Aktiivisuutta ja osallistumista tukeva fysioterapia aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden alkuvaiheen kuntoutuksessa : Satunnaistettu seurantatutkimus

Satunnaistettu seurantatutkimus Aktiivisuutta ja osallistumista tukeva fysioterapia aivoverenkiertohäiriöön (AVH) sairastuneiden alkuvaiheen kuntoutuksessa toteutettiin vuosina 2008–2013. Tutkimuksessa selvitettiin laaja-alaisia toimintakyvyn muutoksia ja kuntoutujien ja heidän omaistensa kokemuksia sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttöä aktivoivassa ja perinteisessä fysioterapiassa. 108 osallistumiskriteerit täyttänyttä kuntoutujaa satunnaistettiin aktivoivan ja perinteisen fysioterapian ryhmiin. Aktivoivan fysioterapian ryhmän kuntoutus tuki kuntoutujien aktiivista osallistumista ja kotiutumista. Seurannan aikana molempien ryhmien toimintakyky parani eikä ryhmien välillä ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Aktivoiva ryhmä käytti perinteiseen ryhmään verrattuna puolet vähemmän perusterveydenhuollon laitoshoitopäiviä, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Perusterveydenhuollon kuntoutujakohtaiset kustannukset vuodessa olivat aktivoivassa ryhmässä 1 200 € perinteistä ryhmää pienemmät. Alkuvaiheen kuntoutuksen intensiivisyys, suunnitelmallinen seuranta ja moniammatillinen työote molemmissa ryhmissä on saattanut vaikuttaa tuloksiin. Aktiivisuutta tukeva fysioterapiaote oli vakiintunut fysioterapeuttien toimintatavaksi, mikä vähensi intervention vertailtavuutta ryhmien välillä. Kuntoutujien kokemukset haastavat fysioterapeutit syventämään moniammatillista yhteistyötä ja siirtämään painopistettä kuntoutujan elinympäristöön ja sosiaaliseen osallistumiseen. Tulevaisuudessa AVH-kuntoutusta tulisi tutkia myös tarkastelemalla, voidaanko kuntoutuksella ehkäistä sairauden uusiutumista ja siten vaikuttaa AVH:sta johtuviin terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin.25,00 euro

Information processing in global virtual NPD projects

Abstract In knowledge-based economy an increasing amount of work is conducted in projects in dispersed virtual organisational settings. Information is the raw material of virtual knowledge-based project work and therefore an understanding of information processing in virtual NPD (New Product Development) projects is essential. Information processing is particularly crucial for virtual NPD projects, which are typically implemented in demanding, turbulent and complex institutional settings, where they are subject to various challenges caused by cultural, organisational and human factors and where large amounts of information is processed. This multi-disciplinary study combines theories of information processing and trust and knowledge-based view of organisations. Particularly impersonal and interpersonal trust and barriers to information processing are investigated to study organisational capabilities and virtual communication competencies, which can enable information processing in virtual NPD projects. The case organisation was selected for the study because it has a lengthy history of multinational and multisite virtual way of work. Survey questionnaires and semi-structured interviews were employed to gather research data. Focus group interviews and document review were conducted to evaluate the results. Altogether, 11 leaders and 12 expert teams were interviewed at sites in the USA, Finland, China and Poland as well as 7 members from the operative management in USA and Finland. The results of this study enhance the understanding of organisational virtual capabilities and personal virtual communication competencies in virtual NPD project context. The findings indicate that trust is significant and it is clear that both impersonal and interpersonal trust in supporting information processing in projects, are needed. This study also confirms that each phase in virtual project lifecycle has different needs for information processing. Through recognizing virtual communication capabilities in company level and competencies at the personal level, it would be easier to manage information processing in virtual NPD projects. At the personal level, virtual communication competencies are seen to consist of cultural knowledge and sensitivity, company language skills, listening skills, accountability and credibility, mastery in using ICT and e-mail etiquette. The significance of virtual communication capabilities and competencies as part of knowledge management strategies will grow in the future. This dissertation addresses this challenge by providing new practical and theoretical perspectives to enable planning, measuring, training and rewarding from virtual communication competences, and them to be tested in similar constructions in ICT industry or in other organizations to enhance information processing in virtual projects.Tiivistelmä Erityisesti yhteiskuntamme tietointensiivisillä aloilla tuotekehitys tapahtuu yhä useammin globaaleissa projekteissa, joissa työskennellään organisatorisesti ja maantieteellisesti hajautuneesti, jolloin suuri osa viestinnästä on virtuaalista. Viestintäprosessissa liikkuu informaatiota, joka on tiedon ja osaamisen raaka-ainetta. Jotta tietoa ja osaamista olisi mahdollista hyödyntää, on tärkeää ymmärtää virtuaalisten tuotekehitysprojektien viestintäprosesseja. Onnistunut viestintä on usein vaikeaa, koska projektit toimivat vaativissa, alati muuttuvissa ja monimutkaisissa ympäristöissä. Tyypillisesti projektin aikana pitää pystyä viestimään suuri määrä tietoa ja välittämään osaamista eri toimijoiden välillä. Tämä monitieteinen tutkimus yhdistelee informaation prosessoinnin teoriaa, tietojohtamista ja luottamustutkimusta globaalien tuotekehitysprojektien viestinnän tarkastelussa. Erityisesti keskitytään luottamuksen eri lajien vaikutukseen ja viestinnän esteiden esille tuomiseen, jotta onnistuneen viestinnän kannalta tärkeimmät organisatoriset ja yksilölliset kyvykkyydet voitaisiin tuoda esiin. Tutkittavalla organisaatiolla on pitkä historia kansainvälisillä markkinoilla virtuaalisena organisaationa toimimisesta. Tutkimus toteutettiin yhdistellen kyselytutkimusta ja laadullisia puolistrukturoituja haastatteluja. Kaikkiaan 11 virtuaalitiimin esimiestä ja 12 asiantuntijatiimiä osallistui haastatteluihin USA:ssa, Suomessa, Kiinassa ja Puolassa sekä operatiivisesta johdosta seitsemän henkilöä Suomesta ja USA:sta. Lopuksi tulokset arvioitiin dokumenttikatselmoinneissa sekä fokusryhmähaastatteluissa tutkittavassa organisaatiossa. Tulokset osoittavat, että organisaatio- ja yksilötason luottamusta tarvitaan ja luottamuksen eri lajeilla on erilainen vaikutus viestintään. Tutkimus nostaa myös esille projektin eri vaiheiden erilaiset viestintätarpeet, jotka huomioimalla voidaan kasvattaa virtuaalisten projektien kyvykkyyttä. Yksilötasolla tarvittavat virtuaaliset viestintätaidot ovat ammatillinen ja riittävä projektissa käytettävä kielitaito, kulttuurien tuntemus ja herkkyys, kuuntelemisen taito, vastuullisuus, vahvat ICT:n käyttö- ja mediataidot sekä e-mail etiketti. Tutkimus on merkittävä, koska virtuaalinen projektiperustainen globaali työ tulee lisääntymään ja lisäksi etätyön tarve tulee kasvamaan. Näin ollen virtuaalisten viestintätaitojen merkitys osana tietojohtamisen strategiaa tulee kasvamaan tulevaisuudessa

Enhancing communication practices in virtual new product development projects

Abstract Virtual new product development (NPD) teams integrated via information and communication technology (ICT), can offer effective solutions to higher quality, service, customer responsiveness and individualized productization. Experts in NPD teams usually collaborate across the globe and across time zones by e-mail, tele- and web-conferencing, as well as other ICT, sometimes with inadequate language skills and with various ways of communicating and sharing information. Therefore, finding a shared understanding, relevant information, common language, and personal contacts across different sites may be challenging. The aim of this research was to study how communication practices are organized in virtual NPD. In addition to this, the scope was to study what kinds of competences are needed to enhance the efficiency of virtual communication in cross-cultural NPD. The authors conducted a multi-method case study of a global telecommunication company. The main findings were that members in virtual projects have different kinds of communication practices based on personal competences, habits, and preferences rather than company-level recommendations. The main contribution of this study is that virtual collaboration competences on a personal and organizational level play a significant role in enhancing efficiency in communication and when designing and utilizing communication practices. The authors′ results may be used to support managerial decisions concerning practices of organizing global teams and when coordinating communication practices in complex global projects

Managing barriers of virtual communication in global new product development projects

Abstract In virtual operating environments for new product development (NPD) increase the need to manage communication efficiently. The goal of communication is to reach a shared understanding; however, this is often challenging due to barriers that harm the communication process. Communication barriers typically cause misunderstandings and conflicts and hinder access to relevant information, causing delays in projects and some even fail in reaching their strategic or operational objectives. In addition to identifying the barriers, the main aim of the study was to discover ways of overcoming these barriers. We conducted a multi-method case study in a global telecommunications company. The theoretical base was built on virtual team literature and the theory of communication in virtual NPD teams′ context. The key finding of this study is that main barriers to communication are egocentrism, information-sharing behaviour, inadequate language skills, mistrust, communication distortions and miscommunication. In addition, we identify specific managerial implications for organising communications in virtual projects