Delirium on stroke units: a prospective, multicentric quality-improvement project

Background Post-stroke delirium (POD) in patients on stroke units (SU) is associated with an increased risk for complications and poorer clinical outcome. The objective was to reduce the severity of POD by implementing an interprofessional delirium-management. Methods Multicentric quality-improvement project on five SU implementing a delirium-management with pre/post-comparison. Primary outcome was severity of POD, assessed with the Nursing Delirium Screening Scale (Nu-DESC). Secondary outcome parameters were POD incidence, duration, modified Rankin Scale (mRS), length of stay in SU and hospital, mortality, and others. Results Out of a total of 799 patients, 59.4% (n = 475) could be included with 9.5% (n = 45) being delirious. Implementation of a delirium-management led to reduced POD severity; Nu-DESC median: pre: 3.5 (interquartile range 2.6-4.7) vs. post 3.0 (2.2-4.0), albeit not significant (p = 0.154). Other outcome parameters were not meaningful different. In the post-period, delirium-management could be delivered to 75% (n = 18) of delirious patients, and only 24 (53.3%) of delirious patients required pharmacological treatments. Patients with a more severe stroke and POD remained on their disability levels, compared to similar affected, non-delirious patients who improved. Conclusions Implementation of delirium-management on SU is feasible and can be delivered to most patients, but with limited effects. Nursing interventions as first choice could be delivered to the majority of patients, and only the half required pharmacological treatments. Delirium-management may lead to reduced severity of POD but had only partial effects on duration of POD or length of stay. POD hampers rehabilitation, especially in patients with more severe stroke. Registry DRKS, DRKS00021436. Registered 04/17/2020, www.drks.de/DRKS00021436

Opiskelijakunnat osana yhteiskehittämistä OTE-hankkeessa

Opinnäytetyö tehtiin Turun ammattikorkeakoululle ja sen tarkoitus on mallintaa OTE- hankkeessa tapahtuvaa opiskelijakuntien välistä yhteiskehittämistä. Opinnäytetyössä tuodaan ilmi hankkeessa esiin tulleiden haasteiden kehittämisehdotuksia opiskelijakuntien väliseen yhteiskehittämiseen. Työn tavoitteena oli tehdä opiskelijakuntien käyttöön jäävä visuaalinen tuotos, joka sisältää ohjeita ja vinkkejä opiskelijakuntien välisessä yhteiskehittämishankkeessa toimimiseen. Saadun materiaalin pohjalta koottiin tuotos (Liite 3.), jonka sisältämillä konkreettisilla neuvoilla ja ohjeilla opiskelijakuntien on jatkossa helpompi ottaa huomioon sujuvaan yhteiskehittämiseen tarpeellisia vaiheita ja lähteä sujuvammin osaksi yhteiskehittämishankkeita. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehityksenä ovat opiskelijakunnat, yhteiskehittäminen, osallistaminen sekä fasilitointi. Työssä käydään läpi opiskelijakuntien roolia ammattikorkeakouluissa sekä heitä ohjaavia lakimääritteisiä tehtäviä ja tarkoitusta. Yhteiskehittämistä käsitellään, sen tuoman hyödyn ja käytännön näkökulmasta. Osallistamisen näkökulmasta pohditaan, mitkä asiat helpottavat osallistamista sekä sitouttamista. Fasilitointi avataan menetelmänä ja lisäksi avataan Edward De Bonon kuuden ajatteluhatun menetelmää, jota hyödynsimme työpajoissa. Opinnäytetyössä tiedonkeruumenetelmät olivat laadullisia eli kvalitatiivisia. Tiedonkeruumenetelminä hyödynnettiin kyselyä, haastattelua ja havainnointia. Kysely (Liite 1.) antoi selkeän pohjan ryhmähaastatteluihin. Haastattelut toteutimme kahdessa työpajassa. Ensimmäisessä työpajassa käsiteltiin kyselyn kautta esiin tulleita haasteita ja toisessa työpajassa, jatkettiin ensimmäisessä työpajassa esiin tulleiden asioiden työstämistä. Molemmissa työpajoissa oli mukana opiskelijakuntien edustajia, opiskelijoita sekä hankehenkilöstöä. Käytetyt moninaiset materiaalinkeruumenetelmät ja niiden tuottama materiaali toivat johdonmukaisesti ilmi, että opiskelijat kaipasivat lisää vastuuta, osallisuutta ja mahdollisuutta päästä vaikuttamaan hankkeeseen, jotta aito yhteiskehittäminen onnistuisi eikä jäisi vain pintapuoliseksi mukanaoloksi. Opinnäytetyön tuotos (Liite 3.) toimii jatkossa niin opiskelijakuntien kuin hankehenkilöstönkin tukena yhteiskehittämishankkeissa ja on sisältämiensä konkreettisten vinkkien vuoksi hyödyllinen monenlaisille hankkeille ammattikorkeakouluissa.This thesis project was done for Turku University of Applied Sciences and its purpose is to model the co-development between student unions in the OTE project. OTE is a project of students promoting employment opportunities with the staff of six different Universities of Applied Sciences. The thesis presents development proposals for the challenges identified in the project for co-development between student unions. The goal of this thesis project was to create a visual product (Appendix 3.) that would contain instructions and tips for working in a co-development project between student unions and that student unions could use in the future. The production was assembled based on the material obtained during the thesis project and it contains concrete advice and instructions with which student unions can more easily deal with the necessary stages for co-development and more fluently/smoothly take part in co-development projects in the future. The theoretical framework of this thesis consists of student associations, co-development, inclusion and facilitation. The thesis reviews the role of student unions in universities of applied sciences and the statutory tasks and purpose that guides the unions. The concept of co-development is addressed from the perspective of its benefits and practice. The concept of inclusion is addressed from the perspective of what all could make inclusion and commitment easier. Facilitation and the six thinking hats by Edward De Bono that both were methods used in this thesis project in the form of workshops. The data collection methods used in this thesis were qualitative and the methods used were a questionnaire (Appendix 1.), interviews and observation. The questionnaire provided basis for group interviews that were held in two different workshops. The first workshop addressed the challenges identified by the questionnaire and in the second workshop the discussions started in the first one were continued. Both workshops were attended by representatives of student unions, students, and OTE project staff. The results from the diverse data collection methods used consistently revealed that students wanted more responsibility, involvement, and opportunities to have influence in the project for genuine co-development to succeed and for the student involvement to not remain superficial. In the future the product (Appendix 3.) of this thesis project will work as a support for both student unions and project staff members in the co-development projects. Thanks to the concrete advice and tips the work will also be useful for many kinds of projects in universities of applied sciences