Pärssinen, Pertti

Jukuri

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 	18/93 PERTTI PÄRSSINEN Antti-nurminata Jokioinen 1993 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 18/93 PERTTI PÄRSSINEN Antti-nurminata (Summary: Antti meadow fescue) Maatalouden tutkimuskeskus Kasvi njalostuslaitos 31600 JOKIOINEN Puh. (916) 1881 Jokioinen 1993 ISSN 0359-7652 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 	 5 SUMMARY 5 1 LAJIKKEEN ALKUPERÄ 	 7 2 LAJIKEKUVA 	 7 3 KOETULOKSET 7 3.1 Koetulosaineisto ja tulosten laskentamenetelmä 	7 3.2 Keskimääräinen satoisuus 	 8 3.3 Satoisuus viljelyvyöhykkeittäin 	 8 3.4 Satoisuus eri-ikäisillä nurmilla 9 3.5 Satoisuus eri vuosina 	 9 3.6 Talvenkestävyys 	 9 3.7. Rehun laatu 10 LIITE 1: Jo 0800-nurminadan lajikekuva LIITE 2: Viljelyvyöhykkeet 5 PERTTI PÄRSSINEN. Antti-nurminata. (English summary: Antti meadow fescue). Maatalouden tutki-muskeskus, Tiedote 18/93. 10 p. + 2 Mettä. Avainsanat: nurminata, kasvinjalostus TIIVISTELMÄ Antti on Maatalouden tutkimuskeskuksen kasvinjalostuslaitoksen jalostama nurminatalajike. Antti on testattu virallisissa lajikekokeissa vuosina 1988-1992 linjanumerolla Jo 0800. Antin jalostukSessa on pyritty yhdistämään hyvä talvenkestävyys ja hyvä jälkikasvukyky. Näiden kahden ominaisuuden lisäksi lajikkeelle on ominaista lehtevyys ja vähäkortisuus. Antti on nurminatalajikkeistomme parhaimmistoa sekä satoisuudeltaan että talvenkestävyydel-tään. Virallisten lajikekokeiden yhteenvedossa Antti on mm. Kalevia merkittävästi satoisampi ja kesävämpi. Antin jälkikasvukyky on lajikkeiston paras. Viljelyvyöhykkeittäisessä tarkastelussa Antti on parhaimmillaan III ja IV vyöhykkeillä. Antti on menestynyt hyvin kuitenkin myös I, Ilja V vyöhykkeillä. SUMMARY Antti meadow fescue (Festuca pratensis) was developed by Institute of Plant Breeding (Agricul-tural Research Centre of Finland). Antti was released in December 1993. Antti was developed using mass selection from material collected form Northern Finland. Antti has been tested for forage yield throughout the whole Finland. Antti is a high yielding cultivar with good aftermath growth rate. Antti has also been very winterhardy and persistant even at the most northern latitudes. (Key words: Festuca pratensis, meadow fescue, plant breeding) 7 1 LAJIKKEEN ALKUPERÄ Antti-nurminata (Jo 0800) polveutuu v. 1975 Utajärveltä, Muhokselta, Paltamosta ja Vaalasta ke-rätyistä vanhojen nurmien valioyksilöistä. Valintatyössä on pyritty talvenkestävästä lähtömateri-aalista saamaan esiin hyvää jälkikasvukykyä. Lajike on ollut Maatalouden tutkimuskeskuksen kasvinjalostuslaitoksen jalostajankokeissa vuo-desta 1980 alkaen ja myöhemmin eri koeasemilla. Virallisissa lajikekokeissa Antti on ollut vuo-desta 1988. 2 LAJIKEKUVA Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen siementarkastusosasto on antanut Jo 0800 (Antti) -nur-minadasta lajikekuvauksen 28.1.1993 (Liite 1). Tässä lajike on todettu muista lajikkeista poik-keavaksi, yhtenäiseksi ja pysyväksi. Lajiketuntomerkeistä käy ilmi mm. seuraavaa: Kylvövuonna lajike asettuu talvilepoon suhteelli-sen aikaisin. Kylvöä seuraavana vuonna kasvusto on korkeaa, pystylehtistä, lehtevämpää kuin Kalevi ja Tammisto. Korsi on aika roteva, lehdet ovat leveät, latvalehti on leveämpi kuin Kalevi!-la. Jälkikasvu on hyvä ja se on korkeampaa kuin Kalevilla. 3 KOETULOKSET 3.1 Koetulosaineisto ja tulosten laskentamenetelmä Tämän tiedotteen tulokset perustuvat virallisten lajikekokeiden tuloksiin vuosilta 1988-92. Anttia on verrattu suositehavien lajikkeiden listan nurminatalajikkeisiin sekä ajanjaksona virallisissa la-jikekokeissa kokeiltuihin Benfesta- ja Sena-lajikkeisiin. Kokeissa niitot on tehty säilörehuasteel-la. Sadot on määritetty kuiva-ainesatona. Koetulosten yhdistämisessä on käytetty lajikekohtaisia keskiarvoja ja tulokset on esitetty pariver-tailuna Antti-nurminataan. Käytetty parivertailumenetelmä — parittainen t-testi — mahdollistaa kussakin tapauksessa ainoastaan mittarin (Antti) ja muiden lajikkeiden välisen vertailun, ei mui-den lajikkeiden vertaamista toisiinsa. Parivertailussa käytettyjen kokeiden lukumäärä ilmenee Taulukko 1. Nurminadan virallisten lajikekokeiden yhteenlasketut tulokset v. 1989-92. Lajike 	Kokonaissato 	 1. niiton sato 	Poikkeamat mittarilajikkeen tuloksista Kok. kg/ha sl kg/ha sl Valk.- Peittävyys-% Talvi- kpl 	 % 	syksy 	kevät 	tuho-%  Jo 0800 	78 	8396 	100 	3531 	100 	 15.5 	94 	86 	9 = mittari Kalevi 	78 	8056 	96*** 	3598 	102 -0.1 	2*** 	-1 	3** Boris 75 	8497 	101 3711 	104** 	0.1 	0 	0 1 Benfesta 32 8581 97** 	3452 97* 0.3 -2* _7*** 5*** Kasper 	44 	8522 	101 3506 	104* 	 -0.5 	1 	1 	0 Salten 66 8550 101 	3603 107*** -0.2 0 2* _3*** 8 kunkin tulostaulukon sarakekohdasta "Kokeita kpl". Tilastollinen merkitsevyys on taulukoissa il-moitettu tähtimerkinnällä: *** kun p < 0,001, ** kun p < 0,01 ja * kun p < 0,05. 3.2 Keskimääräinen satoisuus Antti on satoisa lajike, jonka kasvu on loppukesästä erityisen voimakasta. Se on virallisissa laji-kekokeissa tuottanut kuiva-ainesatoa keskimäärin 4 % enemmän kuin Kalevi ja 3 % enemmän kuin Benfesta. Boris ja Salten eivät ole poikenneet Antista. Kasper on ollut Anttia 2 % satoisampi (Taulukko 1). Jälkikasvukyvyssä Boris, Kasper ja Salten ovat hävinneet Antille. 3.3 Satoisuus viljelyvyöhykkeittäin Antti-nurminata on virallisissa kokeissa menestynyt parhaiten III ja IV vyöhykkeillä. III vyöhyk-keellä Antti on tuottanut satoa enemmän kuin Salten, Kalevi tai Benfesta. IV vyöhykkeellä Antin satotaso on ollut 8-9 % korkeampi kuin Kalevin ja Benfestan (Taulukko 2). Salten on ollut Ant-tia satoisampi Ilja V vyöhykkeillä. Kasper on ollut satoisampi I vyöhykkeellä. Taulukko 2. Nurminatalajikkeiden satoisuus eri viljelyvyöhykkeillä v. 1988-92. Lajike 	Vyöhyke I 	 Vyöhyke 2 	 Vyöhyke 3 	Vyöhyke 4 	Vyöhyke 5 Kok. 	 Kok. 	 Kok. 	 Kok. 	 Kok. kpl kg/ha 	sl 	kpl kg/ha sl 	kpl kg/ha sl 	kpl kg/ha sl 	kpl kg/ha sl Jo 0800 4 10495 100 	23 8470 100 	32 8918 100 	13 7775 100 	6 5270 100 = mittari Kalevi 	4 10033 96 	23 8278 98 	32 8568 96*** 	13 7241 93* 	6 4920 93 Boris 	4 10870 104 	20 8687 102 32 8936 100 13 7849 101 6 5343 101 Befesta 3 8977 99 12 8213 99 	14 8850 96* 	3 8397 92** 	- — 	— Kasper 3 9750 108* 	13 8576 101 16 8992 101 8 8068 97 4 6450 102 Salten 	4 10735 102 19 8944 104** 	24 8762 97* 	13 8145 105* 	6 5873 111** Taulukko 3. Nurminatalajikkeiden satoisuus ja talvituhot yhden, kahden ja kolmen vuoden ikäisis-sä nurmissa. Lajike Kok. 	Sato kpl 	kg/ha 1. v. sl Kok. Sato kpl 	kg/ha 2. v. sl Kok. Sato kpl 	kg/ha 3. v, sl Jo 0800 32 	8762 100 24 8654 100 21 7560 100 = mittari Kalevi 32 8613 98 24 8248 95*** 21 7040 93*** Boris 31 9112 104** 23 8532 99 20 7566 100 Benfesta 12 8521 97 10 9158 96* 9 8112 99 Kasper 20 8482 102 12 9468 101 11 7675 100 Salten 29 8739 101 21 9004 104** 15 7671 101 Talvituho-%:n poikkeama mittari- lajikkeen tuloksista 1. v. 2. v. 3. v 7 10 13 0 3* 6 -2* 2 2 4* 4* 7 -2 0 2* -4* -2* -3 9 3.4 Satoisuus eri-ikäisillä nurmilla Antti viihtyy pitkäikäisessä nurmessa. Esimerkiksi Kalevin sadontuottokyky heikkenee selvästi nopeammin kuin Antin. Taulukosta 3 käy selville myös, että Kasperin korkeampi satoisuus ilme-nee ainoastaan 1. satovuotena; myöhemmin Antti ja Kasper eivät eroa toisistaan. 3.5 Satoisuus eri vuosina Antti on menestynyt hyvin kaikkina koevuosina (Taulukko 4). Vuoden 1992 hieman heikommat tulokset johtunevat v. 1991 kylvöissä käytetyn siemenen normaalia heikommasta itämistarmosta. Taulukko 4. Nurminatalajikkeiden satoisuus virallisissa lajikekokeissa eri vuosina. Lajike V. 1988 V. 1989 V. 1990 V. 1991 V. 1992 Kok. Kok. Kok. Kok. Kok. kpl kg/ha sl kpl kg/ha 	sl kpl 	kg/ha sl kpl 	kg/ha sl kpl 	kg/ha sl Jo 0800 = mittari 8 8533 100 12 9113 	100 16 	9842 100 16 	7773 100 15 	7082 100 Kalevi 8 8483 99 12 8668 	95* 16 	9416 96** 16 	7360 95** 15 	6932 98 Boris 8 8998 105 11 8925 	97 15 	9983 101 15 	7797 100 15 	7422 105 Benfesta 8 8258 97 10 8875 	97 9 	9397 99 5 	7040 95 - Kasper 8 8628 101 12 9208 	101 11 	9347 100 8 	7203 97 5 	6998 108* Salten 8 8448 99 12 9201 	101 16 	9899 101 16 	7963 102 14 	7178 104 Taulukko 5. Nurminatalajikkeiden talvituhoet eri viljelyvyöhykkeillä v. 1988-92. Lajike Vyöhyke 1 Vyöhyke 2 Vyöhyke 3 Vyöhyke 4 Vyöhyke 5 Kok. 	Talvituho Kok. 	Talvituho Kok. 	Talvituho Kok. 	Talvituho Kok. Talvituho kpl 	% 	sl kpl 	% 	sl kpl 	% 	sl kpl 	% 	sl Icp1 % 	sl Jo 0800 = mittari 4 	8.3 	100 20 	3.6 	100 23 	5.5 	100 12 	18.0 	100 6 27.2 	100 Kalevi 4 	9.5 	115 20 	4.6 	126 22 	7.8 	144 12 	21.8 	121 6 34.8 	128 Boris 4 	5.8 	70 17 	4.2 	108 22 	5.8 	102 12 	19.8 	110 6 29.8 	110 Benfesta 3 	10.7 	119 11 	7.1 	195** 9 	13.6 	222* 3 	9.3 	233 0 0.0 Kasper 3 	6.3 	70 12 	3.7 	110 11 	6.2 	106 7 	7.3 	69 4 20.3 	114 Salten 4 	5.3 	64 17 	2.9 	100 15 	4.2 	76 12 	9.2 	51** 6 22.0 	81 3.6 Talvenkestävyys Antti kestää hyvin suomalaisia talvehtimisolosuhteita. Vertailulajikkeista ainoastaan Salten on talvehtinut Anttia hieman paremmin (Taulukko 1). Antin talvenkestävyys on hyvää luokkaa kai-killa vyöhykkeillä (Taulukko 5) ja eri-ikäisillä nurmilla. Eri talvina Antti on aina osoittanut kestä-vyytensä (Taulukko 6). 10 Taulukko 6. Nurminatalajikkeiden talvituhot v. 1988-92. Lajike 	 V. 1988 Kok. Talvituho Kok. kpl 	% sl 	kpl Jo 0800 	6 	1.8 100 	11 = mittari Kalevi 	6 4.0 218 	11 Boris 6 2.0 109 	10 Benfesta 	6 5.5 300 	9 Kasper 6 1.7 91 	11 Salten 	6 2.3 127 	11 V. 1989 V. 1990 V. 1991 V. 1992 Talvituho % 	sl Kok. kpl Talvituho % 	sl Kok. kpl Talvituho sl Kok. kpl Talvituho % 	S1 7.4 100 12 5.7 100 12 17.4 100 14 12.8 100 7.0 102 12 6.8 121 12 24.3 139 14 16.9 132 6.2 78 11 7.1 115 11 23.4 125 14 12.5 98 11.1 196* 8 8.8 152* 3 19.0 219 - - 5.1 69 9 8.0 126* 6 17.5 118 5 4.0 53 3.9 53* 12 5.0 88 12 12.3 71* 13 8.5 63 Taulukko 7. Lajikkeiden raakakui-tupitoisuudet Maatalouden tutki-muskeskuksen kasvinjalostuslai-toksen virallisessa lajikekokees-sa v. 1989-91. Pienin merkitsevä ero t-testissä LSD = 0,56. Lajike 	Kokeita Kuitu Antti 	 9 	25.5 Salten 9 25.8 Benfesta 	9 	26.2 Kasper 9 26.4 Boris 	 9 	26.6 Kalevi 9 26.7 3.7 Rehun laatu Valkuaispitoisuudeltaan Antti ei poikkea muista lajildceista (Taulukko 1). Rehun sulavuuden ja maittavuuden arvioimiseksi määritettiin kasvinjalostuslaitoksen virallisissa kokeissa v. 1989-91 lajikkeista kuitupitoisuudet. Yhdeksän nfiton keskiarvona Antti osoittautui vähiten raakakuitua sisältäväksi lajikkeeksi (Taulukko 7). Hyvä tulos johtunee lajikkeen korkeasta lehti/korsisuhteesta. Varsinaisia sulavuusmäärityksiä tai ruokintakokeita ei virallisissa lajikekokeissa ole tehty. LIITE 1 KASVINTUOTANNON TARKASTUSKESKUS Siementarkastusosasto PL 111 32201 LOIMAA 	 28.1.1993 JO 0800-NURMINADAN LAJIKEKUVA Maatalouden tutkimuskeskuksen kasvinjalostuslaitoksen nurminatalinja JO-0800 on ollut Valtion siementarkas-tuslaitoksen kokeissa vuosina 1984, 1991 ja 1992. Näihin tutkimuksiin perustuu seuraava lajikekuvaus. Jalosteen itsenäisyys jä tunnistamismahdollisuudet JO-0800 poikkeaa havaittavasti muista tuntemistamme nurMinatalajikkeista, joten se voidaan todeta itsenäi-seksi jalosteeksi. Jalosteen yhtenäisyys ja pysyvyys Jaloste on yksilökokeissa osoittanut riittävää yhtenäisyyttä. Mitään merkkiä siitä, että lajikekuvalla olisi taipumusta muuttua, ei ole voitu todeta. Tärkeimmät lajiketuntomerkit Kasvusto kylvövuonna Oraan kehitys hitaanlaista, lehtien kärkien ruskettuminen osoittaa, että lajike asettuu talvilepoon suhteellisen aikaisin. Kasvusto kylvöä seuraavana vuonna kellanvihreää - kirkkaanvihreää, korkeaa, pystvlehtistä, lehtevämpää kuin Kalevi ja Tammisto Korsi ja lehdet korsi on aika roteva, lehdet leveät, latvalehti leveämpi kuin Kalevilla Röyhy pitkähkö, pitempi kuin Kalevilla, harvahaarainen, hienorakenteisempi kuin Tammistolla, harmaan punertava, antosyaania kohtalaisesti Tähkiminen kylvövuonna hyvin vähäistä, kylvöä seuraavana vuonna tähkii samaan aikaan kuin Kalevi ja Kasper, jälkikasvu tähkii niukasti, niukemmin kuin Kalevi Jälkikasvu hyvä, korkeampaa kuin Kalevilla Osmo Ulvinen 	Kaarina Paavilainen Va johtaja Va tarkastaja 1  1 65.  64.  .63' 62' 61' 17 2. )4.  2‘. 10 TILASTON BOHJAKAR 1FT 	LI, 1 9.34 BASKARFAN FOR SIAIISFIK I 1. 1 'J84 63-1 VILJELYVYÖHYKKEET ! o • KEjOARN 0rno 	-R-OVANIE M I 66 Teo,ola 	 L. 	Pot. - \ „ ~.1,0 ••••• , ••••"'"•. • r 	'LP... • ',no,. PyrogNe 	Ran,•O• • , 	/aulaa? • Kortit.? 	VtOoh. KA)Afer 	•• ,5 Y,KLIV▪ IESKN 	2 (KarsarnaK 1.,•••••1: JAKOEIST4 ' PIETA.ASNAGO Nt•NAlatdirn NO. Ot.i:Er•V • tkL  T tao.s/a., K ) - • 'aSEOIAJOter Nur ,:naarott..:A •••••' --/cuoksara• \ KASKINE<N.  KASKO ••••• • :\ KRISTINESIAD.  KoISTIINAN,ZALFUNKK Komono arouN 'P."-;,att.4aSt ."'""  ANNE , 	" a !Uurt.njA- .JvV 5„KY/'nk 	: tanto_ • ' 63- s?Anclo111 ?reoUirul'a • 	K 	." 	 • • Me,Nt,to,  .a? : L ., ONALIN11 	1 ,..,_ ...21.•OtlaN. ' 	• 	• -; • -......, -..v..; ,,1: 	•_.,.,,,. ' .s 	•"0;6•.,.:,. :,,,,„ 	-„....,,,.,... ,,oh,„ ...,:).,,,,,... UUSurAUNXNK KK..Nol• 'It.a•nt • 	iyyl-N,••' • • AUMk• - 000 	 j us..4 r1ttsF 	.. , • raela,,ok !AANKI 	y05./;.h.0. • 3 VAIN N/COSKI 1. 	• N 	.• 701-1M sNm.4oklamui, - et. / 	110110-10;:. ,4 1 	 o.- F70 ,..e/KoAt ,• 	ta. No, rwoo, 	1.0a4N• • E.)"‘'ti'.',.,kr; 	spsuiSi , HELSINGFORS • 4.4 a oakkol • r ai 000. o/I 	 : NON 60 403 LIITE 2 JAKELU: MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Kirjasto 31600 JOKIOINEN puh. (916) 1881, telekopio (916) 188 339 HINTA: 50 mk 

Antti-nurminata

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri