Kohderyhmän määritteleminen ja tavoittamisen kanavat : Case: Raya Divers

Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona suomalaiselle sukelluskeskukselle Raya Diversille. Yritys toimii Etelä-Thaimaassa viidessä eri kohteessa. Opinnäytetyö keskittyy Raya Yain kohteeseen. Työn tarkoitus oli löytää uusi kansainvälinen asiakasryhmä ja tutkia kanavia sen tavoittamiseksi. Raya Di-versin tavoitteena on kasvattaa asiakasmäärää ja myyntituloja Raya Yain saarella. Kootuista tiedoista tehdään Raya Diversille kehittämisehdotukset markkinoinnin tueksi. Opinnäytetyössä perehdytään teoriaosiossa matkailupalveluiden ostamiseen, jossa käsitellään segmen-tointi ja ostokäyttäytyminen. Lisäksi käsitellään matkailupalveluiden sähköisiä kanavia, joissa keskity-tään sosiaaliseen mediaan. Havaintojen pohjalta määriteltiin opinnäytetyön kohderyhmäksi kiinalaiset. Työssä esitellään yleisesti kiinalaisia matkailijoita, heidän ostokäyttäytymistään matkailupalveluiden hankinnassa ja lisäksi heidän sosiaalisen median kanavia. Kiinalaisten vaihto-opiskelijoiden avusta-mana on esitelty ne sosiaalisen median kanavat, joista voi olla Raya Diversille markkinoinnissa hyö-tyä. Kehittämisehdotuksissa kerrotaan, mitä markkinoinnissa tulisi ottaa huomioon ja kuinka kiinalai-sia tulisi lähestyä. Opinnnäytetyön tulokseksi saatiin perustiedot kiinalaisista turisteista, heidän matkustuskäyttäytymises-tään sekä ostokäyttäytymisestään matkailupalveluiden hankinnassa. Lisäksi työssä on esitelty sosiaali-sen median kanavat, joita toimeksiantaja voi hyödyntää markkinoinnissaan. Työn tuloksia toimeksian-tajayritys voi hyödyntää pohjatietona markkinoinnin suunnitelulle. Lisäksi myös muut yritykset voivat koottuja tutkimustuloksia käyttää markkinointitoimempiteiden pohjana. Työn tutkimustuloksista tulee ilmi, että kiinalaiset ovat taloudellisesti järkevä kohderyhmä. Heidän ostovoima ja matkailun suosio kasvaa vuosi vuodelta. Thaimaa on heidän kolmanneksi suosituin lo-makohteensa. Kiinassa tarjontaa matkailupalveluista on paljon ja kilpailu on kovaa, jonka vuoksi tulisi valita tarkoin kanavat sen tavoittaamiseen. Lisäksi kannattaa huomioida kiinalaisten matkailijoiden odotukset, toiveet ja heidän matkustuskäyttäytymisensä.The thesis was carried out as a commission to a Finnish scuba diving centre Raya Divers. The company has five different places for business in South Thailand. The thesis was focused on the destination on Raya Yai Island. The purpose was to find a new international target group and explore channels to reach it. The aim of Raya Divers is to increase the number of customers and sales revenues. The collected data was the basis for the development proposals. The theoretical part focuses on the segmentation of tourism services and purchase behavior. Other topics are electronic channels for tourism services, especially social media. There is a plenty of supply in tourism ser-vices and competition is hard. Therefore, one should select carefully the channels through which the custom-ers can be reached. On the basis of the observations, the chosen target group was the Chinese. The thesis gives an overview of Chinese tourists, their purchase behavior and their channels in social media. Social media channels are pre-sented more specifically. The thesis also describes the social media channels that are useful for Raya Divers. Some exchange students were very helpful in that research. Development proposals are the matters that should be considered in the marketing activities, as well as when approaching the Chinese. The results showed that the Chinese are an economically reasonable target group. Their purchasing power and outbound tourism grows every year. Thailand is their third most popular tourist destination. In addition, the expectations and hopes of the Chinese tourists and their travel behavior should be considered. The com-pany can plan its marketing activities by using the results of the thesis. Furthermore, other companies can take advantage of the results as well

Nuorten sosiaalisen median käyttö seurustelusuhteissa : "Onksiul snappii, kikkii tai whatsappii?"

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin nuorten sosiaalisen median käyttöä seurustelusuhteissa. Seurustelusuhteella tarkoitetaan kahden toisistaan pitävän ihmisen romanttista suhdetta. Työssä tarkasteltiin keskinuorten ja myöhäisnuorten käyttämiä sosiaalisen median sovelluksia, käyttömääriä ja –tapoja. Lisäksi selvitettiin, millainen rooli sosiaalisella medialla on seurustelusuhteen eri vaiheissa. Työssä tutustuttiin nuorten sosiaalisen median käyttöön kenttätutkimuksella, jossa nuorten suosimia sovelluksia käytettiin yhdessä nuorten kanssa. Lisäksi kerättiin tietoa sosiaalisen median käytöstä seurustelusuhteissa keskinuorilta (15-16 v) ja myöhäisnuorilta (17-18 v) toiminnallista Ryhmämessut menetelmää soveltaen. Aineisto teemoitettiin ja käsiteltiin abduktiivista, eli teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen. Sosiaalista mediaa käytetään yleisesti paljon seurustelusuhteen eri vaiheissa. Seurustelukumppani voi löytyä sosiaalisesta mediasta, tai muualla tavattuun kumppaniin voi tutustua sosiaalisen median välityksellä. Varsinaisia seuranhakusovelluksia ei pidetä potentiaalisena paikkana löytää pidempiaikainen seurustelusuhde. Seurustelukumppanin kanssa keskustellaan sosiaalisessa mediassa pitkin päivää. Keskinuorten mukaan viestintä, tunteiden ilmaisu ja tunteiden ymmärtäminen on samanlaista sosiaalisessa mediassa ja kasvokkain. Myöhäisnuorten mukaan sosiaalisessa mediassa alkanut seurustelusuhde on teennäisempi, viestintä on pinnallisempaa ja tunteiden ilmaisu jäävät puutteellisemmaksi kuin kasvokkain tapahtuvassa viestinnässä. Seurustelun päättäminen sosiaalisessa mediassa on tavallista ja se koettiin jättäjän kannalta helpommaksi, mutta jätetyn kannalta vaikeammaksi kuin kasvokkain tapahtuva suhteen päättäminen.The purpose of the study was to investigate the use of social media in dating relationships of 15 - 18-year-old adolescents. The study concerned social media applications, the amount of time applications were used and how the applications were used in a dating relationship. Data for this study were collected by a field survey and a functional group method called Ryhmämessut. In the first phase, social media applications were studied by using the applications together with adolescents. In the second phase, there were two groups: a 15 - 16-year-old mid-young group and a 17- 18-year-old late young group. The data were themed and analyzed by the abductive data analysis method. The results of the study show that social media applications are widely used in dating relationships. One can find a dating relationship directly via social media or use social media to get to know a potential dating partner better. Actual dating applications are not potential places to find a long term dating relationship. Social media applications are used every day, many times during the day in dating relationships. According to the mid-young group, communication as well as expressing and understanding emotions in social media applications do not remarkably differ from face to face contacts. According to the late young group, a dating relationship started in social media is more pretentious, communication in social media is more superficial and expressing emotions is less adequate than in face to face contacts. It is usual to end a relationship through social media applications. This was found easier for the person ending the relationship, but harder for the person who was left than ending the relationship face to face. Further study is required to study sub-teens and adults’ way to use social media in dating relationships. In addition, harassment in social media and internet addiction and their effects on development, well-being and life management need to be studied further

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuussuunnitelma 2011-2014

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuustyön visiona on tavoitella vastuullisten liikkujien maakuntaa. Puitteet turvalliselle liikkumiselle eri kulkutavoilla luodaan maankäytön suunnittelulla ja tien- ja kadunpidolla. Tiedotuksella, valistuksella, koulutuksella ja valvonnalla edistetään sääntöjen noudattamista ja turvallista liikkumiskulttuuria. Aktiivinen kunta- ja aluetyö, maakunnallinen liikenneturvallisuustyön koordinaatio sekä poikkihallinnollinen ja innovatiivinen tapa toimia ovat tapoja tavoitella visiota. Alueen liikenneturvallisuuskehitys on liikennejärjestelmää kehittävien ja valvovien toimijoiden, mutta ennen kaikkea kaikkien tiellä liikkujien käsissä. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liikenteessä tapahtuu vuosittain yli 500 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Vuonna 2010 onnettomuuksissa kuoli 27 ja loukkaantui 690 ihmistä. Jokainen vähemmänkin vakava onnettomuus vähentää alueen hyvinvointia aiheuttamalla henkistä ja fyysistä pahoinvointia osallisille ja heidän läheisilleen, suoria ja epäsuoria kustannuksia ja kuluttaa sekä yksityisten että julkisen sektorin toimijoiden resursseja. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun onnettomuuskustannukset ovat lähes 330 miljoonaa euroa vuodessa, josta kuntien osuus on yli 50 miljoonaa euroa. Liikenneturvallisuustilanne Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla ei ole kehittynyt viime vuosina toivotulla tavalla. Liian suuret ajonopeudet, alkoholi, kuljettajan vireys ja terveydentila, turvavälineiden käyttämättä jättäminen, liikennesääntöjen noudattamattomuus sekä muu riskikäyttäytyminen ja välinpitämättömyys ovat taustalla suuressa osassa onnettomuuksia. Riskit ja riskikäyttäytyjäryhmät vastaavat pitkälti valtakunnallisia riskejä ja riskiryhmiä. Vuosina 2011–2014 maakunnallisen liikenneturvallisuustyön kohderyhmiksi on valittu nuoret ja iäkkäät. Yleisen liikenneturvallisuustyö ja erityisesti valittuihin kohderyhmiin vaikuttamisen tapa ja jalkauttamisen toimintamalli on toimiva alueellinen ja paikallinen liikenneturvallisuustyö. Lisäksi toteutetaan maakuntien liikennestrategian mukaisia liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteitä erityisesti liikenneturvallisuuden osalta. -- Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnallinen liikenneturvallisuusryhmä ohjaa ja seuraa liikenneturvallisuustilanteen kehittymistä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. Seurannasta julkaistaan vuosittain liikenneturvallisuuskatsaus, jonka perusteella ryhmä suuntaa liikenneturvallisuustyötä maakunnissa