Antti-nurminata

vKirjasto Aj-

Yty-kaura

VokKirjasto Aj-

Timotein lajikejalostus nopeutuu

Heikko talvehtiminen rajoittaa eniten rehunurmien satoja Suomessa. Koska timotei on meillä merkittävin nurmikasvi, erityisesti sen lajikejalostusta nopeutetaan uusilla työkaluilla. Niitä ovat muun muassa geenimerkit, joilla pyritään löytämään talvenkestävyyteen vaikuttavia perintötekijöitä. Kyse ei ole geenimuuntelusta, vaan parhaiden mahdollisten risteytettävien kasviyksilöiden valinnasta.vo

Flanking SNP markers for vicine–convicine concentration in faba bean (Vicia faba L).

The pyrimidine glycosides, vicine and convicine, limit the use of faba bean (Vicia faba L.) as food and feed. A single recessive gene, vc-, is responsible for a lowered vicine–convicine concentration. The biosynthetic pathway of these closely related compounds is not known, and the nearest available markers are several cM away from vc-. Improved markers would assist breeding and help to identify candidate genes. A segregating population of 210 F5 recombinant inbred lines was developed from the cross of Mélodie/2 (low vicine–convicine) × ILB 938/2 (normal vicine–convicine), and vicine–convicine concentrations were determined twice on each line. The population was genotyped with a set of 188 SNPs. A strong, single QTL for vicine–convicine concentration was identified on chromosome I, flanked by markers 1.0 cM away on one side and 2.6 cM on the other. The interval defined by these markers in the model species Medicago truncatula includes about 340 genes, but no candidate genes were identified. Further fine mapping should lead to the identification of tightly linked markers as well as narrowing down the search for candidate regulatory or biosynthetic genes which could underlie the vc- locus

Nurmikkosiemenissä on eroa

vokKirjasto Aj-

Nurmikasvilajikkeet

vokKirjasto Aj-

Määrää vai laatua nurmikasvijalostajan näkökulma

Vuonna 1996 aloitettiin Maatalouden tutkimuskeskuksen ja Boreal Suomen Kasvinjalostuksen yhteistyönä tutkimusprojekti. Sen avulla pyritään kehittämään nurmikasvien jalostusta niin, että sadon määrän lisäksi sadon laatu otetaan valinnassa huomioon. Tutkimuksen yksi osa on virallisissa lajikekokeissa olevien lajikkeiden ja linjojen vertailu. Vuoden 1997 timotein lajikekokeissa lajikkeiden laatuerot olivat yhtä selviä kuin satoisuuserot. Erityisen suuria eroja oli toisen niiton sadossa. Lajikkeiden välisiä laatueroja selvensi kasvuston korsi-, lehtilapa- ja lehtituppiosien erillinen tarkastelu. Myös lajikkeiden laadun muutosta ennen niittoa seurattiin tutkimuksessa. Sadolla ja laadulla oli selvä negatiivinen riippuvuussuhde. Lajikkeiden ja koepaikkojen yhdysvaikutus oli kaikkien ominaisuuksien suhteen merkittävä. Lajikekokeet antavat jalostukselle tietoa potentiaalisista risteytysvanhemmista, genotyyppi x ympäristö -yhdysvaikutuksista ja karkeita arvioita ominaisuuksien periytyvyydestä ja korrelaatiosta. Spesifisempiä risteytyskokeita tarvitaan kuitenkin sadon ja laadun yhteensovittamiseksi jalostusohjelmissa.Discrepancy between yield and quality of timothy Evaluation of the results of official timothy variety trials in 1997 found statistically significant differences between varieties in both yield and quality characteristics. Quality differences between varieties were marked, when leaf and stem fractions were measured separately. The genotype x environment interaction was significant and it was studied in greater detail with AMMI analysis. The correlation between yield and quality was negative. The significance of variety trial data for future plant breeding programmes is discussed.vo

Kotimainen tuotanto korvaamaan tuontivalkuaista

Kotimainen valkuaistuotanto kattaa ainoastaan runsaat 15 prosenttia kotieläintuotantomme täydennysvalkuaistarpeesta. MTT:n laskelmien mukaan tuontisoijavalkuainen pystyttäisiin tulevaisuudessa korvaamaan teoriassa kokonaan kotimaisella valkuaisella. Kasvinjalostuksella on tärkeä rooli tavoitteeseen pääsemisessä. Nyt keskitytään herneen ja härkäpavun satoisuuden lisäämiseen