Aivoverenkiertohäiriöt : Ohjejuliste oireiden tunnistamisesta ja ennaltaehkäisystä

Aivoverenkiertohäiriöt ovat kolmanneksi yleisin kuolinsyy Suomessa, ja aivoverenkier-tohäiriö on yhteiskunnalle kallis sairaus. Oireiden nopea tunnistaminen ja hoitoon pääsy ovat merkittäviä tekijöitä hoitoennusteen kannalta. Aivoverenkiertohäiriöiden oireet voivat ilmaantua äkillisesti ja olla monimuotoisia. Sairaus ei ole nykyään vain ikäihmisten sairaus, vaan yhä useammin siihen sairastutaan jo työikäisenä. Aivoverenkiertohäiriöiden oireet voivat jäädä usein tunnistamatta tai niitä vähätellään, jolloin hoitoon hakeutuminen viivästyy. Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö, kuten TIA-kohtaus, kestää useimmiten muutamia minuutteja, jolloin henkilö ei koe sitä vakavaksi. Kohtaus on kuitenkin usein ennakoiva merkki aivoinfarktista. Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen, ja sen tarkoituksena on lisätä tietoutta aivoverenkiertohäiriöiden oireista ja niiden tunnistamisesta. Opinnäytetyön tehtävänä on toteuttaa ohjejuliste aivoverenkiertohäiriön oireista sekä ennaltaehkäisystä. Ohjejuliste on suunnattu erityisesti riskiryhmään kuuluville sekä muulle väestölle. Työhön kuuluu teoreettinen osuus sekä ohjejuliste. Ohjejuliste sisältää ohjeistavat kuvat oireista ja hoitoon hakeutumisesta. Ennaltaehkäisystä poimitaan tärkeimmät tekijät, jotka vaikuttavat aivoverenkiertohäiriöiden sairastumiseen.Disorders of the cerebral circulation are the third most common cause of death in Finland and have high costs to the society. Identifying the symptoms and getting treatment quickly are key factors influencing prognosis. Symptoms of disorders of the cerebral circulation can appear suddenly and be of some diversity. Disorders of the cerebral circulation are not only diseases of the elderly; people of working age increasingly get them as well. The symptoms of disorders of the cerebral circulation can often go unidentified or are down-played which delays getting treatment. A passing disorder of the cerebral circulation, such as TIA (Transient ischemic attack), most often lasts only a few minutes and may not be taken seriously. However, TIA often heralds a cerebral infarction. This thesis is functional and its purpose is to raise awareness of the symptoms and the identifying of the symptoms of disorders of the cerebral circulation. The task of this thesis is to implement a wall poster of disorders of the cerebral circulation and prevention. The instruction poster is targeted especially at the group at risk as well as to the rest of the population. The thesis contains a theoretical part and the poster. The poster includes instructing pictures of the symptoms and of getting treatment. We have also picked the most important ways of prevention that affect getting disorders of the cerebral circulation

The neuronal ceroid lipofuscinosis Cln8 gene expression is developmentally regulated in mouse brain and up-regulated in the hippocampal kindling model of epilepsy

BACKGROUND: The neuronal ceroid lipofuscinoses (NCLs) are a group of inherited neurodegenerative disorders characterized by accumulation of autofluorescent material in many tissues, especially in neurons. Mutations in the CLN8 gene, encoding an endoplasmic reticulum (ER) transmembrane protein of unknown function, underlie NCL phenotypes in humans and mice. The human phenotype is characterized by epilepsy, progressive psychomotor deterioration and visual loss, while motor neuron degeneration (mnd) mice with a Cln8 mutation show progressive motor neuron dysfunction and retinal degeneration. RESULTS: We investigated spatial and temporal expression of Cln8 messenger ribonucleic acid (mRNA) using in situ hybridization, reverse transcriptase polymerase chain reaction (RT-PCR) and northern blotting. Cln8 is ubiquitously expressed at low levels in embryonic and adult tissues. In prenatal embryos Cln8 is most prominently expressed in the developing gastrointestinal tract, dorsal root ganglia (DRG) and brain. In postnatal brain the highest expression is in the cortex and hippocampus. Expression of Cln8 mRNA in the central nervous system (CNS) was also analyzed in the hippocampal electrical kindling model of epilepsy, in which Cln8 expression was rapidly up-regulated in hippocampal pyramidal and granular neurons. CONCLUSION: Expression of Cln8 in the developing and mature brain suggests roles for Cln8 in maturation, differentiation and supporting the survival of different neuronal populations. The relevance of Cln8 up-regulation in hippocampal neurons of kindled mice should be further explored

Cln5-deficiency in mice leads to microglial activation, defective myelination and changes in lipid metabolism

CLN5 disease, late infantile variant phenotype neuronal ceroid lipofuscinosis, is a severe neurodegenerative disease caused by mutations in the CLN5 gene, which encodes a lysosomal protein of unknown function. Cln5-deficiency in mice leads to loss of thalamocortical neurons, and glial activation, but the underlying mechanisms are poorly understood. We have now studied the gene expression of Cln5 in the mouse brain and show that it increases gradually with age and differs between neurons and glia, with the highest expression in microglia. In Cln5(-/-) mice, we documented early and significant microglial activation that was already evident at 3 months of age. Loss of Cln5 also leads to defective myelination in vitro and in the developing mouse brain. This was accompanied by early alterations in serum lipid profiles, dysfunctional cellular metabolism and lipid transport in Cln5(-/-) mice. Taken together, these data provide significant new information about events associated with Cln5-deficiency, revealing altered myelination and disturbances in lipid metabolism, together with an early neuroimmune response. (C) 2011 Elsevier Inc. All rights reserved

Esiopetuksen laatu

Tämä esiopetuksen laadun arviointi perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiantoon. Sen keskeiset arviointikohteet ovat esiopetuksen saavutettavuus, tavoitteiden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen, lasten kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytysten edistäminen sekä esiopetuksen oppimis- ja kasvuympäristön laatu. Lääninhallitukset selvittivät 2000-luvun alussa peruspalvelujen arviointien yhteydessä myös esiopetukseen liittyviä asioita. Lääninhallituksen sivistysosastot tekivät tällaisen arvioinnin viimeisen kerran vuonna 2003. Opetushallitus arvioi esiopetusta lukuvuonna 2003–2004 valtioneuvostolle annettavaa selontekoa varten. Selonteon jälkeen esiopetuksesta ei ole raportoitu kattavaa kansallista tietoa. Koulutuksen arviointineuvosto organisoi esiopetuksen arviointihankkeen. Arvioin-tineuvoston nimittämä arviointiryhmä toteutti arvioinnin pääosin vuosina 2010–2011. Arvioinnin lähtökohtina olivat esiopetusta koskevat säädökset, Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000, aikaisempi arviointi- ja tutkimustieto sekä lapsilähtöisen varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin malli (Hujala ym. 1999; Hujala & Fonsén 2010), jota arviointiryhmä kehitti edelleen tätä arviointia varten.Tietoa esiopetuksen laadusta kerättiin kyselyllä niiltä kuntien toimijoilta, jotka ovat mukana tavalla tai toisella esiopetuksen järjestämisessä. Kysely lähetettiin esiopetuksen johtaville viranhaltijoille, lautakuntien puheenjohtajille, päiväkotien johtajille ja perusopetuksen rehtoreille ja esiopetuksen opettajille sekä lasten huoltajille. Näitä tietoja täydennettiin haastatteluin, havainnoinnein sekä kuulemistilaisuudessa. Tuloksia vertailtiin alueittain vuoden 2009 loppuun voimassa olleen läänijaon pohjalta, kuntaryhmien välillä sekä opetuksenjärjestäjän kielen (suomi ja ruotsi) perusteella. Kuntien välisiin esiopetuksen laadun vertailuihin aineisto antoi kattavat tiedot 81 kunnan osalta. Arvioinnin keskeiset tulokset, päätelmät ja kehittämisehdotukset ovat raportin alussa