Host range of lichenivorous moths with special reference to nutritional quality and chemical defence in lichens

Abstract Host use and range of herbivorous insects are determined by several factors, of which nutritional quality and secondary chemistry have been shown to play very important roles. For herbivores feeding on lichens these traits are assumed to be more critical than for species feeding on higher plants, since lichens are nutritionally poor and often contain high concentrations of secondary metabolites. I examined the role of lichens' nutritional quality and secondary chemicals on the performance of lichen-feeding Lepidopteran larvae. I also tested whether females of lichenivorous species preferably oviposit on host species of the highest nutritional quality for the growth of larvae. Larvae of Eilema depressum performed best on Melanelia exasperata, which is of the highest nutritional quality, as indicated by the high N concentration and the absence of lichen secondary metabolites compared to the other lichens studied. Host nutritional quality did not promote the production of an additional generation. Larvae of E. depressum needed fewer instars and grew bigger on a high-quality diet than larvae reared on a diet of poorer quality. However, the main factor contributing to the wide variation in the number of larval instars was the question of whether or not larvae overwintered. Growth of Cleorodes lichenaria at the beginning of the larval period matched equally the nutritional quality of the hosts. However, the final larval period was shortest on Ramalina species, which was preferred by both females ovipositing their eggs and larvae searching for a host. In the field, larvae were found almost exclusively on Ramalina species. Larvae of E. depressum were not able to survive on intact thalli of Vulpicida pinastri and Hypogymnia physodes, but after removal of lichen's secondary metabolites, larval survival remained equally high as on other lichens. Larvae also showed a clear preference towards thalli with lowered concentrations of secondary metabolites in Parmelia sulcata, V. pinastri and H. physodes. Parietin in Xanthoria parietina was the only secondary metabolite that had no impact on the survival or host selection of E. depressum larvae. The present results show that the nutritional quality and some lichen secondary chemicals are important factors for the growth, survival and host selection of lichen-feeding Lepidopteran larvae. The preference-performance hypothesis is at least partly able to explain the host range of C. lichenaria, although it seems that there are also other factors, such as larval dispersal and host selection or top-down forces, that might contribute to host range of lichenivorous Lepidopteran larvae. Moreover, lichenivorous larvae seem to be partly responsible for their own host selection

Differential performance of two geometrids on previously defoliated Scots pine

v2005o

Ongelmoita oppimia : näkökulmia Kalevalaan ja kansanrunouteen

Kalevala kuuluu tietenkin ensisijaisesti folkloristiikan tutkimusalaan, mutta sen vaikutus on puolentoista vuosisadan aikana ulottunut niin monelle taholle, ettei mikään kansallisten tieteiden lohko voi jättää sitä huomiotta. Kaunokirjallisena teoksena Kalevala on maailmankuulu ja kielellisenä muistomerkkinä korvaamaton. Runoilijoita, kuvataiteilijoita ja säveltäjiä se on innoittanut hämmästyttäviin saavutuksiin. Se on myös jättänyt pysyvät jäljet kansakunnan kulttuuri- ja aatehistoriaan. Ei siis ole ihme, että se kykenee yhä - 150 vuotta ilmestymisensä jälkeen – tarjoamaan tutkimukselle uusia tehtäviä. Kirjasemme Ongelmoita oppimia on monitieteinen artikkelikokoelma. Sen tarkoituksena on esitellä Jyväskylän yliopiston piirissä harjoitettavaa tutkimusta, joka kohdistuu Kalevalan juhlavuoden teemoihin: itse Kalevalaan, alkuperäisiin kansanrunoihin ja muuhun kansanperinteeseen. Näkökulmat ovat varsin erilaisia, sillä kirjoittajat edustavat seitsemää laitosta ja kolmea tiedekuntaa. Monista artikkeleista käy ilmi, että työ on vielä kesken. Siksi kirjaamme onkin syytä pitää eräänlaisena väliraporttina. Toivomme sen silti puolustavan paikkaansa Kalevalan juhlavuoden monilukuisten julkaisujen joukossa. Kiitämme lämpimästi Jyväskylän yliopistoyhdistystä taloudellisesta tuesta ja yliopistoa kirjamme julkaisemisesta. Tässä yhteydessä haluamme myös ilmaista ilomme siitä, että professori, kanslianeuvos Väinö Kaukonen, suomalaisen Kalevala-tutkimuksen Nestor, on ystävällisesti antanut käyttöömme Jyväskylän yliopistossa pitämänsä esitelmän Kansanrunous ja Kalevala