identified gene variants of interest in the following genes: LONRF2, ANO7, HS6ST1, PRB2, and DNM2. Family 3 proband (male) analysis identified the following potential genes: CRIPAK, KRTAP5-7, and CACNA1B. Conclusion: Leveraging deep pedigrees and next-generation sequencing, rare germline variants were identified that were enriched in three families from Finland with a history of familial germ cell tumors. The data presented support the importance of germline mutations when analyzing complex cancers with a low somatic mutation landscape.Peer reviewe

Computer-generated structured electronic medical records are preferable to conventional medical records for patients with acute abdominal pain : a prospective, double-blinded study

Objectives: Structured medical records improve readability and ensure the inclusion of information necessary for correct diagnosis and treatment. This is the first study to assess the quality of computer-generated structured medical records by comparing them to conventional medical records on patients with acute abdominal pain. Materials and methods: A prospective double-blinded study was conducted in a tertiary referral center emergency department between January 2018 and June 2018. Patients were examined by emergency department physicians and by experience and inexperienced researcher. The researchers used a new electronical medical records system, which gathered data during the examination and the system generate structured medical records containing natural language. Conventional medical records dictated by physician and computer-generated medical records were compared by a group of independent clinicians. Results: Ninety-nine patients were included. The overall quality of the computer-generated medical records was better than the quality of conventional human-generated medical records – the structure was similar or better in 99% of cases and the readability was similar or better in 86% of cases, p < 0.001. The quality of medical history, current illness, and findings of physical examinations were likewise better with the computer-generated recording. The results were similar when patients were examined by experienced or inexperienced researcher using the computer-generated recording. Discussion: The quality of computer-generated structured medical records was superior to that of conventional medical records. The quality remained similar regardless of the researcher’s level of experience. The system allows automatic risk scoring and easy access for quality control of patient care. We therefore consider that it would be useful in wider practice.publishedVersionPeer reviewe

Prospective Validation of the Scandinavian Guidelines for Initial Management of Minimal, Mild, and Moderate Head Injuries in Adults

The Scandinavian Guidelines for Initial Management of Minimal, Mild, and Moderate Head Injuries in Adults (Scandinavian guidelines) are the first to incorporate serum measurement of the S100 astroglial calcium-binding protein B (S100B) to emergency department (ED) triage of patients with head injury (HI). This prospective validation study was conducted in the ED of the Tampere University Hospital, Finland, between November 2015 and November 2016. All consecutive adult patients with HI presenting to the ED within 24 h from injury were eligible for inclusion. Venous blood for S100B sampling was drawn from all patients, and the result was available at the ED. Computed tomography (CT) scans of the head were performed according to the on-call physician's evaluation. Only the samples collected within 6 h after injury were used. A one-week follow-up was conducted to identify possible HI-related complications. A total of 295 patients (median age, 67.0 years, range, 18-100; women, 48.8%) were enrolled. Of those, 196 (66.4%) underwent scanning. Acute traumatic lesions were detected on 31 (15.8%) of the scans. Two of the CT-positive patients were scanned without a guidelines-based indication. These lesions did not require any specific treatment or repeated imaging. The guidelines-based sensitivity was 0.94 (95% confidence interval [CI], 0.77-0.99) and specificity 0.19 (95% CI, 0.13-0.26) for predicting traumatic intracranial CT abnormalities. The positive and negative predictive value for positive head CT was 0.18 (95% CI, 0.12-0.25) and 0.94 (95% CI, 0.78-0.99), respectively. In the mild-low risk group, no false negative S100B values were recorded. Thirteen patients (4.4%) were re-admitted to the ED, and two patients (0.7%) died one week after the primary HI. The deaths were unrelated to the injury. None of these adverse events were directly caused by a primarily undiagnosed intracranial injury. The Scandinavian guidelines incorporated with S100B are a valid means of screening clinically significant acute traumatic lesions after HI and have the potential to reduce unnecessary CT scanning

Itusolukasvaimet- Biologia, Kliininen Ilmeneminen ja Epidemiologia

Itusolukasvaimet ovat harvinainen ja monimuotoinen ryhmä hyvän- ja pahanlaatuisia kasvaimia, joiden katsotaan saavan alkunsa ns. alkuitusolusta. Vaikka koko väestössä pahanlaatuiset itusolukasvaimet ovat harvinaisia (vain n. 0.7 % kaikista syövistä), alle 30-vuotiaiden syövistä jo 11 % on itusolusyöpiä. Lisäksi pahanlaatuiset kiveksen itusolukasvaimet ovat 20–40-vuotiaden, etnisesti kaukasialaisten miesten syövistä yleisimpiä. Niiden ilmaantuvuus teollisuusmaissa on kasvanut, ja syy ilmaantuvuuden kasvuun on suurelta osin epäselvä. Useita, mm. ympäristöön liittyviä riskitekijöitä on kuitenkin esitetty yleistymisen syyksi. Itusolukasvainten molekulaarinen perusta on avoin. Vastasyntyneiden tavallisin kasvain, ns. sakrokokkygeaalinen teratooma (sacrococcygeal teratoma, SCT), on tyypillinen ja useimmiten hyvänlaatuinen itusolukasvain. SCT voidaan jaotella kasvaimen sijainnin, histologian ja koostumuksen mukaan. Kasvain todetaan nykyisin yleensä jo raskaudenaikaisissa ultraäänitutkimuksissa. Raskauden ja sikiön kannalta huonoja ennustetekijöitä ovat mm. kasvainkudoksen kiinteys ja runsas verisuonitus sekä kasvaimen nopea kasvu. Elävänä syntyneillä lapsilla, jotka leikataan pian syntymän jälkeen, on erinomainen ennuste. Osalla kasvaimista on kuitenkin taipumus uusiutua, ja vähintään 50 % uusiutumisista on pahanlaatuisia. Tästä syystä sekä mahdollisten tuumoriin ja leikkaukseen liittyvien toiminnallisten pitkäaikaisongelmien löytämiseksi potilaita seurataan kliinisesti useiden vuosien ajan. Väitöskirjatyö koostui neljästä itsenäisestä osasta. Ensimmäinen osatyö (I) perustui prospektiiviseen tuumorimarkkeri-seurantatutkimukseen. Kaikki Helsingin Lasten ja Nuorten Sairaalassa vuosina 1986–2008 todetut ja hoidetut SCT-potilaat (n=33) otettiin mukaan tutkimukseen, ja he kävivät säännöllisesti seurannassa Lastenklinikalla. Keskityimme erityisesti poikkeavien verikoearvojen ja kasvaimen uusiutumisen mahdolliseen yhteyteen. Alfa-fetoproteiinin (AFP) on jo aiemmin todettu ennustavan pahanlaatuisia uusiutumisia. Ensimmäisen osatyön tulokset osoittivat lisäksi, että koholla oleva seerumin CA 125 saattaa ennustaa hyvänlaatuisia uusiutumisia. Näin ollen suosittelemme näiden kahden tuumorimarkkereiden käyttöä seurannassa. Toinen osatyö (II) perustui Suomen Syöpärekisterin tietoihin, ja siinä määritettiin pahanlaatuisten itusolukasvainten ilmaantuvuus (insidenssi), histologinen jakautuminen ja sijainnit miehillä ja naisilla. Tutkimukseen otettiin mukaan kaikki Suomessa vuosina 1969–2008 todetut itusolusyövät (yli 3000 tapausta). Tämän osatyön tärkeimmät löydökset olivat, että sekä itusolukasvainten ilmaantuvuudessa että histologisessa ja sijainnin jakautumisessa on eroja miesten ja naisten välillä. Kiveksissä ja munasarjoissa esiintyvien itusolukasvainten ilmaantuvuus 15–44-vuotiailla miehillä on nousussa, kun taas naisilla vastaavaa nousua ei todettu. Näin ollen itusolukasvainten riskitekijät ovat todennäköisesti erilaisia miehillä ja naisilla. Osatyö III oli jälleen rekistereihin perustuva, ja siinä selvitettiin SCT:n vallitsevuus (prevalenssi) Suomessa, ja lisäksi SCT:n vaikutukset raskauden kulkuun. Tutkimus sisälsi kaikki SCT-tapaukset, mukaan lukien elävänä ja kuolleena syntyneet sekä sikiöindikaatiolla tehdyt raskauden keskeytykset. Tapaukset haettiin THL:n Epämuodostumarekisteristä, josta saatiin myös tietoa tapausten muista anomalioista. Lisätietoja haettiin myös THL:n Syntymärekisteristä sekä Suomen Syöpärekisteristä. Tämä osatyö osoitti, että SCT:n syntymähetken vallitsevuus (birth prevalence) Suomessa on n. 1:15 000, mikä on huomattavasti enemmän kuin aiemmin on raportoitu muista maista. Liitännäispoikkeavuuksia todettiin kolmasosalla tapauksista, ja 28 % tapauksista (pois lukien keskeytykset) joko syntyi kuolleena tai menehtyi vastasyntyneisyyskaudella. Neljäs osatyö (IV) oli epidemiologinen analyysi itusolukasvaimista lapsilla ja nuorilla (0-19-vuotiaat) Suomessa vuosina 1969–2008. Analysoimme yhteensä 334 pahanlaatuisen itusolukasvaimen Syöpärekisteritiedot, ja keskityimme tuumorin histologiaan, sijaintiin ja levinneisyysasteeseen diagnoosihetkellä. Laskimme lisäksi eloonjäämisluvut kahdelle peräkkäiselle ajanjaksolle. Tämä osatyö osoitti, että itusolukasvainten osuus kaikista lasten ja nuorten pahanlaatuisista kasvaimista on noussut, pääasiassa teini-ikäisten kiveskasvainten osalta. Ilmaantuvuuden muutosten analysointi oli kuitenkin haasteellista, sillä lapsilla ja erityisesti tytöillä näitä kasvaimia esiintyy hyvin vähän. Loppupäätelmänä voidaan todeta, että tämä tutkimus muodostaa kattavan analyysin lasten ja aikuisten itusolukasvaimista. Epidemiologisia rekisteritutkimuksia on mahdollista toteuttaa vain sellaisissa maissa, joissa on luotettava kansallinen rekisterijärjestelmä. Tästä syystä tutkimuksemme on merkittävä lisä aiempiin itusolukasvaimia käsitteleviä väestöpohjaisiin tutkimuksiin. Koska itusolukasvaimet ovat hyvin harvinaisia lapsilla, tutkimuksen laajentaminen esim. yhteispohjoismaiseksi voisi helpottaa jopa pienten ilmaantuvuuden muutoksien toteamista ja näiden tuumoreiden biologisen taustan ymmärtämistä.Germ cell tumors (GCTs) are a heterogeneous group of malignant and non-malignant neoplasms putatively originating from the same precursor, the primordial germ cell. Malignant GCTs are rare, comprising only 0.7% of all cancers. However, among individuals aged less than 30 years the proportion of GCTs among all malignancies is 11%. Furthermore, malignant testicular GCTs are the most frequent malignancies in Caucasian men aged 20 to 40 years. This incidence has increased in industrialized countries during recent decades, the reason for this remaining largely unclear. However, several risk factors, including environmental, have been proposed. The molecular basis of GCTs is undefined. The most common of all neonatal tumors, sacrococcygeal teratoma (SCT), is a typical and most often benign GCT. Sacrococcygeal teratomas can be classified by location, histology and composition of the tumor. The tumor is usually detected during antenatal ultrasound examinations, and solidity and high vasculature as well as rapid growth are regarded as predictors of a poor outcome. Surviving children who undergo prompt surgery after birth have an excellent prognosis. However, a proportion of SCTs have a tendency to recur, at least 50% of the recurrences being malignant. Thus, and in order to detect possible long-term functional problems related to the tumor and the surgery, these children are followed up for several years after the initial surgical treatment. This thesis comprises four publications. Study I was based on a prospective scheme of serial serum tumor marker evaluations. All children with SCT diagnosed and treated at Helsinki University Hospital between 1985 and 2006 (n=33) were included in the study, and made regular follow-up visits. The focus of attention was the possible relationship between abnormal sample values and cases with recurrences. This study showed that the role of multiple markers in the follow-up of SCT is limited. In addition to the viability of alpha-fetoprotein (AFP) as a marker in detecting malignant recurrences, we found that elevated serum CA 125 may indicate non-malignant recurrences, and thus recommend monitoring of these two tumor markers at follow-up visits. The second study (II) was based on the national Finnish Cancer Registry data, and assessed the incidence, histological distribution and locations of malignant GCTs in both sexes. The study included essentially all malignant GCTs encountered in Finland in 1969-2008 (over 3000 cases). The main findings in study II were that there are significant differences in both the GCT incidences and distribution of morphologies and locations between men and women. The incidence of gonadal GCTs in Finland is increasing in men between 15-44 years of age whereas no such changes are seen in figures for women. The risk factors for GCTs are thus likely to differ between the two sexes. Study III was again register-based, and evaluated the prevalence of SCT in Finland, along with the effects of SCT on pregnancy outcome. All SCT cases, including live births, stillbirths and terminations of pregnancy on fetal indications were identified in the Finnish Register of Congenital Malformations, along with data on associated abnormalities. The Medical Birth Register and the Finnish Cancer Registry were used as additional data sources. This study revealed the birth prevalence of SCT in Finland to lie at 1:15 000, markedly higher than previously reported in other countries. Associated abnormalities were found in a third of cases, and 28% (excluding terminations) were stillborn or succumbed perinatally. Finally, the fourth study (IV) comprised an epidemiological analysis of GCTs in the pediatric and adolescent population (0-19 years of age) in Finland in 1969-2008. Data on 334 malignant GCTs obtained from the Finnish Cancer Registry were analyzed, focusing on histology, location and stage of the tumor at diagnosis. Additionally, the 5-year survival rates were calculated for the two consecutive study periods. The study revealed the proportion of malignant GCTs of all malignancies among children and adolescents to be increasing, mainly due to the increase in testicular GCTs in adolescents. However, the limited number of cases in children, especially girls, made analysis of incidence trends difficult. In conclusion, this study comprises a comprehensive analysis of pediatric and adult germ cell tumors. Epidemiological register studies are only feasible in countries with reliable national registering, and our data thus add to the limited population-based literature on these tumors. As these GCTs in children are very rare, extension of the study population to e.g. the Nordic scale would enhance detection of even minute incidence trends and insights to biological background of these tumors

Itusolukasvaimet- Biologia, Kliininen Ilmeneminen ja Epidemiologia

Itusolukasvaimet ovat harvinainen ja monimuotoinen ryhmä hyvän- ja pahanlaatuisia kasvaimia, joiden katsotaan saavan alkunsa ns. alkuitusolusta. Vaikka koko väestössä pahanlaatuiset itusolukasvaimet ovat harvinaisia (vain n. 0.7 % kaikista syövistä), alle 30-vuotiaiden syövistä jo 11 % on itusolusyöpiä. Lisäksi pahanlaatuiset kiveksen itusolukasvaimet ovat 20–40-vuotiaden, etnisesti kaukasialaisten miesten syövistä yleisimpiä. Niiden ilmaantuvuus teollisuusmaissa on kasvanut, ja syy ilmaantuvuuden kasvuun on suurelta osin epäselvä. Useita, mm. ympäristöön liittyviä riskitekijöitä on kuitenkin esitetty yleistymisen syyksi. Itusolukasvainten molekulaarinen perusta on avoin. Vastasyntyneiden tavallisin kasvain, ns. sakrokokkygeaalinen teratooma (sacrococcygeal teratoma, SCT), on tyypillinen ja useimmiten hyvänlaatuinen itusolukasvain. SCT voidaan jaotella kasvaimen sijainnin, histologian ja koostumuksen mukaan. Kasvain todetaan nykyisin yleensä jo raskaudenaikaisissa ultraäänitutkimuksissa. Raskauden ja sikiön kannalta huonoja ennustetekijöitä ovat mm. kasvainkudoksen kiinteys ja runsas verisuonitus sekä kasvaimen nopea kasvu. Elävänä syntyneillä lapsilla, jotka leikataan pian syntymän jälkeen, on erinomainen ennuste. Osalla kasvaimista on kuitenkin taipumus uusiutua, ja vähintään 50 % uusiutumisista on pahanlaatuisia. Tästä syystä sekä mahdollisten tuumoriin ja leikkaukseen liittyvien toiminnallisten pitkäaikaisongelmien löytämiseksi potilaita seurataan kliinisesti useiden vuosien ajan. Väitöskirjatyö koostui neljästä itsenäisestä osasta. Ensimmäinen osatyö (I) perustui prospektiiviseen tuumorimarkkeri-seurantatutkimukseen. Kaikki Helsingin Lasten ja Nuorten Sairaalassa vuosina 1986–2008 todetut ja hoidetut SCT-potilaat (n=33) otettiin mukaan tutkimukseen, ja he kävivät säännöllisesti seurannassa Lastenklinikalla. Keskityimme erityisesti poikkeavien verikoearvojen ja kasvaimen uusiutumisen mahdolliseen yhteyteen. Alfa-fetoproteiinin (AFP) on jo aiemmin todettu ennustavan pahanlaatuisia uusiutumisia. Ensimmäisen osatyön tulokset osoittivat lisäksi, että koholla oleva seerumin CA 125 saattaa ennustaa hyvänlaatuisia uusiutumisia. Näin ollen suosittelemme näiden kahden tuumorimarkkereiden käyttöä seurannassa. Toinen osatyö (II) perustui Suomen Syöpärekisterin tietoihin, ja siinä määritettiin pahanlaatuisten itusolukasvainten ilmaantuvuus (insidenssi), histologinen jakautuminen ja sijainnit miehillä ja naisilla. Tutkimukseen otettiin mukaan kaikki Suomessa vuosina 1969–2008 todetut itusolusyövät (yli 3000 tapausta). Tämän osatyön tärkeimmät löydökset olivat, että sekä itusolukasvainten ilmaantuvuudessa että histologisessa ja sijainnin jakautumisessa on eroja miesten ja naisten välillä. Kiveksissä ja munasarjoissa esiintyvien itusolukasvainten ilmaantuvuus 15–44-vuotiailla miehillä on nousussa, kun taas naisilla vastaavaa nousua ei todettu. Näin ollen itusolukasvainten riskitekijät ovat todennäköisesti erilaisia miehillä ja naisilla. Osatyö III oli jälleen rekistereihin perustuva, ja siinä selvitettiin SCT:n vallitsevuus (prevalenssi) Suomessa, ja lisäksi SCT:n vaikutukset raskauden kulkuun. Tutkimus sisälsi kaikki SCT-tapaukset, mukaan lukien elävänä ja kuolleena syntyneet sekä sikiöindikaatiolla tehdyt raskauden keskeytykset. Tapaukset haettiin THL:n Epämuodostumarekisteristä, josta saatiin myös tietoa tapausten muista anomalioista. Lisätietoja haettiin myös THL:n Syntymärekisteristä sekä Suomen Syöpärekisteristä. Tämä osatyö osoitti, että SCT:n syntymähetken vallitsevuus (birth prevalence) Suomessa on n. 1:15 000, mikä on huomattavasti enemmän kuin aiemmin on raportoitu muista maista. Liitännäispoikkeavuuksia todettiin kolmasosalla tapauksista, ja 28 % tapauksista (pois lukien keskeytykset) joko syntyi kuolleena tai menehtyi vastasyntyneisyyskaudella. Neljäs osatyö (IV) oli epidemiologinen analyysi itusolukasvaimista lapsilla ja nuorilla (0-19-vuotiaat) Suomessa vuosina 1969–2008. Analysoimme yhteensä 334 pahanlaatuisen itusolukasvaimen Syöpärekisteritiedot, ja keskityimme tuumorin histologiaan, sijaintiin ja levinneisyysasteeseen diagnoosihetkellä. Laskimme lisäksi eloonjäämisluvut kahdelle peräkkäiselle ajanjaksolle. Tämä osatyö osoitti, että itusolukasvainten osuus kaikista lasten ja nuorten pahanlaatuisista kasvaimista on noussut, pääasiassa teini-ikäisten kiveskasvainten osalta. Ilmaantuvuuden muutosten analysointi oli kuitenkin haasteellista, sillä lapsilla ja erityisesti tytöillä näitä kasvaimia esiintyy hyvin vähän. Loppupäätelmänä voidaan todeta, että tämä tutkimus muodostaa kattavan analyysin lasten ja aikuisten itusolukasvaimista. Epidemiologisia rekisteritutkimuksia on mahdollista toteuttaa vain sellaisissa maissa, joissa on luotettava kansallinen rekisterijärjestelmä. Tästä syystä tutkimuksemme on merkittävä lisä aiempiin itusolukasvaimia käsitteleviä väestöpohjaisiin tutkimuksiin. Koska itusolukasvaimet ovat hyvin harvinaisia lapsilla, tutkimuksen laajentaminen esim. yhteispohjoismaiseksi voisi helpottaa jopa pienten ilmaantuvuuden muutoksien toteamista ja näiden tuumoreiden biologisen taustan ymmärtämistä.Germ cell tumors (GCTs) are a heterogeneous group of malignant and non-malignant neoplasms putatively originating from the same precursor, the primordial germ cell. Malignant GCTs are rare, comprising only 0.7% of all cancers. However, among individuals aged less than 30 years the proportion of GCTs among all malignancies is 11%. Furthermore, malignant testicular GCTs are the most frequent malignancies in Caucasian men aged 20 to 40 years. This incidence has increased in industrialized countries during recent decades, the reason for this remaining largely unclear. However, several risk factors, including environmental, have been proposed. The molecular basis of GCTs is undefined. The most common of all neonatal tumors, sacrococcygeal teratoma (SCT), is a typical and most often benign GCT. Sacrococcygeal teratomas can be classified by location, histology and composition of the tumor. The tumor is usually detected during antenatal ultrasound examinations, and solidity and high vasculature as well as rapid growth are regarded as predictors of a poor outcome. Surviving children who undergo prompt surgery after birth have an excellent prognosis. However, a proportion of SCTs have a tendency to recur, at least 50% of the recurrences being malignant. Thus, and in order to detect possible long-term functional problems related to the tumor and the surgery, these children are followed up for several years after the initial surgical treatment. This thesis comprises four publications. Study I was based on a prospective scheme of serial serum tumor marker evaluations. All children with SCT diagnosed and treated at Helsinki University Hospital between 1985 and 2006 (n=33) were included in the study, and made regular follow-up visits. The focus of attention was the possible relationship between abnormal sample values and cases with recurrences. This study showed that the role of multiple markers in the follow-up of SCT is limited. In addition to the viability of alpha-fetoprotein (AFP) as a marker in detecting malignant recurrences, we found that elevated serum CA 125 may indicate non-malignant recurrences, and thus recommend monitoring of these two tumor markers at follow-up visits. The second study (II) was based on the national Finnish Cancer Registry data, and assessed the incidence, histological distribution and locations of malignant GCTs in both sexes. The study included essentially all malignant GCTs encountered in Finland in 1969-2008 (over 3000 cases). The main findings in study II were that there are significant differences in both the GCT incidences and distribution of morphologies and locations between men and women. The incidence of gonadal GCTs in Finland is increasing in men between 15-44 years of age whereas no such changes are seen in figures for women. The risk factors for GCTs are thus likely to differ between the two sexes. Study III was again register-based, and evaluated the prevalence of SCT in Finland, along with the effects of SCT on pregnancy outcome. All SCT cases, including live births, stillbirths and terminations of pregnancy on fetal indications were identified in the Finnish Register of Congenital Malformations, along with data on associated abnormalities. The Medical Birth Register and the Finnish Cancer Registry were used as additional data sources. This study revealed the birth prevalence of SCT in Finland to lie at 1:15 000, markedly higher than previously reported in other countries. Associated abnormalities were found in a third of cases, and 28% (excluding terminations) were stillborn or succumbed perinatally. Finally, the fourth study (IV) comprised an epidemiological analysis of GCTs in the pediatric and adolescent population (0-19 years of age) in Finland in 1969-2008. Data on 334 malignant GCTs obtained from the Finnish Cancer Registry were analyzed, focusing on histology, location and stage of the tumor at diagnosis. Additionally, the 5-year survival rates were calculated for the two consecutive study periods. The study revealed the proportion of malignant GCTs of all malignancies among children and adolescents to be increasing, mainly due to the increase in testicular GCTs in adolescents. However, the limited number of cases in children, especially girls, made analysis of incidence trends difficult. In conclusion, this study comprises a comprehensive analysis of pediatric and adult germ cell tumors. Epidemiological register studies are only feasible in countries with reliable national registering, and our data thus add to the limited population-based literature on these tumors. As these GCTs in children are very rare, extension of the study population to e.g. the Nordic scale would enhance detection of even minute incidence trends and insights to biological background of these tumors