Projektin toteutus

Opinnäytetyössä tutkitaan, miten toteutetaan onnistunut projekti. Opinnäytetyössä käydään läpi pääpiirteittäin projektin toteutuksen vaiheita. Työ toteutettiin teoriapohjaisen tiedon avulla. Käytännön esimerkkinä projektista esiteltiin työn loppuosassa Wasket Catwalkilla -hanke. Opinnäytetyön tavoitteena oli syventää omaa tietämystämme projektin toteutuksesta. Tässä tavoitteessa onnistuttiin hyvin. Päädyttiin lopputulokseen, että useissa projekteissa ilmenee jotakin korjattavaa ja oikean toimintatavan löytäminen voi olla haasteellista. Suurten projektien toteutukseen tulee varautua huolellisella suunnittelulla sekä riittävällä aikataululla. Projektin toteuttajat ovat avainasemassa projektin onnistumisen kannalta, joten projektipäälliköltä vaaditaan hyvää johtamiskykyä. Wasket Catwalkilla -hankkeen kautta päästiin tarkastelemaan oikean projektin kulkua ja työvaiheita. Hanke oli haasteellinen ja vaati projektiryhmältä suuren voimanponnistuksen projektin toteutumiseen. Aikataulu oli tiukka, mutta hyvän tiimin avulla projekti onnistui erinomaisesti ja sai suuren suosion yleisöltä. Oman projektimme, opinnäytetyön toteutuksen, aikataulu venyi erinäisten syiden vuoksi, mutta työ saatiin valmiiksi. Työn alussa emme tienneet projektin toteutuksen eri vaiheesta juuri mitään, mutta saimme työn aikana kattavat tiedot toteuttaa projekti. Opinnäytetyöstä voisi sanoa, että se on tiivistetty käsikirja projektin toteutuksest

Itsensä johtaminen edellytyksenä ammattitaitokilpailuissa menestymiseen

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mitkä tekijät yhdistävät ammattitaitokilpailuissa menestyneitä henkilöitä. Kiinnostuksen kohteena oli, mitä itsensä johtamisen keinoja entiset kilpailijat hyödynsivät valmennusprosessin eri vaiheissa ja mitkä tekijät vaikuttivat valmennusvaiheessa motivaatioon. Aihe on rajattu käsittelemään suomalaisia ravintolapalveluiden lajissa kilpailleita henkilöitä. Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Skills Finland Ry:lle, jonka tavoitteina on kehittää suomalaista ammatillista osaamista sekä lisätä ammatillisen koulutuksen näkyvyyttä ja arvostusta. Skills Finland vastaa ammattimaajoukkueen valmentamisesta sekä Suomen maajoukkueen lähettämisestä kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin. Skills Finlandin näkyvin toimintamuoto on vuosittaiset kolmipäiväiset Taitaja-kilpailut, joissa eri ammattialojen osaajat kilpailevat Suomen mestaruudesta. Työn tietoperusta on jaettu kolmeen päälukuun valmennusprosessin kulun mukaisesti. Ensim-mäisessä luvussa käsitellään ammattitaitokilpailuiden valmennusvaihetta itsensä johtamisen näkökulmasta. Toisessa pääluvussa keskitytään kilpailutilanteeseen ja tarkastellaan kilpailusuoritukseen vaikuttavia henkisiä ominaisuuksia. Kolmas pääluku käsittelee kilpailuiden jälkeen tapahtuvaa oppimisprosessin ja reflektoinnin teoriaa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu, jossa haastateltiin neljää entistä WorldSkills-kilpailijaa ja yhtä EuroSkills-kilpailijaa. Haastateltavat olivat kilpailleet vuosina 2007–2014 ja he olivat sijoittuneet ravintolapalveluiden lajissa sijoille 1-6. Opinnäytetyön tulosten perusteella ammattitaitokilpailuissa menestyneet käyttivät itsensä johtamisen keinoja valmennusprosessin eri vaiheissa. Haastateltavat olivat organisoineet aikataulunsa johdonmukaisesti valmennuksen aikana ja osa haastateltavista lopetti työskentelyn valmennuksensa loppuvaiheessa. Haastateltavilla oli vaikeuksia sovittaa valmennuksen aikataulu yhteen työnsä kanssa. Tuloksista ilmeni myös muun muassa se, että yleistä terveyttä ylläpidettiin liikkumalla säännöllisesti, mutta nukkumisessa oli paljon eroavaisuuksia haastateltavien välillä. Kaikilla haastateltavilla voidaan katsoa olleen sisäistä motivaatiota harjoitteluun. Tätä ajatusta vahvistaa se, että haastateltavat eivät jättäneet harjoituksiaan väliin. Motivaatioon vaikuttivat eniten haastateltavien tavoitteellisuus, halu menestyä sekä kilpailuhenkisyys. Sinnikkyyden katsottiin olevan tärkeä ominaisuus valmentautuessa kilpailuihin, koska harjoitteissa tehdään paljon toistuvia harjoitteita. Haastateltavat kokivat olleensa henkisesti valmiita kilpailuihin, mikä näkyi tekemisen varmuutena ja itseluottamuksena. Henkistä valmiutta vahvistivat valmennusajanjakson valmennusmäärät sekä mielikuvaharjoitteet

Kiertotaloutta edistävät julkiset hankinnat : Case: Kouvolan kaupunki

Kiertotalouteen siirtymisellä tavoitellaan ratkaisua niukkenevien resurssien ja kasvavan kulutuksen aiheuttamille ongelmille. Siirtymä on tavoitteena sekä EU:ssa että kansallisella tasolla ja se edellyttää kaikkien yhteiskunnan tahojen osallistumista muutokseen. Koska julkinen sektori on merkittävä kuluttaja, voidaan kulutuksen aiheuttamia ongelmia vähentää noudattamalla kiertotalouden periaatteita julkisissa hankinnoissa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia kiertotaloutta edistäviä hankintoja Kouvolassa tehdään sekä kartoittaa kiertotaloutta edistävien hankintojen tekemiseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Tavoitteena oli myös antaa kehittämisehdotuksia, miten kiertotaloutta voitaisiin hankintojen kautta tulevaisuudessa edistää. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena, jossa hankintoja tarkasteltiin yhdeksällä toimialalla. Koska kiertotaloutta edistävistä hankinnoista ei vielä ole saatavilla tutkimustietoa, pohjautuvat tutkimustulokset ja kehittämisehdotukset toteutettuihin haastatteluihin sekä muuhun aiheeseen liittyvään materiaaliin. Tutkimuksen mukaan mahdollisuuksia kiertotaloutta edistävien hankintojen toteuttamiseen on runsaasti. Kouvolassa kiertotaloutta edistäviä hankintoja toteutetaan jo jonkin verran, sillä kaikilta tutkituilta toimialoilta löydettiin esimerkkejä kiertotaloutta edistävistä hankinnoista. Niiden tekeminen ei ole kuitenkaan systemaattista eikä mahdollisuuksia hyödynnetä täysimääräisesti. Keskeisimpiä haasteita kiertotaloutta edistävien hankintojen tekemiselle ovat kiertotalous- ja hankintaosaamisen puutteet, tuotteiden ja palveluiden saatavuus sekä viestintään ja vuorovaikutukseen liittyvät pulmat. Jotta kiertotaloutta edistäviä hankintoja voitaisiin tehdä systemaattisemmin, tulisi hankkijoita kouluttaa niin kiertotaloudesta kuin julkisista hankinnoistakin. Myös toimijoiden välistä yhteistyötä tulee lisätä. Jotta toimialojen mahdollisuuksia voidaan kartoittaa tarkemmin ja hyviä käytäntöjä levittää, tarvitaan tarkempia toimialakohtaisia tutkimuksia sekä kokeilujen kautta hankittua kokemusta kiertotaloutta edistävien hankintojen toteuttamisesta.The transition to circular economy is perceived as a solution to increasing consumption and resource scarcity. The transition is the objective of both EU and Finland and it requires involvement of all sectors of society. Because the public sector is a remarkable consumer, the problems caused by consumption can be decreased by following the circular economy principles in public procurements. The aim of the research was to sort out what kinds of circular procurements are made in the City of Kouvola. Another aim was to clarify the challenges and possibilities related to circular procurements. One of the objectives was to make development suggestions on how circular economy could be promoted in the future through public procurement. The survey was conducted as a qualitative interview study. The procurements were examined in nine public sectors. Because there is lack of research information about the circular procurements, the results of the survey are based on interviews and other related material. As a conclusion I claim that there is a wide range of possibilities to implement circular procurements. It can also be stated that some circular procurements are already made in Kouvola, since the examples of circular procurements were found from all the examined sectors. However, the circular procurement process is not systematic, and thus the possibilities of circular procurements are not fully exploited. There are also some main challenges associated with circular procurements. Those are related to the lack of knowledge in circular economy and procurement expertise, the availability of products and services, and the problems related to communication and interaction. The procurers should be trained both for circular economy and procurement expertise, in order to make circular procurements more systematically. Also the collaboration between actors should be encouraged and increased. Through more detailed sector-specific research the possibilities of circular procurements in different sectors can be surveyed more specifically. When aiming at dissemination of good practices, experience through pilot experiments is also needed

Kehitä resurssiviisautta ihmislähtöisesti. Toimintamalli tukemaan pienyritysten resurssiviisauden kehittämistä

Kehitä pienyritysten resurssiviisautta ihmislähtöisesti. Julkaisussa esitellään Pienyritykset resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin -toimintamalli. Toimintamalli on suunnattu erityisesti maaseutumaisilla alueilla pienyritysten kehittämistä tukeville tahoille, esimerkiksi kunnan yrityspalveluiden asiantuntijoille. Yrittäjä voi soveltaa toimintamallia itsenäiseen kehitystyöhön. Suomessa on suuri määrä pienyrittäjiä. Heidän siirtyminen kohti resurssiviisautta on tärkeää, mutta se ei tapahdu ilman tukea. Kun yrittäjän aika ja resurssit menevät yritystoiminnan arkeen, ulkopuolinen fasilitaattori tuo rytmiä ja rakennetta kehittämistyöhön. Julkaisussa on käytännön esimerkkejä yritysten poluista kohti resurssiviisautta. Toimintamalli perustuu Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin -hankkeessa saatuihin kokemuksiin ja on kehitetty yhdessä hankkeeseen osallistuneiden lapinjärveläisten yritysten kanssa. Kehittämistyön fasilitaattoreina ovat olleet Laurea-ammattikorkeakoulun asiantuntijat. Lapinjärven kunnan asiantuntijat ovat tukeneet kehittämistä paikallistuntemuksellaan ja verkostoillaan. Hanke toteutettiin Lapinjärven kunnan, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston yhteistyönä. Kiitokset Uudenmaan liiton Euroopan Aluekehitysrahastolle tuesta tärkeän asian edistämisessä. Kiitos myös kaikille mukana olleille lapinjärveläisille yrityksille avoimuudestanne ja panoksestanne kehitystyöhön